Sidosryhmien merkitys mikroyritysten saneerausmenettelyssä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mikroyritysten saneerausmenettelyn epäonnistumiseen/onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä, painottaen erityisesti yrittäjän sidosryhmien ja lähipiirin merkitystä saneerausmenettelystä selviämisessä. Empiirinen aineisto käsitti 45 suomalaista mikroyritystä, joiden saneerausmenettely oli epäonnistunut ajalla 1.6.2001 – 31.5.2002. Tutkimustulokset saatiin haastattelemalla yrittäjiä ja selvittäjiä/valvojia ennalta laaditun kyselylomakkeen pohjalta. Tutkimuksen tueksi ja yritysten taloudellisen aseman havainnollistamiseksi laadittiin tunnuslukuanalyysi. Lopputuloksena todettiin, että tutkimuksessa mukana olleiden yritysten saneerausmenettelyn epäonnistumisen syitä olivat menettelyä edeltävä pitkäaikainen maksukyvyttömyys yhdistettynä myöhäiseen saneeraukseen hakeutumisajankohtaan. Myös yllättävä tapahtuma, johon ei oltu varauduttu edesauttoi saneerausmenettelyn epäonnistumista. Sidosryhmistä korostui erityisesti verottajan ja rahoittajan asema saneerausmenettelystä selviämisessä. Lähipiiristä perheen ja sukulaisten tuen merkitys nousi tutkimuksessa voimakkaasti esiin.

Yrityskiinnitys ulosotossa ja konkurssissa: havaintoja yrityskiinnitysvelkojan näkökulmasta

Tutkielmassa tarkastellaan yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden realisointia yrityskiinnitysvelkojan näkökulmasta ulosotossa ja konkurssissa. Tutkielma täydentää aikaisempaa tutkimusta (mm. Tuomisto 2007; Tuomisto 2005; Ojanen ja Sutinen 1991) tuomalla samanaikaiseen systemaattiseen tarkasteluun yrityskiinnitysomaisuuden realisaation niin ulosotossa kuin konkurssissa. Tutkielmassa käytetty tutkimusmenetelmä on lainoppi. Tutkimusta varten on myös haastateltu alan asiantuntijoita niin ulosotto- kuin konkurssirealisointeihin liittyen. Työn tuloksissa esitetään keskeiset erottavat tekijät yritysomaisuuden realisoinnissa ulosotossa ja konkurssissa. Nämä viisi erottavaa tekijää ovat menettelyjen välinen kilpailullinen suhde, jako-osuus, päätäntävalta omaisuuden myynnissä, myyntitavat ja vakuusoikeuden pysyvyys myynnissä.

Yrityssaneerausmenettelyn toimivuus – edut ja keskeiset ongelmakohdat oikeustaloustieteen näkökulmasta

Tutkielman tavoitteena on analysoida yrityssaneerausmenettelyä sekä sitä ohjaavaa yrityssaneerauslakia. Tutkimuksessa käsitellään oikeustaloustieteelliselle tutkimukselle tyypillistä yhteiskunnallista näkökulmaa ja käytetään hyväksi talousteoreettista argumentointia. Tutkimuksessa yrityssaneerausmenettelyä tarkastellaan kriittisesti ja selvitetään menettelyn mahdollisia ongelmakohtia sekä verrataan sitä muihin mahdollisiin menettelyvaihtoehtoihin, erityisesti tarkastellaan saneerausmenettelyn etuja ja haittoja suhteessa konkurssiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään saneerausmenettelyn toimivuutta sekä millä keinoin saneerausmenettelyä voitaisiin parantaa. Tämä on vaatinut yrityssaneerausmenettelyn ja siihen olennaisesti vaikuttavien tekijöiden, kuten konkurssin läpikäyntiä.

Yrityksen taloudellisen menestymisen ennustaminen yritystutkimuksen avulla

Tutkielmassa selvitetään, voiko yrityksen taloudellista menestymistä ennustaa yritystutkimuksen avulla. Tutkielman aineistona on 30 heikon riskiluokan ja 30 hyvän riskiluokan omaavan yrityksen yritystutkimusraporttia. Konkurssista varoittavat tekijät on jaettu varhaisiin ja myöhäisiin varoittajiin. Varhaiset varoittajat liittyvät yrityksen reaaliprosessiin, esimerkkinä huono liikkeenjohto. Myöhäiset varoittajat ovat tilinpäätösanalyysiin perustuvia tunnuslukuja. Tässä tutkielmassa muuttujina käytetään toimitusjohtajan koulutusta, kokemusta, omistusosuutta sekä yrityksen kasvua strategiselta pohjalta ja reaalisesti. Tilinpäätöksen tunnusluvuista käytetään nettotulosta, rahoitustulosta, omavaraisuusastetta ja quick ratiota. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että yrityksen taloudellista menestymistä ei voida ennustaa valituilla kvalitatiivisilla muuttujilla, mutta tilinpäätöksen tunnusluvut ennustavat yrityksen menestymistä.

Suomalaisten pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden konkurssin ennustaminen tilinpäätöstietojen avulla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko yritysten tilinpäätöstiedoista löytää sellaisia muuttujia, jotka pystyvät ennustamaan yritysten konkursseja ja onko yrityksen kannattavuudella, vakavaraisuudella ja maksuvalmiudella kaikilla yhtä suuri merkitys konkurssin ennustamisessa. Lisäksi tavoitteena on verrata mitkä eri muuttujat selittävät konkurssia eri vuosina. Tutkimus toteutetaan luomalla viidelle vuodelle ennen konkurssia ennustusmallit käyttäen logistista regressiota. Tutkimus on rajattu koskemaan suomalaisia pieniä ja keskisuuria osakeyhtiöitä. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu vuonna 2012 konkurssiin menneistä yrityksistä ja näille satunnaisotannalla valituista toimivista vertailuyrityksistä. Tutkimuksesta on rajattu pois nuoret, alle neljä vuotta toimineet yritykset, koska näiden konkurssiprosessit eroavat jo pidemmän aikaa toimineiden yritysten konkursseista.

Julkisoikeudelliset ympäristövastuut yrityksen konkurssissa

Tutkielma käsittelee julkisoikeudellisten ympäristövastuiden asemaa osakeyhtiömuotoisen yrityksen konkurssissa. Tutkielmassa arvioidaan julkisoikeudellisten ympäristövastuiden määrittelyä konkurssipesän massavelaksi tai konkurssisaatavaksi erilaisissa tilanteissa. Asiaa tarkastellaan sekä julkisoikeudellisten ympäristövastuiden tasolla yleisesti että erikseen jätelain mukaisen vaarallisia jätteitä koskevan jätehuollon järjestämisvastuun ja ympäristönsuojelulain pilaantuneen maaperän puhdistamisvelvollisuuden kannalta. Tarkasteltavina ovat sekä ennen konkurssia syntyneet että konkurssin alkamisen jälkeen syntyneet julkisoikeudelliset ympäristövastuut. Tutkielma on metodiltaan lainopillinen. Ympäristövastuiden konkurssiaseman tarkastelussa hyödynnetään konkurssioikeudellisia ja ympäristöoikeudellisia periaatteita sekä asiaa koskevia konkurssilain ja ympäristölainsäädännön säännöksiä. Lisäksi tulkinnassa hyödynnetään pääasiassa säädösten esitöitä ja oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Oikeustilan selvittämisen ohella tutkielmassa arvioidaan myös lainsäädäntömuutoksen tarvetta ja sen mahdollisia vaikutuksia. Julkisoikeudellisten ympäristövastuiden konkurssiasemaa voidaan pitää ainakin osittain epäselvänä silloin, kun vastuun katsotaan syntyneen ennen konkurssia. Syynä tähän on asiaa nimenomaisesti koskevan lainsäädännön puuttuminen ja korkeimman hallinto-oikeuden jätehuoltovastuuta koskevan yksittäisen ratkaisun merkityksen tulkinnanvaraisuus. Konkurssivelallisen ympäristövastuiden katsominen massavelkaiseksi olisi konkurssioikeuden periaatteiden ja erityisesti velkojien yhdenvertaisuuden vastaista. Pääasiassa julkisoikeudellisten ympäristövastuiden konkurssiaseman voidaan kuitenkin katsoa määräytyvän konkurssioikeuden systematiikan mukaisesti. Asian epäselvyydestä johtuvien sekä konkurssin että ympäristönsuojelun kannalta epäedullisten vaikutusten johdosta asiaa koskevan lainsäädännön säätäminen on tarpeellista. Tutkielmassa arvioidaan myös mahdollisten lainsäädäntömuutosten merkitystä relevanttien konkurssi- ja ympäristöoikeudellisia tekijöiden kannalta.