Jälkihuollossa olevien nuorten kokemuksia ammatillisesta tukihenkilötoiminnasta

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassa lastensuojelun avohuollon jälkihuollossa olevien nuorten kokemuksia ammatillisesta tukihenkilötoiminnasta. Nuoret ovat olleet sijoitettuina ammatilliseen perhekotiin, sijaisperheeseen tai nuorisokotiin. Sijoitusten päättymisestä on kulunut vähintään puoli vuotta. Ammatillisella tukihenkilötoiminnalla tarkoitan tässä tutkielmassa julkista viranomaispalvelua, jota järjestetään sekä kunnan omana että yksityisten sosiaalipalveluyrittäjien toimintana. Toteutan tutkielman yhdessä pääkaupunkiseudun kunnassa, jossa tukihenkilötoiminta on yleisin nuorille järjestetty tukitoimi jälkihuoltoaikana. Aineistona on kahdeksan 16–20-vuotiaan nuoren puolistrukturoitua haastattelua. Tutkielman tavoitteena on kuvata nuorten erilaisia kokemuksia toiminnan eri vaiheista: tukihenkilötoiminnan aloitusvaiheesta, työskentelyvaiheesta sekä työskentelyn jatkumisesta. Tutkimusprosessiani ohjaava fenomenologinen lähestymistapa sekä holistinen ihmiskäsitys ovat vaikuttaneet asenteisiini ja suhtautumistapaani nuorten kokemuksiin. Tutkimusasetelma lisäsi ja selkeytti tutkimuskohteen ymmärtämistä. Tutkielman viitekehys ja ongelmat nousivat haastateltavan nuoren elämäntilanteesta. Toteutin tutkielman fenomenografisen analyysimenetelmän siten, että tarkastelin nuorten kokemuksista syntyneitä käsityksiä reflektoimalla niitä. Kuvaan tukihenkilötoimintaa siten, kuin haastattelemani nuoret sen käsittävät ja ymmärtävät. Analyysin tuloksena syntyneet kategoriat muodostuivat aineistolähtöisesti. Nuorten kokemukset tukihenkilötoiminnasta olivat pääosin positiivisia. Negatiiviset kokemukset liittyivät nuorten mielestä liian vähäisiin tapaamiskertoihin ja tukihenkilön vaihtumiseen. Nuoret kokivat, ettei läheisten kanssa työskentelyyn toiminnassa panostettu. Keskeisenä tuloksena tutkielmassa nousee esiin se, että kokemus tukihenkilötoiminnasta on merkityksellistä nuorelle tukihenkilön ja nuoren välisen hyvän ja toimivan suhteen ansiosta. Kaikkia kolmea työskentelyvaihetta yhdisti vuorovaikutussuhteen merkitys toimintaan. Toiminnan alkamiseen vaikuttavina kategorioina olivat tuen tarve sijoituksen jälkeen, tukihenkilön merkitys, kokeilunhalu sekä sosiaalityöntekijän vaatimus. Varsinaiseen työskentelyyn liittyvät kategoriat olivat tukihenkilösuhteen merkitys, tukihenkilön osaaminen, toiminnallisuus tukihenkilötyössä, vapaaehtoisuus, muutos elämäntilanteessa ja läheisverkoston merkitys. Tukihenkilötoiminnan jatkumiseen vaikuttavat kategoriat nimesin seuraavasti: tuen tarvetta edelleen ja tukihenkilön merkitys. Tukihenkilö voi parhaimmillaan tarjota turvallisen ja merkityksellisen ihmissuhteen nuorelle. Hän voi olla ensimmäinen viranomainen nuoren lastensuojeluasiakkuuden aikana, joka pysähtyy riittävän pitkäksi aikaa kuuntelemaan nuorta ja arvostamaan hänen ajatuksiaan.

Luomuviinien kulutus ja niihin liitetyt mielikuvat

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten viininkuluttajien luomuviinien valintaa sekä niihin liitettyjä mielikuvia. Erityisen kiinnostuneita oltiin luomuviinien koetusta laadusta sekä siitä, mitkä mielikuvat ja motiivit edistävät ja mitkä estävät luomuviinien valintaa. Teoriaosassa tarkasteltiin viinimarkkinoita kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla, viinintuotannon vaikutuksia ympäristöön sekä ympäristöystävällisyyden merkitsemistä. Ympäristöystävällisiin viineihin luettiin tässä tutkimuksessa luomuviinit, biodynaamiset viinit ja viinit, joiden tuotannossa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Päähuomio tutkimuksessa oli Alkon luomuhyllyntunnuksilla merkityissä luonnonmukaisista rypäleistä viljellyillä viineillä, joita arkikielessä kutsutaan luomuviineiksi. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvalla kyselylomakkeella. Teoriaosion kirjallisuus antoi viitekehyksen, jonka pohjalta empiirinen tutkimus toteutettiin. Aineisto kerättiin pääkaupunkiseudulla kolmessa eri Alkon myymälässä, ja aineisto koostuu 145 viiniä kuluttavasta vastaajasta. Tutkimuksen tulosten mukaan luomuviiniä suositaan valinnoissa, mutta valintaan tai hylkäämiseen johtavat mielikuvat eivät ole yksiselitteisiä. Valintaan johtavia motiiveja ja mielikuvia oli helpompi löytää kuin hylkäämiseen johtavia. Kokeilunhalu / mielenkiinto, ympäristönäkökulmat sekä puhtauteen ja terveyteen liittyvät mielikuvat olivat motiiveja, jotka tässä tutkimuksessa edistivät eniten luomuviinien valintaa. Luomuviinien laatu ja hinnat koettiin tasavertaiseksi suhteessa tavanomaisin viineihin. Luomuviinien laatu liittyi erityisesti luonnollisuuteen ja puhtauteen. Markkinoinnin ja viestinnän keinoin on mahdollista lisätä kuluttajien tietämystä luomuviineistä, ja siten vaikuttaa niihin liitettyihin mielikuviin.

Developing and Applying Generative Market Intelligence within Multinational Companies

Tutkielman tarkoitus on kehittää monikansallisille yrityksille tuottavan markkinaälyn malli, jonka avulla yritykset pystyvät käsittelemään muuttuvasta ja globalisoituvasta markkinaympäristöstä aiheutuvaa epävarmuutta. Malli koostuu pääosin kolmesta käsitteestä: markkinainformaation prosessoinnista, markkinasuuntautuneisuudesta ja organisationaalisesta oppimisesta. Tutkimuksessa osoitetaan, kuinka näiden samanaikainen soveltaminen johtaa synergiaetuihin. Lähdeaineistona käytettiin alan kirjallisuutta. Lisäksi haastateltiin neljää johtajaa monikansallisista yrityksistä. Käytännössä markkinaälyn soveltamisen haasteet liittyvät lähinnä markkinainformaation prosessoinnin asenteellisiin ja psykologisiin aspekteihin. Ihmisten tulisi ymmärtää, että koko yritys hyötyy heidän halukkuudestaan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Lisäksi tietoa itsessään voimavarana tulisi kunnioittaa