Late-industrial sawmill customers.

The methods of secondary wood processing are assumed to evolve over time and to affect the requirements set for the wood material and its suppliers. The study aimed at analysing the industrial operating modes applied by joinery and furniture manufacturers as sawnwood users. Industrial operating mode was defined as a pattern of important decisions and actions taken by a company which describes the company's level of adjustment in the late-industrial transition. A non-probabilistic sample of 127 companies was interviewed, including companies from Denmark, Germany, the Netherlands, and Finland. Fifty-two of the firms were furniture manufacturers and the other 75 were producing windows and doors. Variables related to business philosophy, production operations, and supplier choice criteria were measured and used as a basis for a customer typology; variables related to wood usage and perceived sawmill performance were measured to be used to profile the customer types. Factor analysis was used to determine the latent dimensions of industrial operating mode. Canonical correlations analysis was applied in developing the final base for classifying the observations. Non-hierarchical cluster analysis was employed to build a five-group typology of secondary wood processing firms; these ranged from traditional mass producers to late-industrial flexible manufacturers. There is a clear connection between the amount of late-industrial elements in a company and the share of special and customised sawnwood it uses. Those joinery or furniture manufacturers that are more late-industrial also are likely to use more component-type wood material and to appreciate customer-oriented technical precision. The results show that the change is towards the use of late-industrial sawnwood materials and late-industrial supplier relationships.

Hankinnan kokonaiskustannukset hankintapäätösten tukena. Case: Incap Furniture Oy

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tehdä hankinnan kokonaiskustannusmalli tietylle case-yrityksen tuotteelle. Tarkoituksena oli selvittää, mikä on hankinnan kokonaiskustannusten merkitys strategisen kustannusten hallinnan osana ja mitä mahdollisia työkaluja voidaan käyttää hankinnan kokonaiskustannusten mittaamiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kuinka hankinnan kokonaiskustannuspäätökset voivat auttaa hankintapäätösten teossa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja muodostuu teoreettisesta ja empiirisestä osasta.Teoriaosa on luonteeltaan käsiteanalyyttinen ja empiriaosa vertaileva case-tutkimus. Teoreettisessa osassa selvitetään hankinnan kokonaiskustannusten teoriaa ja empiriaosassa tutkimus kohdennetaan case-yrityksen Forsby-jalkaan. Tutkimuksentuloksena syntyi case-yritykselle hankinnan kokonaiskustannusten malli, jota yritys käyttää ensisijaisesti toimittajien arviointiin. Hankinnan kokonaiskustannukset osoittautuivat tärkeäksi osaksi yrityksen strategista kustannusten hallintaa. Tutkimuksessa ilmeni, että kohdeyrityksen erityispiirteiden ja käytössä olevien resurssien huomioiminen on erittäin merkittävä asia hankinnan kokonaiskustannusmallia muodostettaessa. Lisäksi tutkimuksen teon aikana nousi esiin useita asioita, joita case-yrityksen on jatkossa kehitettävä.