Pienten ja keskisuurten yritysten horisontaaliset verkostot ja verkostobrändin rakentaminen: Case Saimaan Charmantit

Tämä tutkielma käsittelee pienten ja keskisuurten yritysten muodostamia horisontaalisia verkostoja ja verkostobrändejä, joiden tavoitteena on tuottaa jäsenilleen lisäarvoa. Tavoitteena on selvittää, mitkä ovat ne kriittiset tekijät, jotka vaikuttavat verkoston toiminnan onnistumiseen sekä verkostobrändin rakentamiseen ja tuoda näin uutta empiiristä tutkimusta horisontaalisista verkostoista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla Mikkelin ja Savonlinnan alueella toimivan matkailualan verkoston Saimaan Charmanttien kuutta jäsentä ja yhtä Mikkelin seudun matkailuorganisaation työntekijää. Tutkimuksen löydökset osoittivat, että pk-yritysten verkostot kaipaavat eri-tyisesti empiiristä tutkimusta verkostoitumiseen liittyvistä toiminnoista sekä näiden toimintojen vaikutuksesta verkostobrändin arvontuottoon.

Verkostot Virtuaaliammattikorkeakoulun vahvuutena

Virtuaaliammattikorkeakoulu

Suojelualueiden verkostot ja ilmastonmuutos

Kirjoitus liittyy Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmässä tehtävään tutkimukseen "Suojelualueverkostojen suunnittelu: ekologiset ja ekonomiset tekijät". Kirjoitus perustuu esitelmään Tieteen päivillä 2005 sessiossa "Verkostojen maailma" (14.1).

Yritysten väliset verkostot tietojohtamisen näkökulmasta – Case Imatran Seudun Koivukeskus

Alueellinen yrityskeskittymä sisältää monenlaisia yhteistyöverkostoja siinä toimivien yritysten välillä. Olemassa olevien verkosto- ja tietojohtamisteorioiden pohjalta yhteistyöverkostot jaettiin niiden perustehtävän mukaan kolmeen eri päätyyppiin, jotka ovat tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkosto. Tutkimusongelmana oli määrittää, voidaanko verkostoja eritellä niiden perustehtävän mukaan ja näkyykö perustehtävän erilaisuus niiden organisoitumis- ja kommunikointitavassa. Tutkimuskohteena oli kasvava puualan keskittymä, Imatran Seudun Koivukeskus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Aineistoa käsiteltiin käyttämällä menetelmänä profilointia ja teemoittelua. Tutkimuksen perusteella voitiin alueelta erottaa selvästi kolme verkostojen päätyyppiä, jotka toimivat alueella tietoa luovana, välittävänä ja soveltavana tasona. Päätyyppien välillä havaittiin eroja, kun kriteereinä käytettiin verkostojen suhteita, osaamista, tiedonkulkua ja johtajuutta. Koivukeskukselle erityisen tärkeänä verkostotyyppinä pidettiin kehittäjäverkostoa, sillä se toimii alueen sosiaalisen pääoman kasvualustana ja täten auttaa muiden verkostotyyppien kehittymistä. Mikäli kaikki päätyypit saadaan toimi-maan tehokkaasti, alueen innovaatioverkostossa syntyvät uudet prosessi- ja tuoteinnovaatiot ovat välittömästi siirrettävissä tehostamaan tuotantoa. Alueellinen yrityskeskittymä sisältää kaikkia edellä mainittuja verkostotyyppejä, ja yksittäinen toimija voi kuulua samanaikaisesti kaikkiin verkostotyyppeihin. Johtopäätöksenä esitettiin, että alueellisen yrityskeskittymän kilpailuetu syntyy alueen sisälle muodostuvien tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston kautta. Alueellisen yrityskeskittymän verkostopohjaisen kehittämisen avuksi kehitettiin yksinkertainen työkalu.

Verkostot kuntien kehittämisessä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää verkostojen merkitystä uusien ideoiden tuojana kuntajohtamisessa kuntajohtajan näkökulmasta katsottuna ja osallistua liiketaloudelliseen keskusteluun kuntajohtamisen kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää kuntajohtajan verkostoja ja niiden merkitystä kuntien kehittämisessä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla neljää kuntajohtajaa. Tutkimustulokset osoittavat, että kuntajohtajat toimivat aktiivisesti kunnan ulkopuolisissa verkostoissa pyrkien löytämään ideoita ja ratkaisuja kuntien uudistamiseen. Kuntien sisäisten verkostojen, henkilöstön ja poliittisten päättäjien, hyödyntämistä voidaan parantaa yhteisellä strategiatyöllä ja sosiaalista vuorovaikutusta sekä johtamisjärjestelmiä kehittämällä. Myös asiakkaiden osallistumista uusien sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen tulisi lisätä. Tutkimuksessa käytettiin viitekehyksenä Todorova ja Durisinin (2008) absorptiivisen kapasiteetin mallia, johon mallin soveltamisen pohjalta esitetään kehittämisajatuksia.

Informaatioajan verkostot

Kirjallisuusarvostelu

Tarkkaavaisuuden ja työmuistin verkostot ihmisen aivoissa

Juha Salmitaipaleen väitöskirja Tarkkaavaisuuden ja työmuistin verkostot ihmisen aivoissa (Helsingin yliopisto 2009).