Organisaation innovatiivisuutta edistävät ja estävät tekijät. Case Technology Business Research Center

Tämän työn toimeksiantajaorganisaatio oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston alainen, kauppatieteitä, teknologiaa ja tuotantotaloutta työssään yhdistävä tutkimusyksikkö, Technology Business Research Center, TBRC. Erään innovatiivisuustutkimusprojektin (InnoSpring) yhteydessä haluttiin selvittää myös oman tutkimusyksikön innovatiivisuuteen vaikuttavia, edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa niitä seikkoja, jotka organisaation - tässä tapauksessa yliopiston tutkimusyksikön - henkilökunnan, projektityöntekijöiden, projektipäälliköiden sekä johdon mukaan vaikuttavat yksikön kykyyn luoda ja omaksua uutta, sen innovatiivisuuteen. Työ toteutettiin focus group-ryhmähaastattelumenetelmällä (kvalitatiivinen tutkimus), joihin osallistuivat omina ryhminään työntekijätaso, projektipäälliköt sekä johto.Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja koodattiin Atlas-Ti-ohjelmistolla. Loppuraportti verkostokuvineen luovutettiin tutkimuslaitokselle heinäkuussa 2005. Ryhmäkeskustelun teemoista ja kysymysten muodosta johtuen tulokset käsittelivät niin tutkimusyksikön nykyistä tilaa kuin eräänlaista "toivetilaa", millainen olisi ihanteellinen ja innovatiivinen työpaikka. Merkillepantavaa oli, että työssä tuli systemaattisesti esiin enemmän innovatiivisuutta edistäviä kuin ehkäiseviä seikkoja - vaikka osa edistävistä seikoista koskikin nimenomaan "toivetilaa". Keskustelluimpia teemoja olivat johtajuus,tavoitteellisuus ja strategian, yhteisen suunnan tarve. Samoin olemassa olevienprosessien kehittäminen, osaamisen (niin oman kuin koko organisaationkin) kokoaminen ja kehittäminen edelleen sekä tulosten jalkauttaminen.

Focus group method and methodology:current practice and recent debate

This paper considers the contemporary use of focus groups as a method of data collection within qualitative research settings. The authors draw upon their own experiences of using focus groups in educational and 'community' user-group environments in order to provide an overview of recent issues and debates surrounding the deployment of focus group methods and to pick out specific areas of contention in relation to both their epistemological and practical implications. Accordingly, the paper reflects on some of the realities of 'doing' focus groups whilst, at the same time, highlighting common problems and dilemmas which beginning researchers might encounter in their application. In turn, the paper raises a number of related issues around which there appears to have been a lack of academic discussion to date.

The Dynamic Customer Portfolio Method in Customer Relationship Management

Tutkielman tavoitteena on määritellä keskeiset ja sopivat asiakasportfoliomallit ja asiakasmatriisit asiakassuhteen määrittämiseen. Tutkimus keskittyy asiakassuhteen arvottamiseen ja avainasiakkaiden määrittämiseen kohdeyrityksessä. Keskeisimmät ja sopivimmat asiakasportfliomallit huomioidaan asiakkaiden arvioinnissa. Tutkielman teoriaosassa esitellään tunnetuimmat ja käytetyimmät asiakasportfoliomallit ja matriisit alan kirjallisuuden perusteella. Tämän lisäksi asiakasportfoliomalleihin yhdistetään näkökulmia suhdemarkkinoinnin, asiakkuuksien johtamisen ja tuoteportfolioiden teorioista. Keskeisimmät kirjallisuuden lähteet ovat johtamisen ja markkinoinnin alalta. Tutkielman empiriaosassa esitellään kohdeyritys ja sen tämän hetkinen asiakassuhteiden johtamiskäytäntö. Lisäksi tehdään parannusehdotuksia kohdeyrityksen nykyiseen asiakassuhteiden arvottamismenetelmään jotta asiakassuhteiden arvon laskeminen vastaisi mahdollisimman hyvin kohdeyrityksen nykyisiä tarpeita. Asiakassuhteen arvon määrittämiseksi käytetään myös fokusryhmähaastattelua. Avainasiakkaat määritellään ja tilannetta havainnollistetaan sijoittamalla avainasiakkaat asiakasportfolioon.

The Brazilian consumer's understanding and perceptions of organic vegetables: a Focus Group approach

Focus Group is a tool which generates, through interview sessions with a small number of participants, preliminary data to be used in subsequent quantitative stages. Many consumer studies use qualitative research with the aim of obtaining information and opinions on a specific product or situation. The objective of the present study was to obtain knowledge on the opinion, understanding and perception of the Brazilian consumer with respect to vegetables, focusing on organic products, using Focus Group Sessions. Four Focus Group Sessions were held with men and women in different environments, following a previously elaborated interview guide. In this study, it was observed that the consumers demonstrated being interested in having a healthy diet, based on fruit, vegetables and natural products. However, only a few declared consuming organic foods. Some participants did not know what the term organic meant, and most of them think that organic products are still very expensive, are not easily available in the supermarkets, do not have a good appearance, mainly in terms of size and packaging, and their certification is not always trustworthy. Almost all participants stated that they read package labels and among the items most observed were best-before date, nutritional information, production system and price. This study has identified important vegetable attributes perceived by the consumer, favouring the planning of a subsequent quantitative research. The results suggest that more information on the benefits of organic agriculture has to be passed on to consumers in order to contribute to a higher consumption of such products.

Patient involvement in primary care mental health:a focus group study

Background: Patient involvement in health care is a strong political driver in the NHS. However in spite of policy prominence, there has been only limited previous work exploring patient involvement for people with serious mental illness. Aim: To describe the views on, potential for, and types of patient involvement in primary care from the perspectives of primary care health professionals and patients with serious mental illness. Design of study: Qualitative study consisting of six patient, six health professional and six combined focus groups between May 2002 and January 2003. Setting: Six primary care trusts in the West Midlands, England. Method: Forty-five patients with serious mental illness, 39 GPs, and eight practice nurses participated in a series of 18 focus groups. All focus groups were audiotaped and fully transcribed. Nvivo was used to manage data more effectively. Results: Most patients felt that only other people with lived experience of mental illness could understand what they were going through. This experience could be used to help others navigate the health- and social-care systems, give advice about medication, and offer support at times of crisis. Many patients also saw paid employment within primary care as a way of addressing issues of poverty and social exclusion. Health professionals were, however, more reluctant to see patients as partners, be it in the consultation or in service delivery. Conclusions: Meaningful change in patient involvement requires commitment and belief from primary care practitioners that the views and experiences of people with serious mental illness are valid and valuable.

Children visual screening protocol: validation by a focus group panel of experts

Screening programs, particularly the inclusion of specific orthoptic tests to detect visual abnormalities, varies among countries. This study aims to: 1) describes expert perception of issues related with children visual screening; 2) identify specific orthoptic tests to detect visual abnormalities in children visual screening.

Planning and conducting focus group research with nurses.

Focus groups are increasingly popular in nursing research. However, proper care and attention are critical to their planning and conduct, particularly those involving nursing staff. This article uses data gleaned from prior research to address the complexities present in clinical settings when conducting focus groups with nurses. Applying their combined experiences of conducting studies with nursing staff, the authors present a data-derived approach to thorough preparation and successful implementation of focus group research, offering a unique contribution to the literature regarding this research strategy.

Improving Transition Outcomes: Henry County Transition Partners: Youth Interview Invitation

Henry County's Transition Partners' youth focus group interview invitation.

Librarians' perceptions on the use of electronic resources at Catalan academic libraries: results of a focus group

The aim of this paper is to expand on previous quantitative and qualitative research into the use of electronic information resources and its impact on the information behaviour of academics at Catalan universities.

Käyttäjäkeskeinen kustomointityökalun prototypointi

Käyttäjäkeskeinen ohjelmistokehityson nimensä mukaisesti käyttäjän tarpeista ja vaatimuksista lähtevä ohjelmistojen kehittämistapa. Tällä tavoin halutaan saada selville, millaisia vaikutusmahdollisuuksia hän haluaa. Työ käsittelee tähän perustuvaa toteutusta, jolla käyttäjät voivat toteuttaa eksplisiittistä personointia eli toisin sanoen voivat muokataitse omaa henkilökohtaista tietoaan. Käyttäjille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa tapauskohtaisesti, kuinka hän käyttää personointitietojaan. Työssä luodaan avoimen lähdekoodin väliohjelmistoalustalle (MUPE) personointitiedon kustomointityökalu ja sitä hyödyntävät havainnollistavat palvelut. Tämän pohjana on aikaisemmin suoritettu informaation keruu. Naiden toteutuksien avulla on luotu käyttötapausesimerkkejä, joista voidaan havaita erilaisten personointitietojen käytön vaikutukset käyttäjän kannalta. Työkalun ja havainnollistavien palvelujen avulla luodut esimerkit tarjoavat hyvän ja kestävän pohjan sekä kustomointityökalun että käyttötapausesimerkkien laajentamiselle. Naita esimerkkejä voidaan myös jo suoraan soveltaa todellisissa käyttäjäkeskeisissä kenttätutkimuksissa.

Institutionaalinen luottamus - yrityksen ei-henkilöityvä luottamuksen ulottuvuus työntekijän näkökulmasta

Ylläpitääkseen kilpailuetua ja menestyäkseen markkinoilla yritysten tulee teknologisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi hallita tehokas sisäinen toimintansa. Tieto on tärkein tuotannontekijä ja sen jakaminen yrityksessä onkriittistä innovaatioiden syntymisen kannalta. Luottamus edistää tiedon luomista ja jakamista. Luottamusta yrityksissä on tutkittu pääasiassa henkilöiden välisenä luottamuksena omiin esimiehiin ja kollegoihin. Kansainvälisistä omistaja- jamuista yritysjärjestelyistä johtuen yritysten sisäinenkin toiminta on usein maantieteellisesti hajautettua, mikä vähentää henkilöiden välisten luottamussuhteiden syntymistä. Tällaisissa tilanteissa yritykseen itseensä kohdistuva ei-henkilöityvä luottamus täydentää tutkimusten mukaan vähäisiä henkilöiden välisiä luottamussuhteita. Yrityksen ei-henkilöityvää luottamusta on tutkittu vain vähän ja kokonaisvaltaista teoriapohjaista ja/tai empiiristä tutkimusta ei ole tehty tai sitä ei ole raportoitu. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, mitä yrityksen institutionaalinen luottamus on ja mistä se muodostuu. Tutkielman teoriatausta nousee sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian eri teorioista sekä aikaisemmasta monitieteisestä luottamustutkimuksesta. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä fokusryhmäkeskustelussa ja aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti hyödyntäen ATLAS.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa. Työn keskeisenä tuloksena oli teorian ja empirian synteesinä muodostunutyrityksen institutionaalisen luottamuksen määritelmä. Yrityksen institutionaalisella luottamuksella tarkoitetaan yksilön odotuksia työnantajayrityksen kyvykkyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen havaittua kyvykkyyttä menestyä markkinoilla jatkuvasti ja organisoida sisäinen toimintansa tehokkaasti ja varmasti. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan koettua oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja hyvää työnantajamainetta.