Kauppakeskuksen laadunhallintajärjestelmän laatiminen ISO 9001:2000-standardin avulla

Työn tavoitteena on laatia laadunhallintajärjestelmä ja laatukäsikirja kauppakeskus H-taloon ISO 9001:2000 standardia hyväksi käyttäen. Käsikirjassa kuvataan mahdollisimman yksinkertaisesti toimintaa ohjaavat periaatteet eli yrityksen laatupolitiikka, yrityksen eri prosessit, menettelyohjeet ja laadun toteamiseksi tarvittavat mittarit. Perimmäisenä tarkoituksena on käynnistää jatkuvan parantamisen prosessi ja näin parantaa kauppakeskuksen pitkän tähtäimen suorituskykyä. Työn teoreettisessa osassa tutustutaan laadun merkitykseen ja palveluliiketoiminnan logiikkaan. Keskeisenä teoriana käytetään odotetun ja koetun laadun muodostamaa koettua kokonaislaatua, jota sovelletaan kauppakeskusympäristöön. Lopuksi tutustutaan ISO 9000 standardisarjaan. Seuraavassa osassa H-talon tarjoamien toimitilapalveluiden nykytilaa kartoitetaan kauppakeskuksen yrittäjille tehdyssä kyselyssä. Kysely toteutettiin kauppakeskusympäristöön muokatulla odotetun ja koetun palvelun laadun eroa mittaavalla SERVQUAL-mentelmällä. Lisäksi apuna käytettiin kriittisten tapahtumien menetelmää. Lopuksi laaditaan runko kauppakeskuksen laadunhallintajärjestelmään ja pohditaan toimenpiteitä järjestelmän käyttöön ottamiseksi ja kehittämiseksi. Kauppakeskuksen laatukäsikirja esitetään liitteenä.

Elinkaarimallin kokonaistaloudellisuus julkisten tilapalveluiden järjestämisessä

Kuntasektorin toimintaympäristön muutostenseurauksena kunnat ovat joutuneet etsimään uusia tapoja järjestää palveluita. Yksi uusista tilapalveluiden toteutusvaihtoehdoista on elinkaarimalli, jossa yksityinen sektori vastaa vähintään hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta sekä kiinteistöpalveluista. Julkisen sektorin hankintoja säätelee hankintalaki, joka velvoittaa hyväksymään tarjouksista sen, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kaupungin näkökulmasta kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat tarjoushinnan lisäksi myös hankintamallien laadullisista eroista, riskien siirrosta sekä yksityisen ja julkisen sektorin välisistä kilpailueroista aiheutuvat taloudelliset vaikutukset. Tämän diplomityön tavoitteena oli rakentaa toteutusmallien vertailuun laskentamalli, jossa huomioidaan elinkaarikustannusten lisäksi muut kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat elementit. Aiheesta julkaistuin kirjallisuuden perusteella rakennettua teoreettista laskentamallia sovelletaan Espoossa sijaitsevaan elinkaarimallilla toteutettuun tilapalveluhankkeeseen, Kaivomestariin. Vertailua varten rakennettavalla vaihtoehtoisella toteutusmallilla, verrokkilla, kuvataan Kaivomestarin kokonaisuutta vastaavan Espoon kaupungin tavanomaisen tuotannon kustannuksia. Työn tutkimustulosten perusteella elinkaarimalli näyttää hieman tavanomaista tuotantoa kalliimmalta vaihtoehdolta järjestää tilapalveluita julkiselle sektorille. Toisaalta molemmilla toteutusmalleilla saavutetaan useita sellaisia tekijöitä, joiden taloudellisia vaikutuksia ei ole huomioitu vertailussa. Yleisesti voidaankin todeta toteutusmallien vertailun olevan erittäin vaikeaa ja haastavaa, eikä tulosten perusteella toteutusmalleja voida täysin yksiselitteisesti ja luotettavasti asettaa kokonaistaloudelliseen edullisuusjärjestykseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon teknisten palveluiden tuotteistaminen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Tukipalvelukeskuksen teknisten palveluiden tulosalueen tuotteistamista ja tuottaa kustannusten laskutuksen periaatteellinen toteutusmalli. Työssä otetaan kantaa palveluiden hinnoittelumalleihin eli kuinka kiinteistöistä ja teknisistä ylläpitopalveluista syntyvät kustannukset voidaan osoittaa niitä käyttäville tulosalueille. Palveluiden jäsentäminen ja suoritteiden yhdistäminen muodostavat palvelutuotteen, jota palveluita käyttävälle asiakkaalle tarjotaan. Tuotekäsitteelle on tyypillistä, että sitä voidaan tuottaa saman sisältöisenä nyt ja tulevaisuudessa. Tuotteita tarjoavan palveluiden tuottajan tuotekriteerit sisältävät selkeät tuoteryhmät, tuotteiden määrällisen mitattavuuden, kuvaavat tuotenimikkeet ja tuotteilla on ostajan näkökulmasta selkeä sisältö ja hinnoittelu. Tuotteistamisen tärkein hyöty on organisaation kustannusrakenteen selkeytyminen, jonka vuoksi tuotteiden määrä, laatu ja hinta tulee olla määriteltävissä. Asiakkaalle voidaan tarjota valmiiksi hinnoiteltuja palveluosia, jolloin palveluiden räätälöinti ja modulointi ovat mahdollisia palveluiden niputtamisella. Ei-kaupallisten instanssien, kuten kuntayhtymien sisäinen laskutus ja tuotteistus mahdollistavat palveluiden standardoimisen ja johdon päätöksenteko toimialakohtaisen kustannustietoisuuden vuoksi paranee. Tutkimuksen alkuosassa paneudutaan palvelun alle kuuluviin käsitteisiin, kuten tuotteistamisajatteluun, palvelupaketteihin, palveluiden laadun mittaamiseen ja palveluiden hinnoitteluun. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään teknisten palveluiden hinnoitteluun käytettävän toimintoperusteisen kustannuslaskennan sekä sisäisen vuokraamisen periaatteita. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltyjä asioita käytettiin hyödyksi sairaanhoitopiireille laadittuun kyselytutkimukseen. Yhdessä teorian ja kyselytutkimuksen kanssa kohdeorganisaatiolle luotiin malli palveluiden tuotteistamiseksi.

Vuorovaikutuksen merkitys kiinteistöpalvelujen hankinnassa

Tämä tutkielma käsittelee kiinteistöpalvelujen hankintaa hankintaorganisaation ja palveluntoimittajan välisessä rajapinnassa, vuorovaikutuksen ja tiedon näkökulmasta. Tavoitteena on etsiä keinoja laadukkaampaan ja kustannustehokkaampaan palveluun hankintatoiminnan avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu resurssiriippuvuusteorian, palvelujen ja vuorovaikutuksen ympärille. Tutkimuskontekstina toimii kiinteistöpalveluala ja tutkimus on toteutettu kolmen teemahaastattelun avulla haastateltavien edustaessa suurimpia kiinteistöpalveluja hankkivia tahoja. Tutkimuksen perusteella sekä kiinteistöpalvelujen hankintaprosessit että hankintaosaamisen hyödyntäminen liiketoiminnassa tarvitsevat kehittämistä ja proaktiivista otetta.

Asiakasarvopohjaisten palveluiden kehittäminen kiinteistöpalvelualan yrityksessä

Tämän työn tavoitteena oli tutkia asiakasarvopohjaisten palveluiden kehittämistä ja luoda kiinteistöpalvelualan yritykselle kehitysprosessimalli, jonka avulla yritys voisi optimoida toimintojaan tulevaisuudessa. Tutkimuksen päätavoitteina oli tutkia asiakasarvoa kiinteistöpalveluissa, kartoittaa potentiaalisten uusien asiakkaiden palveluiden nykytila ja toiveet sekä tarkastella kohdeyrityksen palveluiden kehitysprosessia. Työn teoreettisessa osiossa tarkasteltiin palveluliiketoimintaa yleisellä tasolla, yrityksen palveluprosessin kehittämistä, asiakasarvon muodostumista sekä SERVQUAL- ja QFD-työkalujen avulla palvelun laatua ja asiakastarpeita. Työn teoriaosuuden kautta saatiin myös selville, että asiakasarvon hallinta on palveluiden kehitysprosessin ydin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin syvähaastatteluiden avulla avainasiakkailta eri asiakassegmentteihin liittyen. Haastattelujen analysoinnissa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä. Työn tuloksissa määriteltiin asiakasarvo ja tärkeimmät asiakastarpeet kiinteistöpalveluissa, kartoitettiin asiakkaiden odotusten ja nykytilan väliset kuilut sekä luotiin yritykselle palveluiden kehitysprosessimalli, jota yritys voi toiminnoissaan tapauskohtaisesti hyödyntää tulevaisuudessa.

Use of health services by residents at a seniors-only living facility

The objective of the study was to compare the use of medical and dental services by seniors residing at a seniors-only living facility and in the general community. It was a quantitative study, among 50 residents of the living facility and 173 in the general community. The data were collected between November 2011 and February 2012 through a questionnaire, and subjected to statistical analysis. Performance of clinical exams and satisfaction with health services was greater among seniors living in the general community; however, physical therapy treatment was more common among those living in the facility. The use of medical and dental services showed a statistically significant difference. The seniors in both groups need oral health monitoring and those living in the facility also require coverage by the Family Health Strategy. The presence of professionals with the right profile to adequately serve residents and the network of available services are determining factors for the success of this new housing policy.

Fifth Judicial District, Department of Correctional Services Facility and Site Study Final Report, December 12, 2008

The goal of the study is to locate a site appropriate for a 170 offender unit, based on an understanding of current needs, existing and proposed procedure and the longevity of existing facility use. The study is based on master-plan process. A framework on which multiple stages of infrastructure development can be based is initiated through the systemic study of infrastructure condition, infrastructure needs and treatment objectives.

Ecosystem services and adaptation for agriculture and food security: analysis of two decades (1991–2011) of financing by the Global Environment Facility

Investing in global environmental and adaptation benefits in the context of agriculture and food security initiatives can play an important role in promoting sustainable intensification. This is a priority for the Global Environment Facility (GEF), created in 1992 with a mandate to serve as financial mechanism of several multilateral environmental agreements. To demonstrate the nature and extent of GEF financing, we conducted an assessment of the entire portfolio over a period of two decades (1991–2011) to identify projects with direct links to agriculture and food security. A cohort of 192 projects and programs were identified and used as a basis for analyzing trends in GEF financing. The projects and programs together accounted for a total GEF financing of US$1,086.8 million, and attracted an additional US$6,343.5 million from other sources. The value-added of GEF financing for ecosystem services and resilience in production systems was demonstrated through a diversity of interventions in the projects and programs that utilized US$810.6 million of the total financing. The interventions fall into the following four main categories in accordance with priorities of the GEF: sustainable land management (US$179.3 million), management of agrobiodiversity (US$113.4 million), sustainable fisheries and water resource management (US$379.8 million), and climate change adaptation (US$138.1 million). By aligning GEF priorities with global aspirations for sustainable intensification of production systems, the study shows that it is possible to help developing countries tackle food insecurity while generating global environmental benefits for a healthy and resilient planet.

Medicare post-acute care : home health and skilled nursing facility cost growth and proposals for prospective payment : statement of William J. Scanlon, Director, Health Financing and Systems Issues, Health, Education, and Human Services Division : before the Subcommittee on Health, Committee on Ways and Means, House of Representatives /

"March 4, 1997."

Constraints to organizational learning during major change at a mental health services facility

This paper explains what happened during a three years long qualitative study at a mental health services organization. The study focuses on differences between espoused theory and theory in use during the implementation of a new service delivery model. This major organizational change occurred in a National policy environment of major health budget cutbacks. Primarily as a result of poor resourcing provided to bring about policy change and poor implementation of a series of termination plans, a number of constraints to learning contributed to the difficulties in implementing the new service delivery model. The study explores what occurred during the change process. Rather than blame participants of change for the poor outcomes, the study is set in a broader context of a policy environment—that of major health cutbacks.

Health services utilization associated with cognitive impairment and dementia in older patients undergoing post-acute rehabilitation.

OBJECTIVE: To investigate the relationship between levels of cognitive impairment and health services utilization in older patients undergoing post-acute rehabilitation. DESIGN: Cross-sectional study. SETTING: Post-acute rehabilitation facility. PARTICIPANTS: Patients (N = 1764) aged 70 years and older admitted over 3 years. MEASUREMENTS: Sociodemographic, medical, and functional data were collected upon admission. Based on discharge diagnoses, patients were classified as cognitively intact, cognitively impaired with no dementia (CIND), and demented. RESULTS: Dementia and CIND were diagnosed in 425 (24.1%) and 301 (17.1%) patients, respectively. Gradients from cognitively intact to cognitively impaired to demented patients were observed in median length of stay (19, 22, and 25 days, P < .001), and institutionalization rates at discharge (4.2%, 7.6%, and 28.8%, P < .001). Among patients discharged home, similar gradients were observed in utilization of home care (68.2%, 79.7%, and 83.3%, P < .001) and day care (3.1%, 7.1%, and 14.3%, P < .001). After adjustment, compared with cognitively intact patients, only those with dementia still had longer stays (+2.7 days) and increased odds of institutionalization (adjOR 6.1, 95% CI 4.0-9.3, P < .001). Among patients discharged home, use of home and day care remained higher in those with dementia (adjOR 1.8, 95% CI 1.2-2.7, P = .005, and adjOR 1.8, 95% CI 1.2-2.7, P = .005, respectively), while CIND patients had higher odds of using home care (adjOR 1.6, 95% CI 1.1-2.4, P = .028). CONCLUSION: Among patients undergoing post-acute rehabilitation, those with dementia had increased use of both institutional and community care, whereas those with CIND had increased use of home care services only. Future studies should investigate specific strategies susceptible to reduce the related burden on health care systems.

Supervised injection services : what has been demonstrated? : a systematic literature review

BACKGROUND: Supervised injection services (SISs) have been developed to promote safer drug injection practices, enhance health-related behaviors among people who inject drugs (PWID), and connect PWID with external health and social services. Nevertheless, SISs have also been accused of fostering drug use and drug trafficking. AIMS: To systematically collect and synthesize the currently available evidence regarding SIS-induced benefits and harm. METHODS: A systematic review was performed via the PubMed, Web of Science, and ScienceDirect databases using the keyword algorithm [("SUPERVISED" OR "SAFER") AND ("INJECTION" OR "INJECTING" OR "SHOOTING" OR "CONSUMPTION") AND ("FACILITY" OR "FACILITIES" OR "ROOM" OR "GALLERY" OR "CENTRE" OR "SITE")]. RESULTS: Seventy-five relevant articles were found. All studies converged to find that SISs were efficacious in attracting the most marginalized PWID, promoting safer injection conditions, enhancing access to primary health care, and reducing the overdose frequency. SISs were not found to increase drug injecting, drug trafficking or crime in the surrounding environments. SISs were found to be associated with reduced levels of public drug injections and dropped syringes. Of the articles, 85% originated from Vancouver or Sydney. CONCLUSION: SISs have largely fulfilled their initial objectives without enhancing drug use or drug trafficking. Almost all of the studies found in this review were performed in Canada or Australia, whereas the majority of SISs are located in Europe. The implementation of new SISs in places with high rates of injection drug use and associated harms appears to be supported by evidence.

New Trends in Public Facility Location Modeling

The past four decades have witnessed an explosive growth in the field of networkbased facility location modeling. This is not at all surprising since location policy is one of the most profitable areas of applied systems analysis in regional science and ample theoretical and applied challenges are offered. Location-allocation models seek the location of facilities and/or services (e.g., schools, hospitals, and warehouses) so as to optimize one or several objectives generally related to the efficiency of the system or to the allocation of resources. This paper concerns the location of facilities or services in discrete space or networks, that are related to the public sector, such as emergency services (ambulances, fire stations, and police units), school systems and postal facilities. The paper is structured as follows: first, we will focus on public facility location models that use some type of coverage criterion, with special emphasis in emergency services. The second section will examine models based on the P-Median problem and some of the issues faced by planners when implementing this formulation in real world locational decisions. Finally, the last section will examine new trends in public sector facility location modeling.

Locating emergency services with priority rules: The priority queuing covering location problem

One of the assumptions of the Capacitated Facility Location Problem (CFLP) is thatdemand is known and fixed. Most often, this is not the case when managers take somestrategic decisions such as locating facilities and assigning demand points to thosefacilities. In this paper we consider demand as stochastic and we model each of thefacilities as an independent queue. Stochastic models of manufacturing systems anddeterministic location models are put together in order to obtain a formula for thebacklogging probability at a potential facility location.Several solution techniques have been proposed to solve the CFLP. One of the mostrecently proposed heuristics, a Reactive Greedy Adaptive Search Procedure, isimplemented in order to solve the model formulated. We present some computationalexperiments in order to evaluate the heuristics performance and to illustrate the use ofthis new formulation for the CFLP. The paper finishes with a simple simulationexercise.

Biodiesel Facility Regulatory Assistance Guide, 2008

This guide is a general outline for bio diesel facilities on potential regulatory requirements and regulatory agency approval times. Much of the information is related to environmental permitting by the Iowa Department of Natural Resources (IDNR). Your facility’s permit requirements may differ depending upon the specific operations planned. Information is also provided about regulatory requirements administered by the Iowa Workforce Development, Labor Services Division and the Iowa Department of Public Safety, Fire Marshal Division. Requirements established by local units of government may also apply. Be sure to contact the city in which the facility will be located or the county if the facility is not located in a city, to identify these requirements.