Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten etabloituminen Kiinan markkinoille

Tutkielman tavoitteena oli lähestyä Kiinan markkinoita suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritys) näkökulmasta. Tutkielman päätavoitteena oli käydä läpi niitä tekijöitä, joiden tiedostaminen auttaa suomalaisia pk-yrityksiä etabloitumaan Kiinan markkinoille. Tutkielman tarkoituksena oli myös tuottaa oleellista yleistietoa Kiinasta liiketoimintaympäristönä, minkä etsiminen on usein hyvin aikaakuluttavaa. Yleistiedon pohjalta pk-yritykset voivat punnita soveltuuko uusi ja houkutteleva markkina-alue niille. Tutkielma on luonteeltaan lähinnä kuvaileva markkinatutkimus, joka perustuu jo olemassa olevaan tietoon Kiinan markkinoista. Tutkielma toteutettiin ns. kirjoituspöytätutkimuksena ja suurin osa tiedosta on sekundaarista, yleistietoa liiketoimintaympäristöstä. Tutkielman lähdeaineistona käytettiin mahdollisimman uutta koti- ja ulkomaista kirjallisuutta, artikkeleita sekä seminaareissa esitettyjä tutkimuspapereita. Lähdeaineiston käsittely perustui aineistolähtöiseen analyysiin. Analyysin avulla pyrittiin tiivistämään aineisto ja kasvattamaan sen informaatioarvoa luomalla hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä, kadottamatta silti sen sisältämää informaatiota. Tässä tutkielmassa esiin tulleiden tekijöiden perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaisilla pk-yrityksillä on huomattavia kehitys- ja kasvumahdollisuuksia Kiinan markkinoilla. Parhaat mahdollisuudet menestyä Kiinan markkinoilla on niillä yrityksillä, jotka omaavat kansainvälistä kokemusta, ovat teknologiaorientoituneita ja pitkälle erikoistuneita omalla toimialallaan. Menestyminen edellyttää myös hyvää paikallista markkinatuntemusta, kykyä solmia hyviä kontakteja paikallisiin viranomaisiin ja markkinoilla toimijoihin sekä valmiutta sitoutua pitkällä aikajänteellä Kiinan markkinoille.

Suomalaisten ohjelmistoyritysten etabloituminen Venäjälle – Päätöksenteko, motiivit ja menestystekijät

Tutkielmassa käsitellään suomalaisten ohjelmistoyritysten etabloitumista Venäjälle, ja eritoten siihen liittyvää päätöksentekoprosessia, etabloitumisen motiiveja sekä menestystekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten etabloitumisen päätöksentekoprosessi etenee, mitkä tekijät vaikuttavat päätökseen etabloitua Venäjälle ja mitkä ovat etabloitumisen menestys- ja haittatekijät. Ensin perehdytään ohjelmistoyritysten kansainvälistymiseen aiheesta kirjoitettujen artikkelien avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään kansainvälistymisteoriaa ja aihetta tarkastellaan etabloitumisen vaiheiden, verkostoitumisen ja strategioiden näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu laadullisena esimerkkitapaustutkimuksena, jota varten haastateltiin kolmea suomalaista, Venäjällä toimivaa ohjelmistoyritystä. Kaksi yrityksistä on ulkoistanut ohjelmistotuotantoaan Venäjälle: yhdellä on paikan päällä asiakkaina suomalaisyrityksiä ja toisen asiakaskunta sijaitsee kokonaan Suomessa. Kolmas, kansainvälisesti toimiva yritys myy tuotettaan Venäjällä, mutta maa ei ole yritykselle erityisen merkittävä kohdemarkkina. Tulosten perusteella on huomattavissa eroavaisuuksia yritysten etabloitumisessa Venäjälle riippuen siitä, onko yritys ulkoistanut toimintojaan Venäjälle vai harjoitetaanko maassa vain myyntiä. Venäjälle etabloitumisen ajureina esimerkkitapauksissa olivat määrätietoinen päätöksentekijä, yrittäjän aikaisempi kokemus Venäjältä ja verkostosuhteet. Kaikissa tapauksissa kustannusten arviointi on ollut päätöksenteon pohjana, ja myös Venäjälle vetävät tekijät olivat taloudellisia: ohjelmistotuotantoa ulkoistavien yritysten tärkeimmät etabloitumisen motiivit olivat alhaisempi kustannustaso, työvoiman hyvä saatavuus ja läheinen sijainti. Kolmatta, myyntiä harjoittavaa yritystä kiinnosti markkinoiden suuri potentiaali. Yritysten erilaiset toimintatavat Venäjällä heijastuivat myös menestystekijöissä: ohjelmistotuotannon ulkoistus Venäjälle vaikuttaa helpommalta johtuen alan kansainvälisyydestä, kun taas myynti Venäjällä on hankalaa. Myynnin kohdalla liiketoiminnan vaikeudet, kuten kielimuuri, kulttuurierot, tullit ja laskutuksen haasteet nousevat korostuneesti esille, kun taas verkostot ovat oleellisen tärkeitä onnistumisen kannalta. Etabloitumisen muita menestystekijöitä olivat luotettava ja osaava paikallinen johto, yrittäjän kokemus Venäjällä toimimisesta, oikea ajoitus ja oikeat, osaavat ihmiset.

IT-yrityksen etabloituminen Keski-Eurooppaan

Kansainvälistyminen on yksi avaintekijä pienelle kasvua tavoittelevalle IT-yritykselle. Tämän diplomityön tavoitteena oli tehdä case -yritykselle kansainvälistymissuunnitelma ensimmäisten ulkomaan toimintojen aloittamiseksi. Tutkimuksessa selvitetään kansainvälistymismalleja, kohdemarkkinan valintamalleja sekä operaatiomuotoja pk-yrityksen näkökulmasta. Tässä työssä käsitellään malleja, joilla pk-yrityksen tulisi valita kohdemarkkinansa ja operaatiomuoto huomioiden pk-yrityksen usein rajalliset resurssit. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin eri kansainvälistymismalleihin, kansainvälistymisen motiiveihin ja esteisiin. Toisessa vaiheessa käytiin läpi kohdemarkkinan valintamalleja sekä eri operaatiomuotoja. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa vertailtiin annettuja kohdemarkkinoita ja tehtiin case-yritykselle kansainvälistymissuunnitelma pohjautuen aiempaan tutkimukseen. Tutkimuksen tuloksena syntyneessä kansainvälistymissuunnitelmassa suositellaan potentiaalisinta kohdemarkkinaa ja operaatiomuotoa, sekä lasketaan investointikustannus etabloitumiselle.

Potential for enterprise cooperation between Southeast Finland and Northwest Russia

Tutkimus käsittelee Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yritysten nykyistä yhteistyötä ja arvioi sen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Raportissa käydään läpi useita toimialoja, jotka ovat tärkeitä paikalliselle elinkeinoelämälle tai joissa Venäjän merkitys on korostunut. Tutkimukset kattamat alat ovat metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, metalliteollisuus, tieto- ja viestintäteollisuus, logistiikka, matkailusekä energia ja ympäristö. Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän väliset kauppa- ja taloussuhteet ovat perinteisesti olleet vilkkaat maantieteellisestä läheisyydestä johtuen. Pääpaino kanssakäymisessä on ollut kaupalla, mutta Neuvostoliiton hajottua yritysten välille on kehittynyt myös muita yhteistoiminnan muotoja kutenyhteistuotantoa ja alihankintaa. Kaakkois-Suomen yritysten näkökulmasta Venäjänedullinen kustannustaso houkuttelee siirtämään tuotannollisia toimintoja rajan taakse. Tuotannollisen yhteistoiminnan aloittamista ja menestyksellistä toteuttamista hankaloittaa kuitenkin yritysympäristön kehittymättömyys Venäjällä ja usein myös osapuolten näkemyserot toiminnan tavoitteista ja liiketoimintakäytännöistä. Raportin ensimmäisessä osassa arvioidaan yhteistyöpotentiaalia valituilla toimialoilla analysoimalla alojen nykytilaa Kaakkois-Suomessa ja Luoteis- Venäjällä. Nykytilakartoituksen avulla selvitetään yhteistyön motiiveja suomalaisten yritysten kannalta ja sen tuottamaa mahdollista kilpailuetua. Toisessa osassa kuvataan Luoteis-Venäjän muodollista liiketoimintaympäristöä, mukaan lukien lainsäädäntö, hallinto ja liiketoiminnan tukiorganisaatiot. Kolmannessa osassa esitetään suomalais-venäläistä yritysyhteistyötä koskevia kokemuksia ja odotuksia, verrataan eri osapuolten näkemyksiä keskenään ja kuvataan yhteistyön yleisimpiä rajoitteita ja ongelmia. Tutkimustulosten valossa vaikuttaa siltä, että Luoteis-Venäjällä tuotannosta saatu kustannushyöty on pienenemässä palkkojen ja energiakustannusten noustessa. Luoteis-Venäjän merkitys markkina-alueena on vastaavasti kasvussa. Tavaroiden viennin lisäksi talouskasvu ja paikalliset investoinnit esimerkiksilogistiikka- ja energiainfrastruktuuriin tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille palveluiden ja teknologian viejille. Toisaalta monikansallisten yritysten etabloituminen Luoteis-Venäjälle (esim. Ford ja IKEA) luovat kysyntää paikallisille alihankkijoille. Suomalaisyritykset voisivat ottaa siitä osansa investoimalla paikalliseen tuotantoon. Palvelualoilla, kuten logistiikkasektorilla ja matkailussa Luoteis-Venäjän merkitys Kaakkois-Suomen kilpailijana on kasvussa paikallisen infrastruktuurin kehittyessä. Näillä aloilla tulisikin keskittyä ei ainoastaan Suomen kilpailukyvyn ylläpitoon vaan myös liiketoimintayhteistyön kehittämiseen venäläisten toimijoiden kanssa.

Competitive Analysis of the Northwest Russian Transport Logistics Cluster – Finnish Perspective

Tutkimus tarkastelee Luoteis-Venäjän liikennelogistiikkaklusteria. Tarkoitus on selvittää klusterin nykyinen rakenne ja kilpailukyky sekä klusterin tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet suomalaisille logistiikkayrityksille. Työssä käsitellään neljää perusliikennemuotoa: rautatie-, maantie-, meri- ja sisävesi-, sekä ilmaliikennettä. Tutkimuksen aineisto on kerätty tutkimusta varten laadituista kyselyistä, haastatteluista sekä aiemmin julkaistusta materiaalista. Venäjä on suunnitellut kehittävänsä voimakkaasti liikenneinfrastruktuuria, mm. julkaisemalla protektionistisen liikennestrategiasuunnitelman. Ongelmana ovat olleet toteutukset, jotka ovat jääneet yleensä puutteellisiksi. Tällä hetkellä todellista kilpailukykyä löytyy ainoastaan rautatieliikenteestä, muut kolme liikennemuotoa omaavat potentiaalisen kilpailukyvyn. Venäjällä on mahdollisuus hyötyä laajasta pinta-alastaan Aasian ja Euroopan liikenteen yhdistäjänä. Yksi konkreettisimmista esimerkeistä on Trans Siperian rautatie, joka kaipaisi vielä lisäkehitystä. Suomi on toiminut Venäjän liikenteessä arvotavaran kauttakulkumaana, vuonna 2003 noin 30–40 % Venäjän tuonnin arvosta kulki Suomen kautta. Venäjälle tullaan tuomaan arvotavaraa vielä useita vuosia, mutta reittien osalta kilpailu on tiukentunut. Suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin esitetään kaksi mallia: kauttakulkuliikenteen lisäarvologistiset (VAL) operaatiot Suomessa tai etabloituminen Venäjän logistisiin ketjuihin. Suomalaisten olisi syytä parantaa yhteistyötään yritysten ja yliopistojen ym. koulutuslaitosten välillä. Myös yhteistyökumppaneiden hakeminen esimerkiksi Ruotsista voisi tuoda merkittäviä etuja. Suomalaista osaamista voitaisiin hyödyntää parhaiten etabloitumalla Venäjän markkinoille, esimerkiksi keskittymällä Venäjän logististen ketjujen johtamiseen. Myös VAL palveluiden johtamiseen Venäjällä olisi erittäin hyvä tilaisuus, koska Venäjän oma tietotaito logistiikassa ei ole vielä kehittynyt kansainväliselle tasolle, mutta kustannustaso on alhaisempi kuin Suomessa.

A Steel Company Entering the Market Area of St. Petersburg

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tarkoituksenmukaisin etabloitumismenetelmä teräsyhtiön kansainvälistymisessä Pietarin markkinoille. Vaikka kansainvälistymistä onkin tutkittu paljon, kyseisen kontekstin erityispiirteisiin on aiemmissa tutkimuksissa kiinnitetty vain vähän huomiota. Kansainvälistymisteorioista työhön valittiin John Dunningin eklektinen paradigma sekä Uppsala-malli. Etabloitumismenetelmän valintaa puolestaan tarkastellaan eri vaihtoehtojen kautta, jotka kattavat viennin, suorat ulkomaan investoinnit, sopimusjärjestelyt sekä yhteisyrityksen. Valintaa selitetään taustalla vaikuttavien tekijöiden sekä kansainvälistymisprosessin kautta. Kohteena olevan markkina-alueen potentiaalin, ongelmien sekä yrityksen kilpailuetujen arvioinnin jälkeen ehdotetaan optimaalista ratkaisua. Omat haasteensa operaatiomuodon valintaan luovat potentiaalinen mutta haastava kohdemarkkina-alue sekä yrityksen sisäiset tekijät. Kontekstiin parhaiten sopivaksi etabloitumismenetelmäksi esitetään aloittamista välittömällä viennillä asiakkaiden etsimiseksi ja suhteiden luomiseksi. Kun asiakkuuksia alueella on riittävästi, myyntikonttorin perustaminen Pietarin lähelle nähdään tarkoituksenmukaisena paikallisen läsnäolon lisäämiseksi. Empiirinen data kattaa kahdeksan asiantuntijahaastattelua, jotka yhdessä muun lähdeaineiston kanssa rakentavat perustan empiirisille tuloksille. Tutkimuksen tulokset tarjoavat yritykselle perustellun ratkaisuehdotuksen siitä, kuinka Pietarin markkinoille tulisi etabloitua.