Customer-driven innovation within U.S. business services and its impact on firm performance

This thesis examines the innovative performance of 206 U.S. business service firms. Undeniably, a need exists for better comprehension of the service sector of developed economies. This research takes a unique view by applying a synthesis approach to studying innovation and attempts to build under a proposed strategic innovation paradigm. A quantitative method is utilised via questionnaire in which all major types of innovation are under examination including: product and service, organisational, and technology-driven innovations. Essential ideas for this conceptual framework encapsulate a new mode of understanding service innovation. Basically, the structure of this analysis encompasses the likelihood of innovation and determining the extent of innovation, while also attempting to shed light on the factors which determine the impact of innovation on performance among service firms. What differentiates this research is its focus on customer-driven service firms in addition to other external linkages. A synopsis of the findings suggest that external linkages, particularly with customers, suppliers and strategic alliances or joint ventures, significantly affect innovation performance with regard to the introduction of new services. Service firms which incorporate formal and informal R&D experience significant increases in the extent of new-to-market and new-to-firm innovations. Additionally, the results show that customer-driven service firms experience greater productivity and growth. Furthermore, the findings suggest that external linkages assist service firm performance.

Innovaatiotoiminnan kehittäminen julkishallinnon linjaorganisaatiossa

Tässä työssä on tutkittu innovaatiotoimintaan liittyviä perusteita ja niiden soveltuvuutta työorganisaation kehittämiseen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on ollut näiden teorioiden sovellettavuus julkisen sektorin linjaorganisaatioon. Erityisesti on pyritty selvittämään organisaatioon liittyviä seikkoja, jotka voivat olla eduksi tai vastaavasti haitaksi johdetussa innovaatiotoiminnassa. Näiden seikkojen tunnistaminen voi helpottaa innovaatioajatusten hyödyntämistä ja käyttöönottoa työorganisaatiossa. Tutkimukset on tehty kirjallisuustutkimuksena pyrkien hyödyntämään kvalitatiivista ja konstruktiivista tutkimusotetta. Työ on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään innovaatioajattelun perusteita. Toisessa osassa käsitellään organisaatiota kehitystoiminnan aloittamisen näkökulmasta. Kolmannessa osassa pohditaan innovaatiotoiminnan soveltuvuutta ja mahdollisuuksia kohdeorganisaatiossa. Neljäs osa on soveltava luku. Tässä luvussa luodaan konstruktio, jolla pyritään kehittämään erityisesti kohdeorganisaation työntekijöiden aloitteellisuutta toiminnan kehittämiseksi. Johtopäätöksinä on esitetty seikkoja, jotka on havaittu ensisijassa innovaatiotoiminnan aloittamisen kannalta merkityksellisinä. Tarkoituksena on ollut sovittaa innovaatioajatuksia ja innovatiivisuutta organisaatioon, ei päinvastoin.

Enhancing absorptive capacity in a non-research and development. An action research approach to converting individual observations into organisational awareness

The ability to recognize potential knowledge and convert it into business opportunities is one of the key factors of renewal in uncertain environments. This thesis examines absorptive capacity in the context of non-research and development innovation, with a primary focus on the social interaction that facilitates the absorption of knowledge. It proposes that everyone is and should be entitled to take part in the social interaction that shapes individual observations into innovations. Both innovation and absorptive capacity have been traditionally related to research and development departments and institutions. These innovations need to be adopted and adapted by others. This so-called waterfall model of innovations is only one aspect of new knowledge generation and innovation. In addition to this Science–Technology–Innovation perspective, more attention has been recently paid to the Doing–Using–Interacting mode of generating new knowledge and innovations. The amount of literature on absorptive capacity is vast, yet the concept is reified. The greater part of the literature links absorptive capacity to research and development departments. Some publications have focused on the nature of absorptive capacity in practice and the role of social interaction in enhancing it. Recent literature on absorptive capacity calls for studies that shed light on the relationship between individual absorptive capacity and organisational absorptive capacity. There has also been a call to examine absorptive capacity in non-research and development environments. Drawing on the literature on employee-driven innovation and social capital, this thesis looks at how individual observations and ideas are converted into something that an organisation can use. The critical phases of absorptive capacity, during which the ideas of individuals are incorporated into a group context, are assimilation and transformation. These two phases are seen as complementary: whereas assimilation is the application of easy-to-accept knowledge, transformation challenges the current way of thinking. The two require distinct kinds of social interaction and practices. The results of this study can been crystallised thus: “Enhancing absorptive capacity in practicebased non-research and development context is to organise the optimal circumstances for social interaction. Every individual is a potential source of signals leading to innovations. The individual, thus, recognises opportunities and acquires signals. Through the social interaction processes of assimilation and transformation, these signals are processed into the organisation’s reality and language. The conditions of creative social capital facilitate the interplay between assimilation and transformation. An organisation that strives for employee-driven innovation gains the benefits of a broader surface for opportunity recognition and faster absorption.” If organisations and managers become more aware of the benefits of enhancing absorptive capacity in practice, they have reason to assign resources to those practices that facilitate the creation of absorptive capacity. By recognising the underlying social mechanisms and structural features that lead either to assimilation or transformation, it is easier to balance between renewal and effective operations.

Challenges of user-driven innovations on late stages of innovation process: evidence from ICT companies

The goal of this thesis is to study user-driven innovations and user involvement throughout the innovation process in context of B2B companies. Significant emphasis in the analysis put onto the late stages of innovation process and commercialization of innovations. Thesis includes detailed review of theoretical concepts and underlying frameworks of innovation process, lead users and user-driven innovations. The empirical part of the thesis consist of interviews of the four companies from ICT industry, followed by the comprehensive analysis and comparison of the results. The presented findings indicate common challenges, which ICT companies face, when shifting towards innovation by users paradigm. Linkages and connections among current situation and theoretical frameworks presented in the discussion part of the thesis allow to draw practical managerial implications. The results of the research emphasize valuable insights and challenges of user interactions within innovation process as well as output and participation related benefits for the companies and users. The research points out current state of the user involvement techniques and tools used for user interactions as well as suggests the possibilities for improvement in the future.

Global Mental Health: Five Areas for Value-Driven Training Innovation.

OBJECTIVE: In the field of global mental health, there is a need for identifying core values and competencies to guide training programs in professional practice as well as in academia. This paper presents the results of interdisciplinary discussions fostered during an annual meeting of the Society for the Study of Psychiatry and Culture to develop recommendations for value-driven innovation in global mental health training. METHODS: Participants (n = 48), who registered for a dedicated workshop on global mental health training advertised in conference proceedings, included both established faculty and current students engaged in learning, practice, and research. They proffered recommendations in five areas of training curriculum: values, competencies, training experiences, resources, and evaluation. RESULTS: Priority values included humility, ethical awareness of power differentials, collaborative action, and "deep accountability" when working in low-resource settings in low- and middle-income countries and high-income countries. Competencies included flexibility and tolerating ambiguity when working across diverse settings, the ability to systematically evaluate personal biases, historical and linguistic proficiency, and evaluation skills across a range of stakeholders. Training experiences included didactics, language training, self-awareness, and supervision in immersive activities related to professional or academic work. Resources included connections with diverse faculty such as social scientists and mentors in addition to medical practitioners, institutional commitment through protected time and funding, and sustainable collaborations with partners in low resource settings. Finally, evaluation skills built upon community-based participatory methods, 360-degree feedback from partners in low-resource settings, and observed structured clinical evaluations (OSCEs) with people of different cultural backgrounds. CONCLUSIONS: Global mental health training, as envisioned in this workshop, exemplifies an ethos of working through power differentials across clinical, professional, and social contexts in order to form longstanding collaborations. If incorporated into the ACGME/ABPN Psychiatry Milestone Project, such recommendations will improve training gained through international experiences as well as the everyday training of mental health professionals, global health practitioners, and social scientists.

Open innovation and user s involvement in new product development: a case study in the automotive sector

Innovation is an essential factor for obtaining competitive advantages. The search for external knowledge sources for product creation, which can contribute to the innovation process, has become a constant among companies, and users play an important role in this search. In this study, we aimed to analyze user’s involvement in the product development process based on open innovation concepts. We used the unique case study research method. This study was carried out in an automotive company that has developed a project of a concept car involving user’s through the Web 2.0. With such scope, the research demonstrates that users can contribute not only with generation of ideas but also with the innovation process itself.

Frontline employees' collaboration in industrial service innovation:routes of co-creation's effects on new service performance

From a Service-Dominant Logic (S-DL) perspective, employees constitute operant resources that firms can draw to enhance the outcomes of innovation efforts. While research acknowledges that frontline employees (FLEs) constitute, through service encounters, a key interface for the transfer of valuable external knowledge into the firm, the range of potential benefits derived from FLE-driven innovation deserves more investigation. Using a sample of knowledge intensive business services firms (KIBS), this study examines how the collaboration with FLEs along the new service development (NSD) process, namely FLE co-creation, impacts on service innovation performance following two routes of different effects. Partial least squares structural equation modeling (PLS-SEM) results indicate that FLE co-creation benefits the NS success among FLEs and firm’s customers, the constituents of the resources route. FLE co-creation also has a positive effect on the NSD speed, which in turn enhances the NS quality. NSD speed and NS quality integrate the operational route, which proves to be the most effective path to impact the NS market performance. Accordingly, KIBS managers must value their FLEs as essential partners to achieve successful innovation from an internal and external perspective, and develop the appropriate mechanisms to guarantee their effective involvement along the NSD process.

Estudo e integração de business models e a sua aplicação em smart-ups e projetos portugueses

Dissertação apresentada ao Instituto Superior de Contabilidade e Administração do Porto para obtenção do Grau de Mestre em Gestão das Organizações, Ramo Gestão de Empresas Orientador: Professor Doutor Eduardo Manuel Lopes de Sá e Silva Co-orientador: Mestre Maria de Fátima Mendes Monteiro

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta: Menetelmät ja edelläkävijäyritykset

Työn tavoitteena on vastata ensisijaisesti kysymykseen ”Kuinka saada yhdistettyä loppukäyttäjä yhä tehokkaammin organisaation innovaatiotoiminnan tueksi ja mitä eri vaihtoehtoja yrityksellä on käyttäjien osallistamiseen innovaatiotyöhön?”. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa merkittävimpiä nykyisin saatavilla olevia menetelmiä käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan toteuttamiseksi, käyttäjän roolia innovaatioprosessin eri vaiheissa sekä pohtia mahdollisia esiin nousseita haasteita ja rajoituksia käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan käytännön toteutuksessa. Käyttäjälähtöisellä innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan yrityksen tuotteiden käyttäjien integroimista tiiviisti osaksi yrityksen innovaatioprosessin eri vaiheita. Käyttäjiltä saatavan informaation avulla yrityksen on helpompi ennakoida ja vastata markkinoilla alati muuttuviin asiakastarpeisiin. Pohjimmiltaan käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa voidaankin pitää systemaattisena menetelmänä asiakastarpeiden ymmärtämiseksi ja niihin vastaamiseksi. Tehokkaita menetelmiä, joilla voidaan toteuttaa käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa ovat kärkikäyttäjä- menetelmä, virtuaaliset käyttäjäyhteisöt sekä käyttäjälle tarjottavat kehitystyökalut. Tutkimuksessa paljastui, että käyttäjälähtöisellä innovaatiotoiminnalla yritys voi parhaimmillaan saada markkinoille paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita, vähentää uusien innovaatioiden luomiseen kuluvaa aikaa ja vähentää tuotekehitystyöhön kuluvia resursseja. Nämä yhdessä johtavat luonnollisesti yrityksen toiminnan tehostumiseen ja liikevoiton lisääntymiseen.

Kuulla vai kuunnella – käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla

Julkisen sektorin itsensä synnyttämien innovaatioiden ja innovoinnin näkökulma on verrattain tuore innovaatiotutkimuksen tutkimuskohde. Vielä uudempaa lähestymistapaa edustaa käyttäjälähtöinen ja käyttäjää osallistava palveluinnovaatiotutkimus julkisella sektorilla. Käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisesta ollaan kiinnostuneita, mutta tieteelliseen tutkimukseen perustuva tieto lähestymistavasta on vielä kohtuullisen niukkaa. Tämän käyttäjälähtöiseen palvelujen innovointiin keskittyvän väitöskirjatutkimuksen päätavoitteena on mikrotasolla tunnistaa ja ryhmitellä käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Väitöskirjatutkimuksen alatavoitteena on tutkimuksesta saatavan tiedon avulla muodostaa kysymyslista tukemaan lähestymistavan käyttöönottamista ja toteuttamista julkisen sektorin palveluorganisaatioissa ja -verkostoissa. Julkisen palvelusektorin ohella väitöskirjan tutkimustuloksia voivat soveltuvin osin hyödyntää myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluorganisaatiot ja -verkostot sekä käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan suunnitteluun ja sen jalkauttamiseen osallistuvat tahot. Haasteita lähestytään tutkimuksessa käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan piirteiden kautta ja haasteita tarkastellaan kehittäjäviranomaisten (ryhmätaso) näkökulmasta. Kuntasektori on valittu tutkimukseen edustamaan julkista sektoria. Lähestymistavan piirteiksi tutkimuksessa määritellään käyttäjänäkökulman ohjaava rooli organisaation innovaatiotoiminnan strategisella tasolla ja palvelujen uudistamisprosessien tasoilla, avoimuus (erityisesti käyttäjärajapinta) ja tulkinnallisuus innovaatioprosessien varhaisessa vaiheessa sekä laaja-alainen käsitys innovaatioiden lähteistä käyttäjänäkökulmaa muodostettaessa. Tutkimuksen kohteena on hyvinvointipalveluinnovaatioprosessien varhainen vaihe, jolloin keskeisessä asemassa on uusien ideoiden sekä uuden tiedon ja ymmärryksen hankinta hyödynnettäväksi innovaatioprosessien seuraavissa vaiheissa. Tutkimuksessa rajaudutaan käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin muotoon, jossa käyttäjät intentionaalisesti ja konkreettisesti osallistetaan kehittäjäviranomaisjohtoisiin palveluinnovaatioprosesseihin. Käyttäjiksi tutkimuksessa ymmärretään palvelun loppukäyttäjät palvelujen ”ulkoisina hyödyntäjinä” ja yli sektorialisten palveluprosessien henkilöstö palvelujen ”sisäisinä hyödyntäjinä”. Hyvinvointipalveluista tutkimuksessa ovat edustettuina sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikäihmisten palvelukeskusten tarjoamat palvelut. Kuntasektorin innovaatiotoiminnan kenttä ymmärretään tutkimuksessa verkostomaisena kokonaisuutena, joka ylittää kuntien hallinnolliset rajat. Artikkeliväitöskirjana toteutetun väitöskirjatutkimuksen metodologia perustuu usean tapauksen tapaustutkimukseen (multiple case-studies) ja kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen. Työn empiirinen osuus koostuu viidestä artikkelina julkaistusta osatutkimuksesta. Osatutkimuksissa käytetään tapaustutkimuksen eri variaatioita, ja tutkimusaineistot on kerätty kolmesta eri perustutkimusympäristöstä. Osatutkimuksien tapaukset on valittu palvelun käyttäjien ”äänen jatkumon” (the voice of the customer) eri kohdista. Käyttäjän ääntä käytetään tutkimuksessa metodisena ratkaisuna ja metaforana. Lisäksi käyttäjän ääni ymmärretään tutkimuksessa paremminkin kollektiivisena ja laajemmista palvelujen kehittämisnäkökulmista kertovana tekijänä kuin yksittäisten palvelun käyttäjien tarpeista ja toiveista kertovana metaforana. Käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteiksi julkisella sektorilla tutkimuksessa tunnistetaan viisi haastetta. Tiivistetysti haasteena on 1. palvelujen käyttäjien subjektiuteen perustuva käyttäjälähtöisyys palvelujen uudistamisessa 2. tunnistaa palvelun käyttäjät innovaatiotoiminnan voimavarana ja rohkaistua heidän osallistamiseensa 3. sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen käyttäjä- ja muita rajapintoja ylittävissä palvelujen uudistamisprosesseissa ja innovaatiohakuisuus työskentelyssä 4. oivaltaa palvelutoivelistoja ja asiakaspalautteita laajempia kehittämisnäkökulmia 5. synnyttää luottamukseen perustuva hyvä kierre palvelun käyttäjien ja kehittäjien välille. Tutkimustuloksena syntyneet haasteet paikannetaan tutkimuksessa käyttäjän äänen jatkumolle erilaisin painotuksin. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta tehdään kolme keskeistä johtopäätöstä. Ensinnäkin palvelun kehittäjätahon sekä palvelun loppukäyttäjien ja palvelujen sisäisten hyödyntäjien väliltä on tunnistettavissa innovaatiopotentiaalia sisältäviä rakenteellisia aukkoja. Toiseksi kehittäjäviranomaistahon valmius ja halu laajentaa tiedonmuodostustaan palvelujen uudistamisessa palvelun käyttäjien kanssa yhteisöllisen tiedonmuodostuksen suuntaan on puutteellinen. Kolmanneksi palvelujen kehittäjätaho ei ole sisäistänyt riittävässä määrin käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan metodologisia perusajatuksia. Tutkimuksessa tunnistetut viisi haastetta osoittavat, että käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan käyttöönotto hyvinvointipalveluorganisaation tai -verkoston palvelujen innovoinnin lähestymistavaksi ei ole mekaaninen toimenpide. Lähestymistavan käyttöönottoa tukeva kysymyslista perustuu tutkimuksessa tunnistettuihin haasteisiin. Kysymyslista on laadittu siten, että kysymykset liittyvät laajasti julkisten palveluorganisaatioiden ja -verkostojen innovaatiokulttuuriin. Kaksiosaisen kysymyslistan ensimmäisen osan kysymykset käsittelevät innovointia ohjaavia mentaalisia malleja. Ensimmäisessä osassa esitetään esimerkiksi seuraava kysymys: ”Millaista käsitystäpalvelun käyttäjistä (kuntalaisista) sekä käyttäjien ja kehittäjien (viranomaisten) välisestä suhteesta ilmennämme palvelujen innovoinnissa; onko palvelujen käyttäjä (kuntalainen) kohde, jolle kehitetään palveluja, vai onko hän jopa välttämätön kehittämiskumppani?”. Kysymyslistan toisen osan kysymykset liittyvät innovaatiokäytänteisiin ja valmiuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita seuraava kaksiosainen kysymys: ”Tukevatko innovaatiokäytänteemme käyttäjärajapinnan ylittäviä innovaatioprosesseja ja sitoudummeko avoimin mielin työskentelyyn palvelun käyttäjien, potentiaalisten käyttäjien tai ei-käyttäjien kanssa? Mitä hyötyjä koemme yhteistoiminnallisuudesta koituvan meille ja käyttäjille sekä innovaation laatuominaisuuksiin?”. Mitä tulee tutkimuksen otsikon alkuosaan ”kuulla vai kuunnella”, vastaus on, että pääpaino on sanalla ”kuulla”. Pohdintaluvussa tuodaan myös esille tarve – tai ainakin kriittisen tarkastelun tarve – käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin käsitteen ja sen luonteen sekä tavoitteiden määrittelemiselle julkisen sektorin ominaispiirteistä käsin vastapainona alkuperältään yksityisen sektorin liiketoimintakontekstista lähtöisin oleville määrittelyille.

The effect of business strategies and HRM policies on organizational performance:the Greek experience

This article investigates the relationship between simultaneity in decisions regarding business strategies and human resource management (HRM) policies and their impact on organizational performance. The research is based on a sample of 178 organizations operating in the Greek manufacturing sector. The results of this study support the hypothesis that when business strategies and HRM policies are developed simultaneously, they positively affect organizational performance. This is more valid for decisions taken simultaneously with respect to quality and employee development, innovation and employee rewards and relations, and cost and employee resourcing. © 2008 Wiley Periodicals, Inc.