Työhön liittyvä kilpailu 18 - 65-vuotiaiden pyhtääläisten kuvaamana

Tutkimuksen kohteena olivat Pyhtään työikäisten asukkaiden näkemykset ja kokemukset työssä esiintyvästä kilpailusta Tutkimusongelma oli työhön liittyvän kilpailun ilmiön hahmottaminen. Tutkimuksen tarkoitus oli valottaa työhön liittyvän kilpailun moninaisuutta antaen esimerkkejä sen eri muodoista, esittäen ajatuksia uusien tulkintojen tekemiselle ja herättäen ideoita kilpailun eri muotojen soveltamiselle työn ja työilmapiirin tutkimuksissa. Tavoitteena oli tutkia haastatteluissa esiintyviä tapoja käsittää työhön liittyvä kilpailu ja sitä, missä määrin eri ammateissa kuvattiin sosiaalista kilpailua verrattuna välineelliseen kilpailuun. Työyhteisöön samastumista tarkasteltiin kilpailun ja koetun oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Työn arvostusta käsiteltiin tarkastellen haastateltujen käsitystä ammattinsa yleisestä arvostuksesta sekä haastateltujen omia arvioita ammatistaan, sekä millä tavalla ammattirooli nousi esiin haastateltujen itsen kuvauksissa. Työpaikan ihmissuhteita ja valtaa tarkasteltiin kohdistamalla huomio työtovereiden kanssa toimeen tulemiseen ja työpaikan ihmissuhteiden aiheuttamaan stressiin sekä haastateltujen työssään kokeman oman vaikutusvallan, tasavertaisuuden, epäreiluuden, arvostuksen ja kilpailun määrään. Selvitettiin myös miten vallankäyttöä ja kiusaamista kuvattiin ja millä tavalla vallankäytön ja kiusaamisen katsottiin edesauttavan tavoitteiden saavuttamisessa. Lopuksi tarkastelun kohteina olivat ongelmien käsittely, työssä viihtyminen ja viihtymiseen vaikuttavat seikat. Aineisto kerättiin Pyhtäällä kesällä 2007. Vastaajia oli yhteensä 245 ja vastausprosentti oli 50. Tutkimuksessa mukana olivat kalkki työilmapiiriä ja työpaikan ihmissuhteita koskeviin kysymyksiin vastanneet haastatellut (N = 167). Suurimmaksi osaksi tutkimus oli kuvailevaa, mutta siinä oli myös kvantitatiivista kysymyksenasettelua. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia analyysimenetelmiä. Puolistrukturoiduissa yksilöhaastatteluissa hyödynnettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysia. Kirjattuja avovastauksia tutkittiin luokittavalla ja tulkitsevalla sisällönanalyysilla. Lisäksi laskettiin tilastollisia merkitsevyyksiä Työpaikalla esiintyvä kilpailu nähtiin haastateltujen selonteoissa hyvin moninaisena, sekä myönteisenä että haitallisena. Siihen ymmärrettiin kuuluvan niin resursseihin, työtehtäviin, tuloksiin ja palkkioihin liittyvää välineellistä kilpailua, kuin ihmisten välistä sosiaalista valtataisteluakin. Suhteessa välineelliseen kilpailuun sosiaalista kilpailua kuvattiin eniten hoiva- ja sosiaalialan ammateissa. Suhteessa sosiaaliseen kilpailuun välineellistä kilpailua kuvasivat eniten yrittäjät Vastausten perusteella suun kilpailun määrä korreloi työpaikan ihmissuhteiden aiheuttamaan stressiin, mutta vain silloin, kun kokemus työpaikan oikeudenmukaisuudesta oli matala. Kilpailun eri muotojen (kilpailu omien tavoitteiden saavuttamisesta vs. kilpailu organisaation tavoitteiden saavuttamisesta) väliset yhteydet työyhteisöön samastumiseen eivät aineistossa olleet tilastollisesti merkitseviä. Haastatellun arvio oman ammattinsa arvostuksesta ei myöskään ennustanut haastatellun todennäköisyyttä esittää itsensä ammattikuntansa edustajana avoimen itsen kuvauksen tilanteessa. Koettu oikeudenmukaisuus kuitenkin korreloi työyhteisöön samastumiseen. Mitä oikeudenmukaisempana haastatellut työpaikkaansa pitivät, sitä tärkeämmäksi samastumiskohteeksi he sen tyypillisesti arvioivat. Myös työssä viihtymisen ja työpaikan koetun oikeudenmukaisuuden välinen korrelaatio oli aineistossa voimakas. Lisäksi silloin, kun kokemus oikeudenmukaisuudesta oli matalalla tasolla, oli myös työpaikan ihmissuhteiden aiheuttama stressi yhteydessä vähäiseen työssä viihtymiseen. Tärkeimmät läheet tutkimuksessa olivat: Turner. John C 1975. Social comparison and social identity. Some prospects for intergroup behaviour. European Journal of Social Psychology, 5(1), 5-34. Haslam, S. Alexander 2004. Psychology in organizalions. The social identity approach Second Edition. London: SAGE Publications. Tyler, Tom - Blader. Steven 2000. Cooperation in Groups: Procedural Justice, Social Identity, and Behavioural Engagement. Essays in Social Psychology. Philadelphia: Psychology Press / Taylor & Francis Group. Kantolahti, T. - Tikander, T. 2010. Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:17

Correlação entre os métodos de concepção, ocorrência e formas de tratamento das onfalopatias em bovinos: estudo retrospectivo

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

Inflammatory pseudotumor of the urinary bladder in dogs: two cases

Relata-se a ocorrência de dois casos de pseudotumor inflamatório na bexiga de cães, enfatizando a importância de reconhecer o caráter benigno dessas lesões, evitando uma abordagem terapêutica agressiva como conseqüência de um diagnóstico equivocado.

GCS1, an Arf Guanosine Triphosphatase-activating Protein in Saccharomyces cerevisiae, Is Required for Normal Actin Cytoskeletal Organization In Vivo and Stimulates Actin Polymerization In Vitro

Recent cloning of a rat brain phosphatidylinositol 3,4,5-trisphosphate binding protein, centaurin α, identified a novel gene family based on homology to an amino-terminal zinc-binding domain. In Saccharomyces cerevisiae, the protein with the highest homology to centaurin α is Gcs1p, the product of the GCS1 gene. GCS1 was originally identified as a gene conditionally required for the reentry of cells into the cell cycle after stationary phase growth. Gcs1p was previously characterized as a guanosine triphosphatase-activating protein for the small guanosine triphosphatase Arf1, and gcs1 mutants displayed vesicle-trafficking defects. Here, we have shown that similar to centaurin α, recombinant Gcs1p bound phosphoinositide-based affinity resins with high affinity and specificity. A novel GCS1 disruption strain (gcs1Δ) exhibited morphological defects, as well as mislocalization of cortical actin patches. gcs1Δ was hypersensitive to the actin monomer-sequestering drug, latrunculin-B. Synthetic lethality was observed between null alleles of GCS1 and SLA2, the gene encoding a protein involved in stabilization of the actin cytoskeleton. In addition, synthetic growth defects were observed between null alleles of GCS1 and SAC6, the gene encoding the yeast fimbrin homologue. Recombinant Gcs1p bound to actin filaments, stimulated actin polymerization, and inhibited actin depolymerization in vitro. These data provide in vivo and in vitro evidence that Gcs1p interacts directly with the actin cytoskeleton in S. cerevisiae.

Pre-entry organisational identification:considering the theoretical and managerial implications of future members’ identification with an organisation

From a Social Identity Theory perspective, organisational identification arises through a cognitive process of self-categorisation. As a consequence a person need not have a formal relationship with an organisation in order to identify with it. In this conceptual paper, the authors draw on this proposal to argue that future members are capable of identifying with an organisation prior to entry, and that this initial pre-entry identification could contribute to a person’s subsequent post-entry organisational identification. The paper further suggests that because no distinction need be drawn between organisational identification in current and future members, we might expect to find the same antecedents of identification in both instances. The group engagement model (Tyler and Blader 2003) is called on to propose that when a future member experiences pride in, and respect from, an organisation before they join, this should positively influence their pre-entry organisational identification. The authors explore the managerial implications of these propositions, and argue that an organisation’s actions and practices that have been shown to influence a post-entry organisational identification should have an equivalent impact on future members’ organisational identification when observed during the pre-entry period. Two examples of such practices, organisational support and organisational communication, are used to illustrate this suggestion and a number of ways are discussed through which these practices may be experienced by a person before they join an organisation.

Experiências de (in)justiça com os professores e comportamentos de desvio na adolescência

Tese de Doutoramento em Psicologia na área de especialidade Psicologia Social