Alaistaidot avaintekijä kuntajohtamisen ja työhyvinvoinnin edistämisessä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää alaistaitoja Virolahden ja Miehikkälän kuntien palveluyhteistyössä Kaakon kaksikossa. Lisäksi kartoitettiin henkilöstön käsityksiä alaistaidoista ja merkityksestä työyhteisön johtamisen sekä henkilöstön vuorovaikutussuhteiden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua yksilöhaastatteluna, joka tehtiin Kaakon kaksikon kuntien organisaatiossa kuudelletoista henkilölle. Tutkimustulosten mukaan alaistaitojen merkitys korostui kuntien siirtyessä palveluyhteistyöhön. Työntekijät ja esimiehet ymmärsivät alaistaidot käsitteenä melko samansuuntaisesti. Alaistaitojen kehittäminen lähtee henkilön oivalluksesta. Kehittäminen koettiin haasteeksi ja mahdollisuudeksi kuntajohtamisessa ja työhyvinvoinnissa. Tutkimuksen tulokset voidaan hyödyntää kunta- ja muiden organisaatioiden käyttöön henkilöstön koulutus- ja kehittämistyössä.

Ikäjohtaminen ja alaistaidot – askel kohti parempaa työmotivaatiota: case: Rauman kaupungin vanhuspalvelut

Tämän päivän työelämä on hektistä ja muutoksia tapahtuu koko ajan. Työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia kykyjä ja valmiuksia jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Pystyäkseen vastaamaan vaatimuksiin ja innostuakseen työstään työntekijä tarvitsee hyvän työmotivaation. Tämän tutkimuksen pääongelma on ”Mistä työntekijöiden työmotivaatio koostuu ja miten sitä voidaan edistää ikäjohtamisen ja alaistaitojen avulla case-organisaatiossa?” Ongelmaan pyritään löytämään vastaus selvittämällä mitä ikäjohtaminen on, miten se esiintyy kohdeorganisaatiossa ja miten alaistaitoja käyttämällä voidaan vaikuttaa esimies-alaissuhteeseen ja sen myötä ikäjohtamiseen. Lisäksi työssä esitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden päätökseen siirtyä eläkkeelle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Porterin & Milesin työmotivaatioteoriaan pohjautuvaa teemahaastattelua. Teoria auttaa hahmottamaan työmotivaatioon liittyviä tekijöitä ja ymmärtämään niiden vaikutuksia kokonaisuuteen. Erillisenä aihealueena motivaatioteorian ulkopuolelta käsiteltiin haastateltavien eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Haastatteluja tehtiin kymmenen, viisi vanhainkodin ja viisi kotihoidon työntekijöille. Haastattelujen mukaan ikääntyneiden vanhuspalvelutyöntekijöiden työmotivaatio oli hyvällä tasolla. He olivat hyvin sitoutuneita työhönsä ja työ oli heille tärkeä elämänsisältö. Eniten työntekijöitä motivoi asiakkaat ja heiltä saatu palaute, työpaikan ilmapiiri sekä työn vaihtelevuus. Näistä asiakkaiden kanssa työskentely mainittiin tärkeimpänä tekijänä, jonka takia haastateltavat jaksoivat työtä tehdä. Parannettavaa löydettiin esimiehen ja alaisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä tiedonkulusta. Organisaatiossa käytettiin joitakin ikäjohtamisen työkaluja, kuten ikäohjelmaa, mutta haastateltavien mielestä ikätietoisuutta voisi hyödyntää vielä paremmin esimerkiksi työntekijöiden kouluttamisessa. Alaistaitojen käyttö oli ikääntyneillä työntekijöillä monipuolista, mutta esimies-alaissuhteen kehittämiseen ja vuorovaikutukseen toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota. Työntekijät olivat kuitenkin kokonaisuudessaan tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä työhönsä, vaikka toimintakyvyn säilyminen huolestutti lähes kaikkia työntekijöitä. Toimintakyky olikin tärkein eläkepäätökseen vaikuttava tekijä vapaa-ajan aktiviteettien lisäksi. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että on tärkeää pyrkiä tukemaan henkilöstön työmotivaatiota vahvistamalla siihen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ja vähentämällä kielteisesti vaikuttavia tekijöitä. Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että työmotivaatioon positiivisesti vaikuttamalla voidaan mahdollistaa työntekijöiden tuloksellinen toiminta ja mielenkiinnon säilyminen työtä kohtaan. Näillä tekijöillä puolestaan näyttäisi olevan positiivinen vaikutus työntekijän päätökseen jatkaa työssään normaalia eläkeikää pidempään.

Esimies- ja alaistaidot osana johtamista : johtajien käsityksiä esimiestyöstä, alaistaidoista ja niiden merkittävyydestä osana ammattitaitoa

Rajavartiolaitoksessa on tehty Maanpuolustuskorkeakoulun alaisuudessa paljon johtamisen alan tutkimusta. Johtamisen tutkimus on keskittynyt kokonaisvaltaisesti koko johtamisen kentälle painottuen operatiivisen ja taktisen alan johtamisen tutkimiseen. Johtamisen tutkimusta liittyen esimies- ja alaistaitojen tutkimiseen rajatarkastusaseman päivittäistoiminnassa ei ole aikaisemmin tämän tutkimuksen muodossa tehty. Tutkimuksen tarkoituksena on käsitellä Rajavartiolaitoksen alaisuudessa toimivan kansainvälisen rajanylityspaikan esimiesten käsityksiä johtamisesta ja esimies- ja alaistaidoista osana rajatarkastusaseman päivittäisjohtamista. Tutkimus on fenomenografista tutkimustapaa noudatteleva kuvaileva kvalitatiivinen tutkimus, joka tarkastelee rajanylityspaikan väliportaan esimiesten käsityksiä johtamisesta ja esimiestoiminnasta tutkimuksen tutkimusongelmiin pohjautuen. Tutkimus on jakautunut kahteen osaan. Tutkimukseni teoreettisessa osuudessa tarkastelen johtamisen ja esimiestyön takana vaikuttavia teorioita, alaistaitoja ja niiden vaikutuksia asiantuntijaorganisaatioon ja väliportaan esimiesten johtamistyöhön. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tarkastelen aihetta rajanylityspaikan esimiesten käsityksien kautta. Tutkimuksen empiirisen osan tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Päätutkimuskysymys: - Miten esimiehet kokevat esimies- ja alaistaitojen merkityksen osana rajatarkastusaseman päivittäisjohtamista? Päätutkimuskysymyksestä muodostuvat seuraavat alatutkimuskysymykset: - Mitkä ovat esimiesten käsitykset johtajuudesta ja esimiestyöstä? - Miten esimiehet kokevat omat alaistaitonsa omassa tehtävässään? - Miten esimiehet kokevat vuorovaikutustaitojen merkityksen osana johtamista ja työn hallintaa? Tutkimuksen aineiston keruu on toteutettu teemahaastatteluna. Teemahaastattelun tulokset on esitetty fenomenografisesti jäsenneltyinä ja ryhmiteltynä merkityskategorioihin, jotka edustivat haastateltavien käsityksiä johtamisesta, esimiestyöstä, esimiestaidoista, alaistaidoista ja alaistaidoista osana johtamista. Tutkimushenkilöiden käsitykset ovat esimiesten haastattelutilanteiden aikaisia käsityksiä. Esimiesten käsityksissä liittyen johtamiseen, esimies- ja alaistaitoihin osana rajanylityspaikan päivittäisjohtamista korostuivat ihmisten johtaminen, vuorovaikutteisen johtamisen, sekä sosiaalisten taitojen merkittävyys. Esimiehen rooli käsitettiin vahvasti ihmistenjohtajana ja toiminnan ohjaajana. Henkilönä joka toteuttaa organisaation asettamia tehtäviä pyrkimyksenään saattaa ne parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tämä tutkimus pyrkii esittämään rajanylityspaikan väliportaan esimiehien käsityksiä esimiestoiminnasta ja niiden toteutumisesta rajanylityspaikan päivittäisjohtamisessa. Tutkimus esittää esimiesten käsitykset teemahaastatteluiden kautta ja pyrkii vastaamaan tutkimukselle asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on esittää rajanylityspaikalla tapahtuva esimiestyö väliportaan esimiesten näkökulmasta ja luoda pohjaa keskustelulle väliportaan esimiehen johtamistoiminnan tukemisesta, sekä nostaa esille mahdolisia jatkotutkimustarpeita. Näistä tärkeimpänä tutkimuksessa on esitetty väliportaan esimiehien kokema mahdollinen esimies-alainen rooliristiriita.

Alaisesta ja esimiehestä työyhteisön tasa-arvoisiksi kehittäjiksi: alaistaidot eri johtajuuskäsitysten valossa

Tämän tutkimuksen lähtökohtana on käsitys alaistaidoista sekä tutkimuksen käsitteenä (Keskinen 2005, Heinonen ym. 2013) että sellaisena kuin se on suomalaiseen käytäntöön omaksuttu työyhteisön kehittämisessä (ks. esim. Nieminen 2012, Eskola 2006). Tutkimuksessa tunnistetaan ensin kirjallisuuskatsauksen avulla alaistaitojen käsitteen kaltaisia oletuksia alaisesta ja alaisuudesta johtamiskirjallisuudessa. Pohdin, mitkä johtamisen käsitteet ovat liitettävissä alaistaitojen käsitteeseen ja miten ne voisivat täydentää alaistaitojen käsitettä. Olen erityisesti tarkastellut kirjallisuuskatsauksessa kolmea johtamiskäsitystä, dialogista, autenttista ja relationaalista johtajuutta. Sen jälkeen tutkin käytännön esimerkin avulla, miten alaistaidot koetaan arjessa teollisella työpaikalla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on yhdeksän haastattelua. Niiden kysymykset perustuvat alaistaitojen, dialogin ja autenttisuuden teemoihin. Haastateltavat työskentelevät kemian teollisuuden yrityksessä ja edustavat kahden eri tiimin työntekijöitä ja heidän esimiehiään. Aihetta lähestytään laadullisen tutkimuksen keinoin ja aineistosta etsitään sitä, miten työntekijät puhuvat alaistaitoihin liitetyistä teemoista ja käsitteistä, ja miten he mieltävät esimies-alaissuhteen. Haastateltavien puheesta on teemoittelun avulla ensin etsitty haastateltaville tärkeitä, yhtäläisiä teemoja, jotka näkyvät heidän suhtautumisessaan työhön ja työntekoon. Teemoittelua on jatkettu kategorisoinnin avulla ja näin on selvitetty kahden eri tiimin kokemuksia tiimityöstä ja työyhteisöstä. Lisäksi kategorisoinnin avulla tarkastellaan haastateltavien suhdetta organisaatioon ja heidän näkemyksiään esimies-alaissuhteesta kahdessa eri tiimissä. Tutkimukseni tulosten mukaan johtamiskirjallisuudessa esiintyvät dialogisen johtamisorientaation ja autenttisen johtajuuden tavat voivat toimia ymmärrystä avaavana siltana perinteisen johtamiskäsityksen ja relationaalisen johtajuuskäsityksen välillä. Niissä erilliset alaisen ja johtajan roolit esiintyvät toisiinsa kietoutuneina, mikä mahdollistaa roolien vastavuoroisuuden työyhteisön toimivuutta edistäväksi johtajuudeksi. Käytännössä alaistaitojen esiintyminen vaatii vahvaa esimies-alaissuhdetta, joka perustuu luottamukseen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen. Esimiehen tulisi omalla toiminnallaan pyrkiä mahdollistamaan alaistaitojen esiintyminen työyhteisössä ja nähdä alaistaitojen osoittamisen merkitys. Alaistaitojen osoittamisen mahdollisuus ja hyvä esimies-alaissuhde vaikuttavat myös työhyvinvointiin. Tutkimukseni perusteella alaistaitoja voisi jatkotutkimuksissa tarkastella erityisesti dialogisuuden avulla, jolloin tutkimukseen voisi liittää myös sen, miten esimies voi omalta osaltaan vaikuttaa alaistaitojen esiintymiseen. Tällöin myös työyhteisötaitojen merkitys korostuisi.

Opettajien alaistaidot opettaja-rehtori -suhteessa

Opettajia tutkitaan yleensä opettajuuden näkökulmasta, mutta tässä tutkimuksessa opettajia tarkasteltiin työntekijöinä ja työyhteisön jäseninä. Tutkimuksen pääkäsitteeksi valittiin alaistaito, jolla tarkoitetaan alaisen mahdollisuuksia vaikuttaa johtamiseen sekä perustyön tekemiseen ”yli ja ohi” oman työnkuvansa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia alaistaitoja opettajat käyttävät opettaja-rehtori –suhteessa. Lisäksi tarkasteltiin opettajien luottamusta rehtoriin sekä heidän sitoutumistaan työhön, sillä luottamus ja sitoutuminen tukevat ja vahvistavat alaistaitoja. Tutkimukseen osallistui 46 opettajaa kolmen kaupungin alakouluista. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi määrällisiä ja laadullisia osioita. Määrällinen osuus sisälsi Likert-asteikollisia väittämiä sekä monivalintakysymyksiä ja laadullinen osuus puolestaan kolme avointa kysymystä. Aineistoa analysoitiin sekä tilastollisesti SPSS-ohjelmalla että laadullisesti sisällön analyysillä ja teemoittelulla. Tutkimuksen mukaan opettajien käyttämiä alaistaitoja opettaja-rehtorisuhteessa ovat keskustelu ja vuorovaikutus, avoimuus, omien työtehtävien hoitaminen sekä hyvä käytös. Alaistaitoihin lukeutui myös työyhteisöstä huolehtiminen ja avun tarjoaminen rehtorille. Vaikka tarkastelun kohteena oli opettajan ja rehtorin välinen suhde, kohdistui osa mainituista alaistaidoista myös muihin työyhteisön jäseniin kuin rehtoriin. Opettajien vastaukset kuvaavat heidän aktiivista rooliaan opettajan ja rehtorin suhteessa. He tiedostavat omat vaikutusmahdollisuutensa työyhteisössä. Tutkimus antaa käytännöllistä tietoa suoraan työelämästä ja kuvaa niitä taitoja, jotka ovat opettajille tärkeitä heidän toimiessaan työyhteisön jäsenenä. Alaistaitojen tiedostaminen ja niiden toteuttaminen ovat tärkeitä osatekijöitä opettaja-rehtori -suhteessa ja työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Kehityskeskustelut tuloksellisen esimiestyön apuvälineenä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda ymmärrystä esimiestyöstä sekä kehityskeskustelusta esimiestyön apuvälineenä. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi haluttiin selvittää tuloksellisen esimiestyön toteutuminen sekä kehityskeskustelujen toteuttamisen ja hyödyntämisen taso. Tutkimus- menetelmä oli kvalitatiivinen, ja sen empiirinen aineisto koostui kohdeyritykseksi valitun myyntiorganisaation seitsemän myyntijohtajan teemahaastattelusta. Tutkimustulosten mukaan esimiehet ymmärtävät työntekijän merkityksen yrityksen menestymisessä. Esimiehet tiedostavat myös oman roolinsa työntekijän tuloksellisuuden edistämisessä. Esimiesten henkinen valmius ja tahtotila ovat olemassa, mutta he tarvitsevat koulutusta sekä organisaation tukea voidakseen täysipainoisesti toteuttaa tuloksellista esimiestyötä. Tulokset osoittavat lisäksi, että esimiehet ymmärtävät kehityskeskustelun tärkeyden ja sen mahdollisuudet, mutta kehityskeskustelujen toteuttaminen ja hyödyntäminen jää minimitasolle. Tärkeäksi kehittämiskohteeksi nousi kehityskeskustelukäytännön suunnitteleminen yrityksen tarpeisiin sopivaksi sekä kehityskeskustelun merkityksen ja tavoitteitten määritteleminen. Alaistaidot tulevat tutkimustuloksissa esiin asiana, johon tulisi aikaisempaa enemmän kiinnittää huomiota esimiestyön tuloksellisuutta tukevana, työntekijän omia tuloksia vahvistavana sekä koko yrityksen menestystä lisäävänä tekijänä.

Lukion opettajien ääni - Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista lukiossa

Tulevaisuusorientaatio on tullut entistä tärkeämmäksi myös koulumaailmassa johtuen yhteiskunnassa nopeasti eteen tulevista muutoksista. On myös esitetty epäilyjä, että tulevaisuuteen reagoimisessa heikoin tilanne olisikin juuri kuntatason päätöksenteossa. Ymmärrys ja tieto opettajan työstä nimenomaan opettajan omasta perspektiivistä tarkasteltuna mahdollistavat lähtökohdan ja edellytykset todelliselle koulun uudistamiselle. Peruskysymys, johon tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta oli: Millaisia ovat lukion aineenopettajien käsitykset lukion muutosprosesseista ja miten he visioivat oman lukionsa ja yleensä lukioiden tulevaisuutta? Aineiston keruu osui ajankohtaan, joka oli hyvin otollinen tulevaisuuden tarkasteluun, sillä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön kaikissa Suomen lukioissa viimeistään lukuvuonna 2005-2006. Tutkimuksessa oli mukana kaksi hyvin erilaista lukiota Länsi-Suomen läänistä eli pieni maaseudun lukio ja hyvin suuri kaupunkilukio. Tutkimusaineiston keruu eteni kaksivaiheisesti: informoitu kysely ja teemahaastattelu. Tutkimusjoukon suuruus oli yhteensä 20, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista tutkittiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Fenomenografiassa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset todellisuudesta ja näin saatava ymmärrys tavoista, joilla ihmiset kokevat tilanteita ja maailmaa. Organisaation muutosprosesseja voidaan kutsua myös oppimiseksi. Tutkimuksen oppivan organisaation näkökulmat perustuivat juuri yhteistyössä tapahtuvaan yhteisen toiminnan kehittämiseen. Aineenopettajien käsityksiä työyhteisöstään tarkasteltiin seuraavista oppivan organisaatiomallin näkökulmista: vuorovaikutus, päätöksenteko sekä rehtorin ja aineenopettajan rooli ja asema työyhteisössä. Aineenopettajien keskeisimmät käsitykset muutoksista lukiossa viime vuosina kohdistuivat aineenopettajan ammattirooliin ja lukio-opiskelijaan sekä opiskelijalta vaadittaviin lukio-opintoihin. Muutokset ammattiroolissa korostavat tutkimustulosten perusteella aineenopettajilta vaadittavia muitakin kuin opetettavien aineiden hallintataitoja. Suoranaista ammattitaidon puutetta opettajat kokivat varsinkin ryhmänohjaustehtävien yhteydessä, osittain myös uusien oppimisympäristöjen, esimerkiksi verkkopedagogisten taitojen, yhteydessä. Opettajien lisäkoulutuksen tarve koetaan konkreettisena, mutta sekä koulutusten sisältöihin, järjestelyihin ja ajankohtiin että koulun sijais- ym. järjestelyihin kaivattaisiin parannuksia. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin näyttäisi siltä, että luokaton lukio on saanut opettajat enenevässä määrin huolestumaan opiskelijoiden syrjäytymisriskistä ja hyvinvoinnista. Opiskelijoiden syrjäytymisriskin kasvu lukio-opintojen aikana nouseekin yhdeksi lukion pessimistiseksi skenaarioksi. Muista pessimistisistä skenaarioista lukiolle, jotka saattoi johtaa tutkimustuloksista, voidaan mainita työyhteisön demokratiavajeen syveneminen sekä opetussuunnitelmasisältöjen ja ylioppilastutkintovaatimusten välisen kuilun syveneminen. Aineenopettajien käsitykset oman lukionsa visioista olivat sisällöiltään pääosin välineellisiä ja ne kohdentuivat kaikki opiskelijoihin. Esimerkiksi työyhteisöllisiä kehittämisajatuksia ei visioissa ilmennyt. Myöskään visioinnin dynaamisuus ei aineistossa korostunut. Aineenopettajien käsitykset visioiden arvopohjasta heijastivat perinteistä suomalaista arvomaailmaa eli itsekuria, velvollisuudentuntoa, kuuliaisuutta esivaltaa kohtaan ja perinteisten arvojen kunnioittamista. Sen sijaan antiikista perityviä Sokrateen edustamia keskustelua ja auktoriteettien kyseenalaistamista ei arvoissa ilmennyt, eikä myöskään uusliberalistista individualismia. Käsitykset visioiden synnystä näyttävät parhaiten selittävän opettajan muita käsityksiä liittyen visioon, visiointiin ja työyhteisöllisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä opettajan tulevaisuusorientoitumiseen.. Käsitykset vision syntytaustasta voidaan jakaa seuraaviin pää- ja alakategorioihin: 1. auktoriteettikeskeinen visiointi: johdon linjaus tai valtakunnallinen linjaus, 2. yhteisökeskeinen visiointi: yhteisöllinen linjaus tai toiminnallinen linjaus ja 3. yksilökeskeinen visiointi. Pessimistisimmiksi eli vähiten tulevaisuusorientoituneiksi opettajiksi työyhteisössä osoittautuivat ne opettajat, jotka pitivät oman lukionsa visiota koulun johdon sanelemana. Monet teoriat oppivasta organisaatiosta korostavat johtajuuden merkitystä työyhteisöä kehitettäessä. Johtajuuden merkitys nousi tämänkin tutkimuksen aineistosta keskeisesti esiin. Pyrkimystä kohti oppivaa organisaatiota opettajien puheista löytyy paljonkin, esimerkkeinä viittaukset johtajuuden ja vuorovaikutustapojen kehittämistarpeisiin. Sen sijaan opettajien puheet omista työyhteisöllisistä kehittymistarpeistaan, ns. alaistaidot, jäivät vähäisiksi. Tutkimustuloksista on luotu sovellusmalli kouluyhteisöjen visioinnin ja muun kehittämistyön tueksi.

Alaisten taidoista ja ongelmista työyhteisöissä

Kirjallisuusarvostelu