Forensisk analys av volatilt minne från operativsystemet OS X

Behovet av att analysera volatilt minne från Macintosh-datorer med OS X har blivit allt mer betydelsefull på grund av att deras datorer blivit allt populärare och att volatil minnesanalysering blivit en allt viktigare del i en IT-forensikers arbete. Anledningen till att volatil minnesanalysering blivit allt viktigare är för att det går att finna viktig information som inte finns lagrad permanent på datorns interna hårddisk. Problemet som låg till grunden för det här examensarbetet var att det uppenbart fanns brist på undersökningsmetoder av det volatila minnet för Mac-datorer med OS X.Syftet med detta arbete var därför att undersöka möjligheten att utvinna information från ett volatilt minne från en Mac-dator med OS X genom att kartlägga och bedöma olika undersökningsmetoder. För att göra denna undersökning har litteraturstudier, informella intervjuer, egna kunskaper och praktiska försök genomförts.Slutsatsen blev att möjligheten att utvinna information från det volatila minnet från en Mac-dator med OS X är relativt begränsad. Det största problemet är själva dumpningen av minnet. Många av dumpningsmetoderna som finns att tillgå kräver administrativa rättigheter. Vid analysering av en minnesdump bör man aldrig förlita sig på en analysmetod då olika analysmetoder ger olika resultat som kan vara till nytta för en vidare undersökning av en Mac-dator.

Kaikkialla minne hän katsoo, hän näkee Sinut : Johannes Viiniköynnöksen käsitys ruumiillisten ja hengellisten aistien merkityksestä Jumalan tuntemisessa

Johannes Viiniköynnös oli 700-luvulla syyrialaisella kielialueella elänyt erakko ja mystikko, jonka värikkäissä ja runollisissa kirjoituksissa käsitellään monenlaisia hengellisen elämän kysymyksiä. Eräs merkille pantava piirre hänen ilmaisussaan on hengellisten aistikielikuvien runsaus. Tässä pro gradu -tutkielmassa Johannes Viiniköynnöksen kirjoitukset liitetään osaksi patristista hengellisten aistien traditiota. Tutkielmassa selvitetään, miten Johannes ymmärtää sisäisen ja ulkoisen aistitoiminnan merkityksen ja muutoksen hengellisen elämän eri vaiheissa. Kysymys sisältää sekä epistemologisen että antropologisen tason: Ensinnäkin analysoidaan, mikä on ruumiillisen ja hengellisen aistitoiminnan tiedollinen merkitys hengellisessä elämässä ja Jumalan tuntemisessa. Sen ohella pohditaan, minkä roolin Johannes antaa ruumiille ja sielulle tässä prosessissa ja millaisia muutoksia niiden suhteessa tapahtuu hengellisen elämän edetessä. Tutkielmassa tarkastellaan Johanneksen käsitystä aistitoiminnasta sekä askeettisen kilvoittelun että mystisen kontemplaation yhteydessä. Analyysissa osoittautuu, että Johanneksen käsitys ihmisen langenneesta aistitoiminnasta sisältää stoalaisen havaintoteorian elementtejä, jotka ovat välittyneet hänelle Evagrios Pontoslaisen kautta. Johannes painottaa, että ihmisen on irtauduttava aistimaailman impulsseista ja käännettävä katseensa omaan sisimpäänsä, sillä Jumala voidaan oppia tuntemaan vain sielun peilistä kuvastuvana heijastuksena. Johannes Viiniköynnökselle mystinen elämä merkitsee yhdistymistä Kristuksen mieleen, jonka kautta avautuvat kaikki hengelliset salaisuudet. Ne vastaanotetaan aistien kaltaisilla kyvyillä, joita Johannes kutsuu sielun voimiksi . Analyysi hengellisen aistivaikutuksen välittymisestä osoittaa, että Johanneksen aistiteologiassa tapahtuu askeesista kontemplaatioon siirryttäessä myös siirtymä stoalaisen havainto-opin periaatteista uusplatonistiseen emanaatiomalliin, jossa aistivaikutus välittyy intellektin kautta sieluun ja lopulta ruumiiseen. Tutkielmassa tuodaan esiin, että hengelliseen aistikieleen sisältyy myös tiettyjä ongelmia. Se kuvaa aina väistämättä olemisen tapaa, joka muistuttaa ihmisen ruumiillista eksistenssiä aineellisessa maailmassa. Tarkastelussa kuitenkin osoittautuu, että Johannes on tietoinen tästä ongelmasta ja vastaa siihen kuvaamalla mystisen yhtymyksen huipentuman tilaksi, jossa kaikki aistinta lamaantuu. Tästä tilasta voidaan puhua vain apofaattisesti negaatioilla ja paradokseilla, jotka irrottavat Jumalan aistimaailman lainalaisuuksista. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota arvoon, jonka Johannes antaa sekä aineelliselle luodulle että ihmisruumiille Jumalan tuntemisessa, ja korostetaan, ettei platonistisen filosofian vaikutus väistämättä tarkoita ruumiin ja hengen dualismia. Lopuksi esitetään, että hengellisten aistien ideaa on hedelmällisintä tarkastella koko hengellisen elämän kattavana tiedollisten kykyjen transformaationa eikä pelkkänä mystisen kontemplaation erityisaspektina.

Maal og minne.

Description based on: 1911.

Östgötars minne; biografiska anteckningar om studerande Östgötar i Uppsala 1595-1900,

"Källor": p. 7-9.

Minne af Johan Olof Wallin.

Mode of access: Internet.

Andreas Rydelii minne. Uppläst i Svenska Akademien den 20 December 1822.

Mode of access: Internet.

Tal vid jubelfesten till den store Gustaf Adolfs minne den 6 november 1832 i Upsala.

Mode of access: Internet.

Ich trage meine minne vor wonne stumm = To none will I my love e'er discover : op. 32, no. 1 /

Universal-Edition No 1122.

Das "weltliche Klosterlein" und die deutsche Minne-Allegorie.

Thesis (doctoral)--Universitat Marburg.

Langattoman peltotiedustelijan maanalainen toimintaympäristö ja laitesuunnittelu

Tässä väitöskirjassa esitellään langattomien maanalaisten peltotiedustelijoiden järjestelmän tavoitteet ja rajoitukset. Tarkoitus oli kehittää käytännön viljelyyn sovellettava pellon seurantajärjestelmä, sillä reaaliaikaisen kosteus- ja lämpötilatiedon keruulaitteiden puuttuminen haittaa viljelytoimenpiteiden suunnittelua. Mittaus-aineistosta voi tehdä sekä havaintoja pellon ominaisuuksista että muutoksista niissä. Tulevaisuudessa tiedustelijalla saatetaan voida mitata ravinteita tai kemikaaleja. Kun peltotiedustelijan 869 MHz:n radioaalto saavuttaa vastaanottoantennin, on 1) maa-aines vaimentanut sitä; 2) osa aallosta heijastunut rajapinnoilta; 3) pellosta ulos taittuva aalto hajaantunut ja; 4) aallon intensiteetti alentunut etäisyyden kasvaessa. Maan sähkökenttäkäyttäytymistä kuvaava permittiivisyys on kompleksinen suure, jonka reaaliosa kuvaa varautumiskykyä (polarisoitumista) ja imaginaariosa häviöllisyyttä (sähkönjohtavuutta). Pellon pinnassa aalto on pallomainen, joten heijastumisen lisäksi hajaannuttaa taittuminen suurilla taitekulmilla sen tehoa. Tiedustelijan prototyyppiä varten kehitettiin maa-aineksessa toimivat antennit, joiden taajuuskaistat kattoivat ne aallonpituudet, jotka 869 MHz:n radioaalto saa kuivassa ja märässä mullassa, sillä aallon etenemisnopeus ja pituus muuttuvat maan kosteudesta riippuen. Vaimennusmallin testausmittauksiin tehtiin discone-antenni, ja tiedustelijaa varten piirilevytekniikalla pienikokoinen elliptinen monopoliantenni, jonka piirikortille ladottiin myös tiedustelijan elektroniikka. Multalaatikkoon upotettujen antennien säteilyominaisuudet määritettiin piirianalysaattorilla heijastusvaimennusmittauksin. Elektroniikkasuunnittelun tavoitteita oli pieni koko ja pitkä toimintaikä. Näihin päästiin komponenttivalinnoilla sekä ohjelmoinnin keinoin. Tiedustelija teki mittaukset ja lähetti tulokset 10 min välein ja sen keskivirrankulutus oli 4,2 uA käytettäessä 3 V:n paristoa, jonka 1800 mAh kapasiteetti riittäisi huonollakin hyötysuhteella yli 10 vuodeksi. Vuoden mittaisen 12 prototyypin käytön perusteella voidaan kantamaa parantaa yli nykyisen 200 m:n ilman käyttöiän lyhentymistä 1) nostamalla laitteen lähetystehoa ja pariston käyttöastetta lisäkomponenteilla; 2) parantamalla vastaanottoantennin vahvistusta; 3) pidentämällä lähetysten jaksoa; 4) ohjelmoimalla tiedustelija suodattamaan mittaustietoja ja; 5) koodaamalla useita tuloksia samaan lähetteeseen. Järjestelmän ja mittaustulosten käytettävyyttä voidaan parantaa paikantamalla tiedustelijoiden syvyydet aaltoilevan lämpötilan vaihe-erojen perusteella ja ohjelmoimalla tiedustelijaan opastava asennustoiminto. Lisäksi maahan asennetun tiedustelijan toimintaparametrit tai jopa koko ohjelmisto voidaan vaihtaa langattomasti. Vastaanottoasemat matkapuhelinmastoissa voisivat vastaanottaa viestejä parin kilometrin säteeltä. Koostettu aineisto maaperäsimulaattoreihin yhdistettynä antaisi kuvan alueellisesta tilanteesta ja viljelijän omille lohkoille sijoitetut tiedustelijat korjauspisteitä keskiarvosta.

Species-based and community-level approaches to conservation prioritization

One major reason for the global decline of biodiversity is habitat loss and fragmentation. Conservation areas can be designed to reduce biodiversity loss, but as resources are limited, conservation efforts need to be prioritized in order to achieve best possible outcomes. The field of systematic conservation planning developed as a response to opportunistic approaches to conservation that often resulted in biased representation of biological diversity. The last two decades have seen the development of increasingly sophisticated methods that account for information about biodiversity conservation goals (benefits), economical considerations (costs) and socio-political constraints. In this thesis I focus on two general topics related to systematic conservation planning. First, I address two aspects of the question about how biodiversity features should be valued. (i) I investigate the extremely important but often neglected issue of differential prioritization of species for conservation. Species prioritization can be based on various criteria, and is always goal-dependent, but can also be implemented in a scientifically more rigorous way than what is the usual practice. (ii) I introduce a novel framework for conservation prioritization, which is based on continuous benefit functions that convert increasing levels of biodiversity feature representation to increasing conservation value using the principle that more is better. Traditional target-based systematic conservation planning is a special case of this approach, in which a step function is used for the benefit function. We have further expanded the benefit function framework for area prioritization to address issues such as protected area size and habitat vulnerability. In the second part of the thesis I address the application of community level modelling strategies to conservation prioritization. One of the most serious issues in systematic conservation planning currently is not the deficiency of methodology for selection and design, but simply the lack of data. Community level modelling offers a surrogate strategy that makes conservation planning more feasible in data poor regions. We have reviewed the available community-level approaches to conservation planning. These range from simplistic classification techniques to sophisticated modelling and selection strategies. We have also developed a general and novel community level approach to conservation prioritization that significantly improves on methods that were available before. This thesis introduces further degrees of realism into conservation planning methodology. The benefit function -based conservation prioritization framework largely circumvents the problematic phase of target setting, and allowing for trade-offs between species representation provides a more flexible and hopefully more attractive approach to conservation practitioners. The community-level approach seems highly promising and should prove valuable for conservation planning especially in data poor regions. Future work should focus on integrating prioritization methods to deal with multiple aspects in combination influencing the prioritization process, and further testing and refining the community level strategies using real, large datasets.

Prosopis, an Alien among the Sacred Trees of South India

The problematic of invasive species in an alien environment has aroused the attention of scientists all over the world for quite some time. One of the exotic tree species that has provoked special attention in the tropical drylands is Prosopis juliflora. Originating in South America, prosopis (hereafter referred to as prosopis) has been introduced in the hot and semi-arid zones of the world particularly to provide fuelwood, to stabilize sand dunes and to combat desertification. The tree has become an essential source for fuelwood and a provider of several other products and services in areas where it has become established. However, despite the numerous benefits the tree provides to rural people, in several regions prosopis has become a noxious weed with a negative impact on the environment and to the economy of farmers and landowners. In India, prosopis was introduced in Andhra Pradesh in 1877. The tree was then proclaimed as the precious child of the plant world by scientists and local people alike. The purpose of this study was to investigate the overall impact of prosopis on local rural livelihoods in the drylands of South India. Of particular interest was the examination of the different usages of the tree, especially as fuelwood, and people s perceptions of it. Furthermore, the study examined the negative impacts of the uncontrolled invasion of prosopis on croplands, and its occupation of the banks of irrigation canals and other water sources. As another central theme, this study analysed the Hindu classification system for nature and for trees in particular. In India, several tree species are regarded as sacred. This study examined the position of the exotic prosopis among sacred trees, such as the bodhi, banyan and neem trees. The principle method for collecting the field data was by using individual and thematic group interviews. These interviews were semi-structured with open ended questions. Moreover, unstructured interviews as well as general observations provided complementary information. The data were gathered during two fieldwork periods in the states of Andhra Pradesh and Tamil Nadu, in South India. The results confirmed that prosopis both provides benefits and causes hazards to different stakeholders. Farmers and agriculturalists suffer economic losses in areas where prosopis has invaded crop fields and competes with other plants for water and nutrients. On the other hand, for a significant number of poor rural people, prosopis has become an important source of livelihood benefits. This tree, which grows on government wastelands, is commonly a free resource for all and has thus become a major local source of fuelwood. It also provides several other goods and services and cash income that contributes to improve livelihoods in rural communities. Prosopis ranked lowest in the tree classificatioin system of the Hindus of South India. Although it is appreciated for many benefits it provides for poor people, it has remained an outsider compared with the indigenous tree species. On the other hand, the most sacred trees, such as the bodhi or the banyan, are completely excluded from extraction and it is seen as a sacrilege to even cut branches from any of these trees. An unexpected finding was that, in a few cases, prosopis had also been elevated to the status of a sacred tree. Goods and services from prosopis are not utilized in the most beneficial way. Silvicultural management practices are suggested that would provide additional income and employment opportunities. Interventions are recommended to control further invasion of the tree that might cause serious negative effects in the future. For Hindus, the sacred always ranks highest, even above economic gain. The conservation of sacred groves and sacred trees is a tradition that has its roots in ancient history. These socio-religious practices need to be respected and continued. Successful management of tree and forest resources depends on the willingness of the local people to manage their natural resources, and this willingness exists and has always existed in South India. Keywords: South India, drylands, livelihood, fuelwood, invasive, resource, silviculture.

Ortodonttien alueellinen jakautuminen Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ortodonttien tilannetta Suomessa: ikä- ja sukupuolijakaumaa, pää- ja sivutyöpaikkojen alueellista jakautumista kunta- ja sairaanhoitopiiritasolla, ortodonttien työssäkäyntialueita sekä sitä, oliko syntymä- ja koulutuspaikkakunnalla merkitystä myöhemmän työskentelypaikkakunnan valinnassa. Tutkimuksessa tarvittavat tiedot kerättiin aineiston pohjana olevaan listaan Suomen työikäisistä oikomishoidon erikoishammaslääkäreistä. Tutkimusaineistoa analysoitiin ja käsiteltiin tilastollisin keinoin. Tulokset havainnollistettiin teemakarttojen, diagrammien sekä taulukoiden avulla. Vuonna 2010 Suomessa toimi 159 ortodonttia, joista 75 prosenttia oli yli 45-vuotiaita. Eniten ortodontteja oli sijoittunut hammaslääketieteen koulutusta antavien yliopistokaupunkien, Helsingin, Turun ja Oulun, läheisyyteen. Vähiten ortodontteja työskenteli Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa. Jokaisessa sairaanhoitopiirissä ortodonttien määrä suhteessa väestöön oli liian pieni. 40 prosentilla ortodonteista sivutyöpaikka sijaitsi yli 50 kilometrin päässä päätyön paikkakunnasta ja 19 prosentilla yli 100 kilometrin päässä päätyön paikkakunnasta. Syntymä- ja ylioppilaaksitulon paikkakunnalla oli vaikutusta siihen, minne hakeuduttiin perustutkintoa opiskelemaan. Perustutkinnon suorittaneista keskimäärin 40 prosenttia jäi töihin samaan sairaanhoitopiiriin, jossa koulutusta antanut yliopisto sijaitsi. Yli puolet ortodonteista teki erikoistumisopinnot samassa yliopistossa kuin perusopinnot ja suurin osa jäi myös saman sairaanhoitopiirin alueelle töihin erikoistuttuaan.

Murteellisuus, maalaisuus ja miellyttävyys helsinkiläisten kuulemana : Monimenetelmäinen tutkimus lukiolaisten kieliasenteista

Tutkielmassa tarkastellaan helsinkiläislukiolaisten asennoitumista suomen murteisiin ja pääkaupunkiseudun puhekieleen. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat sosiaalipsykologinen kieliasennetutkimus ja kansanlingvistiikka. Keskeisin tutkimusmenetelmä tutkielmassa on kuuntelutesti, jonka avulla selvitettiin, miten helsinkiläisnuoret arvioivat kuulemiaan erimurteisia ääninäytteitä ja minne he paikantavat ne. Pääaineistona on 221:n ja lisäaineistona 19 helsinkiläislukiolaisen lomakevastaukset. Lomakkeen avulla vastaajilta kerättiin tietoa ääninäytteisiin liitetyistä assosiaatioista muun muassa asenneskaalojen ja lisäaineistossa avoimien kysymysten avulla. Laajemman aineiston analysoinnissa on hyödynnetty tilastollisia menetelmiä SPSS-ohjelman avulla. Kuuntelutesti koostui yhdeksästä tutkimusta varten äänitetystä puhenäytteestä. Verbal guise -tekniikan mukaisesti kunkin näytteen puhuja puhuu omaa murrettaan, poikkeuksena yksi puhuja, joka tuotti kuuntelutehtävää varten kaksi erimurteista ääninäytettä (matched guise). Kokonaisuutena miellyttävimmäksi arvioitiin helsinkiläisnaisen ja kiiminkiläismiehen ääninäytteet. Lukiolaiset arvioivat siis myönteisimmin ääripäitä: oman asuinalueensa puhetapaa ja murteellista puhetapaa. Kuitenkin toinen Helsinkiin paikannettu puhuja, espoolaisnainen, arvioitiin toiseksi epämiellyttävimmäksi: samalla lailla arvioitiin myös uusimaalaisena pidetyn turkulaismiehen näyte. Nämä epämiellyttävän kuuloisiksi arvioidut puhuivat vastaajien mielestä epäselvästi, mikä vaikutti tilastollisesti merkitsevästi heidän evaluointeihinsa. Matched guise -ääniparista vastaajat pitivät lounaisvälimurteista versiota peräpohjalaisversiota miellyttävämpänä. Tasoittunutta murretta puhuneet sijoitettiin pääasiassa Etelä-Suomeen ja leimallista murretta puhuneet Savoon ja Pohjanmaalle. Kuvaillessaan sanallisesti ääninäytteitä vastaajat kiinnittivät huomiota siihen, kuinka hyvin puhuja suoriutui tehtävästä (kuvasta kertominen), millainen oli hänen tunnetilansa ja kuinka murteellinen hän oli. Murteellisiksi kuvattuja puhujia pidettiin myös maalaisimpina. Helsinkiin paikannettuja puhujia pidettiin murteettomina. Sekä suoraan kysymällä että epäsuorasti kuuntelutestillä tutkien lukiolaisten murreasenteista saadaan samansuuntainen kuva: suurin osa vastaajista suhtautuu melko myönteisesti murteisiin. Sen sijaan suhde pääkaupunkiseutulaiseen puheeseen on ristiriitainen, sillä kuuntelutestin perusteella vastaajat eivät automaattisesti suosi helsinkiläisiksi tunnistamiaan ja puolet heistä pitää slangia leuhkan kuuloisena. Tutkielma antaa tietoa siitä, miten helsinkiläislukiolaiset suhtautuvat kuulemiinsa erilaisiin puhetapoihin. Tämä kuva poikkeaa osin aiempien tutkimusten kuvaamista stereotyyppisistä murreasenteista. Metodisesti tutkimus avartaa käsitystä siitä, miten olennainen merkitys kuulijoille esitetyn äänimateriaalin luonteella on tuloksiin. Murreaineksen ohella asenteisiin vaikuttavat puheen sisällölliset seikat, sekä se, miten selvästi tai epäselvästi puhujan koetaan puhuvan. Menetelmään liittyvistä ongelmista huolimatta kuuntelutehtävän avulla on mahdollista saada tietoa sekä avoimista että alitajuisemmista asenteista eri kielimuotoja kohtaan.