Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä

Tutkimuksessa perehdytään työväenliikkeessä vaikuttaneen naisaktiivi Fiina Pietikäisen (1870–1956) toimijuuden myötä työväenliikkeen sukupuolisidonnaisiin käytäntöihin vuosina 1900–1930. Tutkimus edustaa kollektiivista elämänkertatutkimusta. Tässä tutkimuksessa on keskeisesti esillä kysymys Fiina Pietikäisen ja työväenliikkeen suhteesta. Aikakauden työväenliike ei hyväksynyt individualistista toimintaa, vaan edellytti yksittäiseltä aktiivilta kurinalaisuutta ja sitoutuneisuutta yhteisesti sovittuihin pyrintöihin. Toisaalta työväenliike tarjosi niin työläismiehille kuin -naisillekin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Työläisnaiset saattoivat miesten tavoin vaikuttaa poliittisissa ja ammatillisissa järjestöissä, joskin monet naiset keskittyivät vapaaehtoisesti vain puolueen naisjärjestöjen toimintaan. Tutkimus osoittaa, että Fiina Pietikäinen oli pragmaattinen naisaktiivi, joka monien muiden työväenliikkeen naisaktiivien tavoin otti tehtäväkseen työläisnaisten ja -lasten elinolosuhteiden kehittämisen. Edes poikkeusolosuhteet kuten vuoden 1905 suurlakko tai vuoden 1918 sisällissota eivät muuttaneet työväenliikkeen sukupuolisidonnaista toimijuuskulttuuria. Työväenliikkeen naisaktiivit keskittyivät vapaaehtoisesti ruokahuoltoon ja perhepolitiikkaan jättäen muut yhteiskunnalliset kysymykset miestoimijoiden vastuulle. Useimmista työväenliikkeen naisaktiiveista poiketen Fiina Pietikäinen toimi myös miesvaltaisessa ammattiyhdistysliikkeessä niin paikallis- kuin liittotasolla. Pietikäinen otti tehtäväkseen varsinkin helsinkiläisten silittäjien ja erityisesti kylvettäjien ammatillisen edunvalvonnan. Kyseiset naispuoliset ammatinharjoittajat olivat erittäin heikosti järjestäytyneitä, joten Pietikäisen ammatillinen edunvalvonta perustui pitkälti yhteiskunnallisesti otollisten tilanteiden hyödyntämiseen ja työväenliikkeen kollektiivin tukeen. Fiina Pietikäinen kannatti monien muiden naisaktiivien tavoin naisten erillistoimijuutta niin poliittisessa kuin ammatillisessa työväenliikkeessä. Hän sitoutui työväenliikkeen arvoihin ja käytäntöihin, muttei kokenut työväenliikettä tasa-arvoiseksi kollektiiviksi. Hän uskoi naisten voivan parhaiten kehittää omaa asemaansa erillistoimijuuden kautta. Poliittisen työväenliikkeen saralla naiset vaikuttivatkin aina työväenliikkeen hajoamiseen asti pitkälti omissa järjestöissään. Ammatilliseen edunvalvontaan naisten erillistoimijuus ei vakiintunut, koska ammattiyhdistysliikkeen miesaktiivit eivät kokeneet naistyöläisten aseman kehittämisen edellyttävän segregaatiota liikkeen sisällä. Käytännössä monet ammattiosastot olivat kuitenkin joko mies- tai naisammattiosastoja, koska aikakauden Suomessa sukupuoli määräsi hyvin voimakkaasti sen, mitä ammattia yksilö saattoi harjoittaa.

Työväenliikkeen monitoimija

Kirjallisuusarvostelu

Työläistausta velvoittaa

Kirjallisuusarvostelu

The Liver Plays a Major Role in Clearance and Destruction of Blood Trypomastigotes in Trypanosoma cruzi Chronically Infected Mice

Intravenous challenge with Trypanosoma cruzi can be used to investigate the process and consequences of blood parasite clearance in experimental Chagas disease. One hour after intravenous challenge of chronically infected mice with 5610 6 trypomastigotes, the liver constituted a major site of parasite accumulation, as revealed by PCR. Intact parasites and/or parasite remnants were visualized at this time point scattered in the liver parenchyma. Moreover, at this time, many of liver-cleared parasites were viable, as estimated by the frequency of positive cultures, which considerably diminished after 48 h. Following clearance, the number of infiltrating cells in the hepatic tissue notably increased: initially (at 24 h) as diffuse infiltrates affecting the whole parenchyma, and at 48 h, in the form of large focal infiltrates in both the parenchyma and perivascular spaces. Phenotypic characterization of liver-infiltrating cells 24 h after challenge revealed an increase in Mac1(+), CD8(+) and CD4(+) cells, followed by natural killer (NK) cells. As evidence that liver-infiltrating CD4(+) and CD8(+) cells were activated, increased frequencies of CD69(+) CD8(+), CD69(+) CD4(+) and CD25(+) CD122(+) CD4(+) cells were observed at 24 and 48 h after challenge, and of CD25(-)CD122(+)CD4(+) cells at 48 h. The major role of CD4(+) cells in liver protection was suggested by data showing a very high frequency of interferon (IFN)-gamma-producing CD4(+) cells 24 h after challenge. In contrast, liver CD8(+) cells produced little IFN-gamma, even though they showed an enhanced potential for secreting this cytokine, as revealed by in vitro T cell receptor (TCR) stimulation. Confirming the effectiveness of the liver immune response in blood parasite control during the chronic phase of infection, no live parasites were detected in this organ 7 days after challenge.

Novel pathogenic mutations and skin biopsy analysis in Knobloch syndrome

Purpose: To facilitate future diagnosis of Knobloch syndrome (KS) and better understand its etiology, we sought to identify not yet described COL18A1 mutations in KS patients. In addition, we tested whether mutations in this gene lead to absence of the COL18A1 gene product and attempted to better characterize the functional effect of a previously reported missense mutation. Methods: Direct sequencing of COL18A1 exons was performed in KS patients from four unrelated pedigrees. We used immunofluorescent histochemistry in skin biopsies to evaluate the presence of type XVIII collagen in four KS patients carrying two already described mutations: c. 3277C>T, a nonsense mutation, and c. 3601G>A, a missense mutation. Furthermore, we determined the binding properties of the mutated endostatin domain p.A1381T (c.3601G>A) to extracellular matrix proteins using ELISA and surface plasmon resonance assays. Results: We identified four novel mutations in COL18A1, including a large deletion involving exon 41. Skin biopsies from KS patients revealed lack of type XVIII collagen in epithelial basement membranes and blood vessels. We also found a reduced affinity of p.A1381T endostatin to some extracellular matrix components. Conclusions: COL18A1 mutations involved in Knobloch syndrome have a distribution bias toward the coding exons of the C-terminal end. Large deletions must also be considered when point mutations are not identified in patients with characteristic KS phenotype. We report, for the first time, lack of type XVIII collagen in KS patients by immunofluorescent histochemistry in skin biopsy samples. As a final point, we suggest the employment of this technique as a preliminary and complementary test for diagnosis of KS in cases when mutation screening either does not detect mutations or reveals mutations of uncertain effect, such as the p.A1381T change.

An ex vivo comparison of root canal length determination by three electronic apex locators at positions short of the apical foramen

Objective. The aim of this study was to evaluate the precision of working length determination of 3 electronic apex locators (EALs): Root ZX, RomiApex D-30, and Ipex at 0.0 mm, at the apical foramen (AF), and at 1.0 mm short of the AF. Methodology. Thirty-eight mandibular premolars had their real lengths previously determined. Electronic measurements were determined at 1.0 mm, followed by measurements at 0.0 mm, performed in triplicate. Results. Precision of devices at 1.0 mm and 0.0 mm were: 94.7% and 97.4%, respectively (Root ZX); 78.9% and 97.4% (RomiApex D-30); and 76.3% and 97.4% (Ipex). Although no statistical differences were observed between the EALs at 0.0, at 1.0 mm Root ZX performed significantly better than the others. Conclusion. The EALs had acceptable precision when measuring the working length at the AF. However, when used at levels short of the AF, only Root ZX did not suffer a significant negative effect on precision. (Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2010;110:e57-e61)

Continuous fungal treatment of non-sterile veterinary hospital effluent: pharmaceuticals removal and microbial community assessment

Source point treatment of effluents with a high load of pharmaceutical active compounds (PhACs), such as hospital wastewater, is a matter of discussion among the scientific community. Fungal treatments have been reported to be successful in degrading this type of pollutants and, therefore, the white-rot fungus Trametes versicolor was applied for the removal of PhACs from veterinary hospital wastewater. Sixty-six percent removal was achieved in a non-sterile batch bioreactor inoculated with T. versicolor pellets. On the other hand, the study of microbial communities by means of DGGE and phylogenetic analyses led us to identify some microbial interactions and helped us moving to a continuous process. PhAC removal efficiency achieved in the fungal treatment operated in non-sterile continuous mode was 44 % after adjusting the C/N ratio with respect to the previously calculated one for sterile treatments. Fungal and bacterial communities in the continuous bioreactors were monitored as well.

Työterveyshoitajan puhelinpalvelu asiakkaiden kokemana

Opinäytetyön tarkoituksena on kuvata työterveyshoitajan antamaa puhelinpalvelun laatua asiakkaiden näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastattelujen kohdejoukon muodostivat Helsingin kaupungin Työterveyskeskuksen asiakkaat (n=10). Haastateltavat valittiin Työterveyskeskuksen terveydenhoitajien antamista yhteystiedoista. Yhteystiedot oli kerätty asiakkaista, jotka olivat ainakin kaksi kertaa olleet kuluvan vuoden aikana puhelimitse yhteydessä työterveyshoitajaan. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällön analyysia. Työterveyshoitajilta saatiin yhteystiedot kahdella eri listalla, joista haastateltavat valittiin tasapuolisesti. Tulosten mukaan osa piti soittoaikoja epäsopivana ja soittoaikojen pituutta osa haastateltavista olisi halunnut muuttaa ja pidentää. Haastateltavat arvostivat kiireetöntä puhelinpalvelua ja heidän ongelmansa huomioimista. Haastateltavat kokivat työterveyshoitajien ammattitaidon hyväksi. Terveysneuvontaa haastateltavat olivat saaneet niukasti, mutta eivät toisaalta sitä ongelmiensa luonteen vuoksi kaivanneet, koska saivat nopeasti ajan lääkärille. Opinnäytetyö antaa tietoa työterveyshoitajien puhelinpalvelun hyvästä laadusta ja asiakkaiden tyytyväisyydestä. Tuloksia voidaan pitää haastavina laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Kohti muutosta : työterveyshoitaja elintapamuutoksen tukijana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää elintapoja kartoittava neuvontalomake työterveyshoitajan käyttöön. Tavoitteena oli kehittää elintapaneuvontaa lisäämällä työterveyshoitajan tietoja elintapojen muutosta tukevan terveysneuvonnan rakentumisesta. Opinnäytetyö oli kehittämistyö Diacor terveyspalvelut Oy:n työterveyshuoltoon. Opinnäytetyön aineistona käytettiin ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimuksia terveysneuvonnan toteutumisesta, suomalaisten työikäisten elintavoista ja työterveyshoitajan työstä. Teoreettisena pohjana elintapojen muutokselle toimi transteoreettinen muutosvaihemalli, joka erottaa asiakkaan elintapamuutoksen eri vaiheet. Kerätyn aineiston pohjalta tehtiin elintapoja kartoittava neuvontalomake sekä koottiin elintapaneuvonnan tueksi voimavaralähtöisiä kysymyksiä. Neuvontalomakkeessa yhdistyvät työikäisen terveyden edistämisen kannalta tärkeimmät elintavat, kansalliset elintapasuositukset sekä elintapamuutoksen vaiheet. Voimavaralähtöiset kysymykset laadittiin koskemaan kutakin elintapamuutoksen vaihetta. Neuvontalomakkeella saadaan esille asiakkaan itsensä ilmoittamat elintapojen muutostarpeet. Yhdessä asiakkaan kanssa työterveyshoitaja voi lomaketta apunaan käyttäen kartoittaa asiakkaan muutosvalmiuden elintapamuutokseen. Muutosvalmiuden kartoittamisen jälkeen elintapaneuvonta voidaan kohdentaa elintapamuutoksiin sitoutuneisiin ja motivoituneisiin asiakkaisiin. Muutokselle asetetaan tavoite ja seurataan tavoitteen saavuttamista. Voimavaralähtöisten kysymykset antavat työterveyshoitajalle apuvälineen tukea eri muutosvaiheissa olevia asiakkaita. Elintapoja kartoittava neuvontalomake soveltuu käytettäväksi työikäisten elintapojen kartoitukseen ja elintapaneuvontaan. Lomaketta voidaan käyttää osana terveystarkastusta, terveyden seurantatarkastusta sekä todettaessa tarve elintapojen muutokseen. Elintapoja kartoittava neuvontalomake tulee pilotoida ennen sen varsinaista käyttöön ottamista.

Kissan miliaarinen bronkolitiaasi

Taina Kivistö ja Elise Saario

Teologis-filosofista aatehistoriaa uusissa väitöskirjoissa

Simo Knuuttila