Franchisingin soveltuvuus vanhustenhuoltolaitosten liiketoiminnassa

Työn tavoitteena on tutkia franchising-liiketoimintamallin soveltuvuutta kasvustrategiaksi vanhustenhuoltolaitosten toimialalla sekä mandollisuutta toteuttaa franchising-liiketoiminnan mukainen järjestelmä Finnish Wellbeing Center (FWBC) tyylisten vanhustenhuoltolaitosten monistamiseksi tämän hetkisistä Iähtokohdista. Yleisen soveltuvuuden tutkimista lähestytään kahdesta eri näkökulmasta, jotka myös muodostavat työn teoriaosuuden. Ensinnäkin perehdytään franchising liiketoimintamalliin perusteellisesti sekä käydään läpi soveltuvuustekijät hyvien ja huonojen puolien, toimialan luonteen ja franchisingiin sopivien liiketoimintakonseptien kannalta. Tämän jälkeen tutustutaan vanhustenhuollon palveluiden järjestämiseen. Palveluita tarjotaan erityylisissä palvelutiloissa riippuen vanhuksen kuntoisuusasteesta. Näistä valitaan päiväkeskukset, palveluasuminen sekä vanhainkodit franchisingin soveltuvuuden tarkasteluun. Työn empiriaosan tulokset viittaavat siihen, että vanhustenhuoltolaitosten soveltuvuus franchising-liiketoimintamalliin korreloi selvästi vanhusten kuntoisuusasteeseen. Päiväkeskusten liiketoimintaa voisi kasvattaa franchising menetelmällä, siinä missä palveluasumisen ja vanhainkotien soveltuvuus on vain teoreettinen. FWBC-projektissa franchising-liiketoimintamallia ei voida toteuttaa nykyisistä lähtökohdista, koska varsinainen franchisoitava toiminta ei ole täysin suomalaisen osapuolen hallussa. FWBC-vanhustenhuoltolaitos on vanhainkotityyppinen, joka ei sovellu franchisoitavaksi työn ensimmäisen johtopäätöksen perusteella. Mahdollisuus tämän hetkisen liiketoiminnan parantamiseen voisi löytyä tuotemerkki-franchisoinnista, jota nykyinen toimintatapa jo sinällään muistuttaa.

Kansainvälisten yhtiöiden yritysostot Venäjän elintarviketeollisuudessa

Tässä työssä tutkittiin Venäjän elintarviketeollisuuteen vuosina 1992 - 2004 investoineitakansainvälisiä yhtiöitä, niiden käyttämiä investointitapoja ja yritysostojen motiiveja. Viime vuosina Venäjän bruttokansantuote kasvoi yli 4 % vuodessa. Venäjän ostovoima kasvoi talouden mukana. Venäjän elintarviketeollisuudella on vieläkin kasvupotentiaalia. Paikallinen elintarvikevalmistus on varteenotettava vaihtoehto, jota kannattaa harkita. Vuosina 1992 - 2004 meijeri- ja virvoitusjuomateollisuudessa uusien tehtaiden rakentajia oli enemmän kuin tehtaiden ostajia. Panimoteollisuudessa oli enemmän yritysostojen käyttäjiä kuin uuden tehtaan rakentajia. Konditoriateollisuudessa ja kaikilla tutkituilla sektoreilla yhteensä yritysostojen käyttäjiä oli saman verran kuin uusien tehtaiden rakentajia. Tärkeimmät ulkoiset syyt yritysostoihin Venäjällä olivat markkinoiden koko, hallituspolitiikka ja säädökset, ostettavan kohdeyrityksen tuotemerkki ja kohdeyrityksen markkinaosuus. Tärkeimmät sisäiset syyt yritysostoihin olivat ulkomaan markkinoiden rooli strategiassa, tuotteen sopeuttamisen tarve ja yrityksen omat vapaat resurssit.

Image and value of product brand in industrial markets: Case Stora Enso Consumer Packaging Boards

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena oli luoda ensin yleiskäsitys tuotemerkkimarkkinoinnin roolista teollisilla markkinoilla, sekä suhdemarkkinoinnin merkityksestä teollisessa merkkituotemarkkinoinnissa. Toisena oleellisena tavoitteena oli kuvata teoreettisesti merkkituoteidentiteetin rakenne teollisessa yrityksessä ja sen vaikutukset myyntihenkilöstöön, ja lisäksi haluttiin tutkia tuotemerkkien lisäarvoa sekä asiakkaalle että myyjälle. Identiteetti ja sen vaikutukset, erityisesti imago haluttiin tutkia myös empiirisesti. LÄHDEAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän tutkielman teoreettinen osuus perustuu kirjallisuuteen, akateemisiin julkaisuihin ja aikaisempiin tutkimuksiin; keskittyen merkkituotteiden markkinointiin, identiteettiin ja imagoon, sekä suhdemarkkinointiin osana merkkituotemarkkinointia. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva eli deskriptiivinen ja sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa caseyritykseksi valittiin kansainvälinen pakkauskartonki-teollisuuden yritys. Empiirisen osuuden toteuttamiseen käytettiin www-pohjaista surveytä, jonka avulla tietoja kerättiin myyntihenkilöstöltä case-yrityksessä. Lisäksi empiiristä osuutta laajennettiin tutkimalla sekundäärilähteitä kuten yrityksen sisäisiä kirjallisia dokumentteja ja tutkimuksia. TULOKSET. Teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen tuloksena luotiin malli jota voidaan hyödyntää merkkituotemarkkinoinnin päätöksenteon tukena pakkauskartonki-teollisuudessa. Teollisen brandinhallinnan tulee keskittyä erityisesti asiakas-suhteiden brandaukseen – tätä voisi kutsua teolliseksi suhdebrandaukseksi. Tuote-elementit ja –arvot, differointi ja positiointi, sisäinen yrityskuva ja viestintä ovat teollisen brandi-identiteetin peruskiviä, jotka luovat brandi-imagon. Case-yrityksen myyntihenkilöstön tuote- ja yritysmielikuvat osoittautuivat kokonaisuudessaan hyviksi. Paras imago on CKB tuotteilla, kun taas heikoin on WLC tuotteilla. Teolliset brandit voivat luoda monenlaisia lisäarvoja sekä asiakas- että myyjäyritykselle.

Learning to Understand the Retailers - The New Approach of a Paperboard Manufacturer

The aim of the study is to expand networking between a packaging material manufacturer and retailers in order to develop products which appeal to brand owners and their customers. The in-built targets are to understand the retailer’s role in the value chain, clarify who makes packaging decision of private label products, and canvass the importance of sustainability. The present value chain of the packaging material manufacturer is reviewed first. It is assumed that sustainability could be a common interest, and The Consumer Goods Forum’s “A Global Language for Packaging and Sustainability” report is shortly discussed. The presentation of the most common packaging materials is based on a guide called “Packaging in the Sustainability Agenda: A Guide for Corporate Decision Makers”. The terms manufacturer’s brand and private label are defined. A retail value chain with emphasis on the role of customers as partners is introduced. The study area is the Nordic countries, and the information about Nordic retailers was provided first by desk research. The interviews were made in Finland, Sweden, Norway and Denmark. The study method is qualitative: the intention was to get initial insights, ideas and understandings. The results are compiled under the headings: sustainability, private labels, cooperation and packaging development. Also the reasons for good profitability of private labels are explained. Sustainability or responsibility is a key driver for innovation in the retail sector. Private labels have become brands. The ways of cooperation between a packaging material manufacturer and a retailer could be education and training. Packaging development is of great interest to retailers and they are willing to contribute.