Realia, Translation Strategies, and Subtitling : A study of two comedy sketch shows on DVD

Tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia käännösstrategioita DVD-tekstittämisessä suositaan reaalioita eli kulttuurisidonnaisia käsitteitä käännettäessä. Lähtökohtana on, että osaa strategioista voidaan käyttää reaalioiden kulttuurisen erilaisuuden korostamiseen, osaa taas tämän erilaisuuden häivyttämiseen. Nämä kaksi kategoriaa eivät kuitenkaan kata kaikkia mahdollisia strategioita, minkä vuoksi myös neutraalit strategiat otetaan tutkielmassa huomioon. Tutkielman aineisto koostuu Suomessa nimillä Ruuvit löysällä ja Pikku-Britannia tunnettujen brittiläisten sketsisarjojen DVD-julkaisuista. Molemmat tutkituista julkaisuista käsittävät yhden tuotantokauden. Formaatiltaan sketsisarjat perustuvat lukuisiin lyhyisiin kohtauksiin, joissa käsitellään useita eri aihealueita. Tämän vuoksi ne soveltuvat erinomaisesti reaalioiden tutkimukseen. Tutkittava kääntämisen laji on DVD-kääntäminen, koska sen merkityksen voidaan katsoa kasvaneen DVD:n lisääntyneen suosion myötä. Tutkielman teoriatausta muodostuu reaalioiden, käännösstrategioiden ja tekstityksen teoriasta. Näistä osa-alueista ensimmäisessä korostuu kulttuurin vaikutus kieleen ja siten myös kääntämiseen, kun taas toinen pohjautuu sekä tekstitason kotouttavista ja vieraannuttavista käännösstrategioista että sanatason lokaaleista strategioista esitettyyn teoriaan, ja kolmannessa nousevat esille sanan ja kuvan yhteistyö sekä muut tekstittämiseen vaikuttavat tekijät, kuten rajallinen käytettävissä oleva tila ja aika. Yhdessä teorian eri osa-alueet mahdollistavat tutkimuksen, jossa voidaan tarkastella kulttuuristen, kielellisten ja audiovisuaalisten piirteiden vaikutusta reaalioiden kääntämiseen. Tutkielmassa käytetään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivinen menetelmä perustuu käännösstrategioiden käyttötapojen kuvaamiseen tutkimalla tutkimusaineistosta transkriboituja reaalioiden käännöksiä yksittäisissä tapauksissa. Analyysissa otetaan huomioon ensisijaisesti reaalioiden tekstuaalinen ja audiovisuaalinen konteksti sekä niiden oletettu tunnistettavuus käännösten kohdekulttuurissa. Tätä analyysia täydennetään kaikkien havaittujen reaalioiden kääntämistä kuvaavalla kvantitatiivisella menetelmällä. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että erilaisten käännösstrategioiden välillä on huomattavia eroja siinä, millä tavoin ja miten usein niitä käytetään. Lisäksi tulokset osoittavat odotetusti sen, että kotouttavat ja vieraannuttavat strategiat eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä molempia voidaan käyttää saman käännöksen sisällä. Kokonaisuutena tutkielmassa tuodaan ilmi monia aihealueen tutkimiseen liittyviä haasteita aina kulttuurin määrittelystä audiovisuaalisen aineiston analysoimiseen asti. Avainsanat: Kulttuurisidonnaiset käsitteet, käännösstrategia, tekstittäminen, kotouttaminen, vieraannuttaminen

Crime stories from the country of huopatossu and juhannusruusut : Translation strategies for Finnish cultural realia in the English translations of two of Matti Yrjänä Joensuu’s crime novels

Pro gradu –tutkielman aiheena on kulttuurin ominaispiirteiden kääntäminen. Teksteissä kulttuurin jälki voi näkyä monin eri tavoin. Tutkielman kohteena ovat erityisesti käännösstrategiat, joita kääntäjät käyttävät kohdatessaan kulttuurisidonnaisia viittauksia. Tutkielma nostaa esiin myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät valitsevat. Näistä tekijöistä tutkielma keskittyy kääntämisen normeihin. Tutkielma pureutuu kulttuurisidonnaisten viitteiden kääntämiseen tarkastelemalla kahta suomalaista kaunokirjallista teosta ja niiden käännöksiä. Tutkielman aineistona ovat Matti Yrjänä Joensuun kaksi rikosromaania ja näiden käännökset. Teoksista toinen on vuonna 1983 suomeksi julkaistu Harjunpää ja poliisin poika, jonka englanninkielinen käännös Harjunpaa the stone murders julkaistiin vuonna 1986. Toinen teos on vuonna 2003 julkaistu Harjunpää ja pahan pappi ja sen käännös The Priest of Evil vuodelta 2006. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kulttuurisidonnaisia viittauksia romaanit sisälsivät, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät käyttivät kääntäessään näitä viittauksia ja mikä voisi selittää heidän strategisia valintojaan. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voisiko jonkin kääntämistä koskevan normin olemassa olo selittää kääntäjien strategisia valintoja. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää, suositaanko kääntämisessä englannin kieleen niin kutsuttuja kotouttavia käännösstrategioita ja ovatko käännösstrategiat ja kääntämistä koskevat normit muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi suomenkielisistä teksteistä on etsitty kaikki kulttuurisidonnaisia viittauksia sisältävät tekstinkohdat. Näitä vastaavat kohdat on sitten etsitty käännöksistä ja suomen- ja englanninkielisiä kohtia on vertailtu keskenään. Molemmat suomenkieliset romaanit sisältävät runsaasti kulttuurisidonnaisia viittauksia. Suurimman kulttuurisidonnaisten viittausten ryhmän muodostivat molemissa romaaneissa henkilöiden nimet. Romaanin sisälsivät myös runsaasti viittauksia maantieteeseen, erityisesti kulttuurimaantieteeseen, ja yhteiskuntaan. Sitä vastoin viittaukset suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan olivat vähäisempiä. Tutkielma osoittaa, että kääntäessään suomesta englannin kielelle suomalaisen rikoskirjallisuuden kääntäjät saattavat käyttää enemmän vieraannuttavia strategioita kuin kotouttavia strategioita ja että he suosivat vieraannuttavia strategioita kasvavassa määrin. Harjunpään ja pahan papin kääntäjä käytti enemmän vieraannuttavia strategioita kuin Harjunpään ja poliisin pojan kääntäjä kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Tutkielman tulokset eivät tue väitettä siitä, että käännettäessä englannin kielelle suosittaisiin kotouttavia strategioita. Näyttää siltä, että vieraannuttavia strategioita on käytetty enemmän ja käytetään yhä enenevässä määrin. Lisääntyvän vieraannuttamisen taustalla voi olla useita syitä, kuten suomalaisen kulttuurin lisääntynyt tunnettuus maailmalla, rikosromaanin genren vaatimukset tai muutokset kääntäjäyhteisön arvoissa. Tutkielman tulosten perusteella näyttää siltä, että ainakin muutoksia normeissa ja arvoissa on tapahtunut. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin selvittää, pätevätkö tutkielman tulokset muihin romaaneihin ja niiden käännöksiin tai muihin genreihin käännettäessä suomesta englantiin. Lisätutkimus voisi nojautua laajempaan ja erilaisia tekstejä kattavaan aineistoon. Jatkotutkimus voisi myös sisältää kääntäjien haastatteluita tai kyselyitä kääntäjille. Näiden avulla voitaisiin saada lisäselvyyttä syistä heidän strategisille valinnoilleen. Asiasanat: Käännöskirjallisuus – kaunokirjallisuus Kääntäminen – suomen kieli – englannin kieli Kääntäminen – strategia Kääntäminen - normi

Frequent translation strategies used by Iranian translators in subtitles to translate metaphors

En tant que moyen de communication qui détermine les structures de base des langues, la métaphore se classe parmi les enjeux les plus importants du domaine de la traductologie, d’où la complexité de la rendre traduisible. La nature indirecte de la métaphore étant problématique, celle-ci exige une étude approfondie, surtout vis-à-vis le transfert de la culture d’une langue à une autre. Un survol de la littérature académique traitant des théories et des approches différentes en traductologie révèle une façon de rendre possible la traduction de la métaphore. Cette étude traite de la traduction des métaphores du perse aux sous-titres anglais. Elle indique également les approches et les stratégies appliquées à la traduction des expressions linguistiques métaphoriques telles que proposées par Newmark (1988). En se fondant sur des exemples authentiques tirés des textes sources (deux films perses bien connus) et leurs traductions anglaises, cette étude démontre la façon dont certains traducteurs iraniens traduisent des expressions métaphoriques en se servant d’une des sept stratégies proposées par Newmark. Elle explique également comment certains éléments (par ex. les difficultés de la traduction) ont été influents sur leurs conclusions, tout en soutenant l’hypothèse que la reproduction d’une même image d’une langue source dans une langue cible ainsi que l’effacement sont respectivement la plus fréquente et la moins fréquente des stratégies employées par les sous-titreurs iraniens.

Interview and translation strategies: coping with multilingual settings and data

Central Eastern Europe, the research area this paper is concerned with, is a region characterized by a high diversity of languages and cultures. It is, at the same time, an area where political, cultural and social conflicts have emerged over time, nowadays especially in border zones, where people of different ethnic, cultural or linguistic background live. In this context, it is important for us researchers to get balanced interview data, and consequently we very often have to conduct interviews in several different languages and within changing cultural contexts. In order to avoid "communication problems" or even conflictual (interview) situations, which might damage the outcome of the research, we are thus challenged to find appropriate communication strategies for any of these situations. This is especially difficult when we are confronted with language or culture-specific terminology or taboo expressions that carry political meaning(s). Once the interview data is collected and it comes to translating and analysing it, we face further challenges and new questions arise. First of all, we have to decide what a good translation strategy would be. Many words and phrases that exist in one language do not have an exact equivalent in another. Therefore we have to find a solution for translating these expressions and concepts in a way that their meanings do not get "lost by translation". In this paper I discuss and provide insights to these challenges by presenting and discussing numerous examples from the region in question. Specifically, I focus on the deconstruction of the meaning of geographical names and politically loaded expressions in order to show the sensitivities of language, the difficulties of research in multilingual settings and with multilingual data as well as the strategies or "ways out" of certain dilemmas.

Translation strategies and cross-cultural contraints : a case study of the translation of advertising texts

Since the transfer of a message between two cultures very frequently takes place through the medium of a written text qua communicative event, it would seem useful to attempt to ascertain whether there is any kind of pattern in the use of strategies for the effective interlingual transfer of this message. Awareness of potentially successful strategies, within the constraints of context, text type, intended TL function and TL reader profile will enhance quality and cost-effectiveness (time, effort, financial costs) in the production of the target text. Through contrastive analysis of pairs of advertising texts, SL and TL, French and English, this study will attempt to identify the nature of some recurring choices made by different translators in the attempt to recreate ST information in the TL in such a manner as to reproduce as closely as possible the informative, persuasive and affective functions of the text as advertising material. Whilst recurrence may be seen to be significant in terms of illustrating tendencies with regard to the solution of problems of translation, this would not necessarily be taken as confirmation of the existence of pre-determined or prescriptive rules. These tendencies could, however, be taken as a guide to potential solutions to certain kinds of context-bound and text-type specific problem. Analysis of translated text-pairs taken from the field of advertising should produce examples of constraints posed by the need to select the content, tone and form of the Target Text, in order to ensure maximum efficacy of persuasive effect and to ensure the desired outcome, as determined by the Source Text function. When evaluating the success of a translated advertising text, constraints could be defined in terms of the culture-specific references or assumptions on which a Source Text may build in order to achieve its intended communicative function within the target community.

A comparative study of translation strategies applied in dealing with role languages. : A translation analysis of the video game Final Fantasy XIV

Localisation is the process of taking a product and adapting it to fit the culture in question. This usually involves making it both linguistically and culturally appropriate for the target audience. While there are many areas in video game translations where localisation holds a factor, this study will focus on localisation changes in the personalities of fictional characters between the original Japanese version and the English localised version of the video game Final Fantasy XIV: A Realm Reborn and its expansion Heavensward for PC, PS3 and PS4. With this in mind, specific examples are examined using Satoshi Kinsui's work on yakuwarigo, role language as the main framework for this study. Five non-playable characters were profiled and had each of their dialogues transcribed for a comparative analysis. This included the original Japanese text, the officially localised English text and a translation of the original Japanese text done by myself. Each character were also given a short summary and a reasoned speculation on why these localisation changes might have occurred. The result shows that there were instances where some translations had been deliberately adjusted to ensure that the content did not cause any problematic issues to players overseas. This could be reasoned out that some of the Japanese role languages displayed by characters in this game could potentially cause dispute among the western audience. In conclusion, the study shows that localisation can be a difficult process that not only requires a translator's knowledge of the source and target language, but also display some creativity in writing ability to ensure that players will have a comparable experience without causing a rift in the fanbase.

A study of culture specific items and translation strategies in Bahram Beyza'i’s play “Marionettes”

L'objectif de cette recherche est de fournir une analyse de la pièce de théâtre perse ''Marionettes'' de Bahrām Beyzā'ī (1963) ainsi que de sa traduction anglaise (1989) afin de comparer et de mettre en contraste les traits propres à la culture «Culture-specific items» (CSI) et des stratégies de traduction. Les formes problématiques pertinentes des différences culturelles seront étudiées et les procédés suggérés par Newmark (1988) seront examinés afin de déterminer dans quelle mesure ils sont pertinents dans la traduction des différences culturelles du perse à l'anglais. La pièce a été traduite par une équipe de traducteurs: Sujata G.Bhatt, Jacquelin Hoats, Imran A. Nyazee et Kamiar K. Oskouee. (Parvin Loloi et Glyn Pursglove 2002:66). Les oeuvres théâtrales de Beyzā'ī sont basées sur les traditions ainsi que sur le folklore iranien. L'auteur aborde la réalité sous une perspective philosophique. « (Un point de vue) enveloppé dans une cape de comparaisons complexes à tel point que nombre des personnages de son oeuvre errent entre des symboles de la mythologie et de l’histoire, ou sociaux» (M.R. Ghanoonparvar, John Green 1989, p.xxii notre traduction). La classification des éléments culturels de Newmark (1988) va comme suit: «Écologie, culture matérielle, culture sociale, organisations, coutumes / moeurs, gestes et habitudes» (Newmark 1988:95). La recherche mettra l’accent sur les procédés suggérés pour traduire les CSI ainsi que sur les stratégies de traduction selon Newmark. Ces procédés comprennent : «traduction littérale, transfert, équivalent culturel, neutralisation, équivalent fonctionnel, équivalent descriptif, synonymie, par le biais de la traduction, transposition, modulation, traduction reconnue, étiquette de traduction, compensation, analyse componentielle, réduction et expansion, paraphraser, distique, notes, additions, gloses» (Newmark 1988:81-93). L'objectif ici est de déterminer si les procédés suggérés sont applicables à la traduction des CSIs du perse à l'anglais, et quels sont les procédés les plus fréquemment utilisés par les traducteurs.

A study of culture specific items and translation strategies in Bahram Beyza'i’s play “Marionettes”

L'objectif de cette recherche est de fournir une analyse de la pièce de théâtre perse ''Marionettes'' de Bahrām Beyzā'ī (1963) ainsi que de sa traduction anglaise (1989) afin de comparer et de mettre en contraste les traits propres à la culture «Culture-specific items» (CSI) et des stratégies de traduction. Les formes problématiques pertinentes des différences culturelles seront étudiées et les procédés suggérés par Newmark (1988) seront examinés afin de déterminer dans quelle mesure ils sont pertinents dans la traduction des différences culturelles du perse à l'anglais. La pièce a été traduite par une équipe de traducteurs: Sujata G.Bhatt, Jacquelin Hoats, Imran A. Nyazee et Kamiar K. Oskouee. (Parvin Loloi et Glyn Pursglove 2002:66). Les oeuvres théâtrales de Beyzā'ī sont basées sur les traditions ainsi que sur le folklore iranien. L'auteur aborde la réalité sous une perspective philosophique. « (Un point de vue) enveloppé dans une cape de comparaisons complexes à tel point que nombre des personnages de son oeuvre errent entre des symboles de la mythologie et de l’histoire, ou sociaux» (M.R. Ghanoonparvar, John Green 1989, p.xxii notre traduction). La classification des éléments culturels de Newmark (1988) va comme suit: «Écologie, culture matérielle, culture sociale, organisations, coutumes / moeurs, gestes et habitudes» (Newmark 1988:95). La recherche mettra l’accent sur les procédés suggérés pour traduire les CSI ainsi que sur les stratégies de traduction selon Newmark. Ces procédés comprennent : «traduction littérale, transfert, équivalent culturel, neutralisation, équivalent fonctionnel, équivalent descriptif, synonymie, par le biais de la traduction, transposition, modulation, traduction reconnue, étiquette de traduction, compensation, analyse componentielle, réduction et expansion, paraphraser, distique, notes, additions, gloses» (Newmark 1988:81-93). L'objectif ici est de déterminer si les procédés suggérés sont applicables à la traduction des CSIs du perse à l'anglais, et quels sont les procédés les plus fréquemment utilisés par les traducteurs.

Proteomics science & society : the role of knowledge translation in moving towards clinical applications

Background: Outside the mass-spectrometer, proteomics research does not take place in a vacuum. It is affected by policies on funding and research infrastructure. Proteomics research both impacts and is impacted by potential clinical applications. It provides new techniques & clinically relevant findings, but the possibilities for such innovations (and thus the perception of the potential for the field by funders) are also impacted by regulatory practices and the readiness of the health sector to incorporate proteomics-related tools & findings. Key to this process is how knowledge is translated. Methods: We present preliminary results from a multi-year social science project, funded by the Canadian Institutes of Health Research, on the processes and motivations for knowledge translation in the health sciences. The proteomics case within this wider study uses qualitative methods to examine the interplay between proteomics science and regulatory and policy makers regarding clinical applications of proteomics. Results: Adopting an interactive format to encourage conference attendees’ feedback, our poster focuses on deficits in effective knowledge translation strategies from the laboratory to policy, clinical, & regulatory arenas. An analysis of the interviews conducted to date suggests five significant choke points: the changing priorities of funding agencies; the complexity of proteomics research; the organisation of proteomics research; the relationship of proteomics to genomics and other omics sciences; and conflict over the appropriate role of standardisation. Conclusion: We suggest that engagement with aspects of knowledge translation, such as those mentioned above, is crucially important for the eventual clinical application ofproteomics science on any meaningful scale.

Lost in translation? : Translating allusions in two of Reginald Hill's Dalziel & Pascoe novels

This study examines strategies used to translate various thematic and character delineating allusions in two of Reginald Hill's detective novels, The Wood Beyond and On Beulah Height and their Swedish translations Det mörka arvet and Dalen som dränktes. In this study, thematic allusions and allusions used in character delineation are regarded as intertextual networks. Intertextual networks comprise all the texts that are in one way or another embedded into a text, all the texts referred to in it and even the texts somehow rejected from a text's own canon. Studying allusions as intertextual networks makes it warranted to pay minute attention to even the smallest of details. Seen together, these little details form extensive networks of meaning that readers use to interpret the text. Allusion can be defined as a reference, often covert or indirect, to another text in a way that brings into the text some of the associations of that other text. A text is here understood broadly, hence sources of allusions include all cultural texts from literature and history to cinema and televisions serials. Allusions are culture bound and each culture tends to allude to its own cultural products. The set of transcultural allusions is therefore fairly small. Translation strategies are translatorial ways of solving translation problems. Being culture-bound, allusions are potential translation problems. In order to transmit the thoughts evoked by the allusions in source text readers to the target text readers translators may add guidance to the translated text. Often guidance is not added, which may result in changes in handling of themes or character delineation, clear in the source text but confusing or incomprehensible in the target text. However, norms in target culture may not always allow the translators the possibility to make the text comprehensible. My analyses of translation strategies show that in the two translated novels studied minimum change is a very frequently used strategy. This results in themes and character delineation losing some of the effect they have in the source texts. Perhaps surprisingly, the result is very much the same even where it is possible to discern that the two translators have had differing translation principles. Keywords: allusions, intertextuality, literary translation, translation strategies, norms, crime fiction, Hill, Reginald

Amnesty international's language strategy put into practice: a case study of the translation of press releases

This paper investigates the language strategy and translation policies of Amnesty International by discussing the translation of a press release from a textual as well as an institutional point of view. Combining textual analysis with ethnographic methods of data collection and ideas from organisation studies, the paper aims to illustrate how the strategic use of language and translation play a vital role in mediating the NGO’s message and in contributing to its visibility and success. The findings of the textual analysis are contextualised within data collected at the local office of Amnesty International Vlaanderen to come to a better understanding of why particular translation strategies are being applied. The idea of an NGO spreading one consistent message is questioned by showing how different translation strategies apply to different languages and sections, thereby addressing the difficulty of defining translation in the context of news translation.

Translation practices in political institutions: a comparison of national, supranational, and non-governmental organisations

This paper explores the settings and practices of translation at three types of political institutions, i.e. national, supranational, and non-governmental organisations. The three institutions are the translation service of the German Foreign Office, the translation department of the European Central Bank, and translation provision by the non-governmental organisation Amnesty International. The three case studies describe the specific translation practices in place at these institutions and illustrate some characteristic translation strategies. In this way, we reflect on how different translation practices can impact on translation agency and how these practices in turn are influenced by the type of institution and its organisational structure. The article also aims to explore to which extent the characteristics of collectivity, anonymity and standardisation, and of institutional translation as self-translation are applicable to the institutions under discussion.

The third language in English guidebooks and its translation into Spanish

[EN] This article focuses on a specific feature found in tourist guidebooks –the recurrent use of foreign expressions or “third language”. It presents the findings of a comparative analysis of a parallel corpus made up of twenty guidebooks: ten guidebooks originally written in English and their corresponding translated versions in Spanish, describing different countries and cities (all of them published by Lonely Planet), focusing on those chapters in which the writer includes practical information. The purpose of the study is to analyze the use of the third language in the English and Spanish versions and to determine and identify the translation strategies used by the translators to transfer these linguistic elements from one language to the other.

World knowledge in the process of translation

The paper illustrates the role of world knowledge in comprehending and translating texts. A short news item, which displays world knowledge fairly implicitly in condensed lexical forms, was translated by students from English into German. It is shown that their translation strategies changed from a first draft which was rather close to the surface structure of the source text to a final version which took situational aspects, texttypological conventions and the different background knowledge of the respective addressees into account. Decisions on how much world knowledge has to be made explicit in the target text, however, must be based on the relevance principle. Consequences for teaching and for the notions of semantic knowledge and world knowledge are discussed.

Parallel texts in translation

Creating an appropriate translation often means adapting the target text (TT) to the text-typological conventions of the target culture. Such knowledge can be gained by a comparative analysis of parallel texts, i.e. L2 and L1 texts of equal informativity which have been produced in similar communicative situations. Some problems related to (cross-cultural) text-typological conventions and the role of parallel texts for describing translation strategies are described, as well as implications for teaching translation. The discussion is supported with examples of parallel texts that are representative of various genres, such as instruction manuals, international treaties and tourist brochures.