On the timber trade.

Mode of access: Internet.

Kokorunkoaseman kautta tehtyjen tilauserien analysointi ja ohjaus sahateollisuudessa

Tutkimuksessa analysoitiin erään sahateollisuusyrityksen sahatavarakauppoja, joihin katkottiin tukkeja yrityksen kokorunkoasemalla. Tavoite oli kaksijakoinen: ensinnäkin analysoida runkoaseman toimintaa ja laskea katkonnan kokonais-, sekä kuutiokohtaisia kustannuksia eri runkomäärillä. Toiseksi pyrittiin luomaan tilauseräkohtainen kustannuslaskentamalli sellaisille sahatavarakaupoille, joihin kuuluu pituusehtoja. Kustannuslaskentamallissa sovellettiin lähinnä toimintolaskennan tapaa siltä osin, kuin sitä voitiin divergoivaan valmistusprosessiin soveltaa. Teoreettisen tutkimuksen pääpaino on hinnoittelussa, koska laskentamallin tarkoitus on avustaa myyntiä hintapäätöksiä tehdessä. Hinnoittelusta käsitellään eri hinnoittelustrategiat, -menetelmät, sekä mitä yrityksen tulee ottaa huomioon hinnoittelussa sellaisissa tilanteissa, kun markkinatilanteet vaihtelevat. Teoriaosuudessa käsitellään myös erilaisia kustannuslaskentatapoja, joista pääpaino annetaan toimintolaskennalle. Lopuksi on analysoitu laskentamallista saatavia hyötyjä, sekä sitä mihin sitä voidaan parhaiten käyttää. Vastaavasti arvioitiin millaisia puutteita laskentamallista löytyy, mitä kehittämisen kohteita siinä voisi olla.

Metsäpalveluyritysten menestyminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksessa kartoitettiin metsäpalveluyritysten toimintaympäristöä sekä menestymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten haastateltiin 27 metsäpalveluyrittäjää kesäkuussa 1999. Heikommin menestyneiden ja Menestyneimpien metsäpalveluyritysten löytämiseksi luotiin kaksi menestyspistejärjestelmää: KASKARA (KASvu, KAnnattavuus & RAhoitus) -mittaristo ja Tasapainotettu (Balanced Scorecard) mittaristo. KASKARA-mittaristossa tarkastelun kohteena olivat yrityksen kasvu (yrityksen liikevaihdon kasvuprosentti ja investoinnit) ja kannattavuus sekä rahoituksellinen tila (maksuvalmius ja vakavaraisuus) yrittäjän itsensä arvioimana. Toisaalta käytettäessä Tasapainotettua mittaristoa KASKARA-mittaristoon liitettiin vielä neljä muuttujaa: yrityksen tärkeimmän asiakkaan antama palaute yrittäjälle, yrittäjän hankkima täydennyskoulutus, kovien kilpailijoiden lukumäärä yrityksen nykyisellä toiminta-alueella ja yrittäjän oma arvio yrityksensä paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Tutkimuksen Menestyneimpiä yrityksiä voitiin kuvata seuraavasti: yrittäjä kertoi olleensa luottavainen yritystä perustaessaan; yhtenä tärkeimmistä motiiveista yrityksensä perustamiseen yrittäjä piti pyrkimystä ansiotulojen kasvattamiseen; hieman alle puolet yrityksistä oli hakkuuseen painottuneita yrityksiä - muut päätoimialat olivat puukauppa, metsätalouden suunnittelupalvelut sekä mittauspalvelut; yrittäjän lisäksi yritykseen on palkattu keskimäärin kaksi vakinaista työntekijää; yrityksen kirjanpidosta huolehtii joku muu (useimmiten tilitoimisto) kuin yrittäjä; yrityksen kaluston määrä on kasvanut yrityksen perustamisvuodesta, mutta yrityksen asiakaskunta on pysynyt lähes samana; yrityksen tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on 90%; tulevaisuudessa yrittäjä haluaa ylläpitää nykyisiä asiakassuhteita; ja kartoitettaessa yrittäjän halukkuutta ryhtyä uudelleen yrittäjäksi saamien kokemustensa pohjalta valtaosin yrittäjät sanoivat varmasti ryhtyvänsä uudelleen metsäpalveluyrittäjäksi. Vastaavasti Heikommin menestyneitä yrityksiä ja niiden toimintaa voitiin luonnehtia seuraavien tekijöiden avulla: yrittäjä oli ollut iältään yli 40-vuotias, kun hän oli perustanut metsäpalveluyrityksensä; yrittäjä oli toiminut maanviljelijänä ennen metsäpalveluyrittäjäuraansa; lähes puolet yrittäjistä olivat olleet melko epävarmoja yritystä käynnistäessään; yrityksen päätoimiala on useimmiten hakkuu; yrityksessä ei ole yrittäjän lisäksi palkattua, vakinaista henkilöstöä; yrityksen toiminta-alueen säde on alle 40 kilometriä; valtaosin yrittäjät hoitavat itse yrityksensä kirjanpidon; yrityksen kaluston määrä ei ole kasvanut yrityksen perustamisvuodesta; yrityksellä on nykyisin alle viisi asiakasta; tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 60%; tulevaisuudessa yrittäjä suunnittelee hankkivansa uusia asiakkaita nykyisten asiakassuhteiden ylläpidon lisäksi; ja jos yrittäjä saisi tehdä uudelleen yrityksensä perustamispäätöksen, runsas kaksi kolmasosaa yrittäjistä kertoi harkitsevansa tarkkaan perustamispäätöstä, mutta perustavansa uudelleen metsäpalveluyrityksen.

Sketch of the ship "Jane C. Woodruff"

A black and white copy of a sketch of the ship "Jane C. Woodruff". This appears to have been in a scrapbook. There is a slight tear which affects the picture slightly. [The Jane C. Woodruff was a barquentine ship built in St. Catharines in 1866 by Lewis Shikeluna. The ship belonged to John Battle who was an associate of Samuel D. Woodruff. She was named in honour of Samuel and his wife, Jane Caroline. She originated as a square timber trade boat before being converted into a 3 masted schooner. She collided with the "Mary Battle" in a snow squall in Georgian Bay. The ship passed out of existence in 1902].

Le bois d'oeuvre et le port de Montréal, 1830-1870 : une approche dendroarchéologique

Mémoire numérisé par la Division de la gestion de documents et des archives de l'Université de Montréal.

The Effects of Processing Non-Timber Forest Products and Trade Partnerships on People's Well-Being and Forest Conservation in Amazonian Societies

This study evaluated whether processing non-timber forest products (NTFPs) and establishing trade partnerships between forest communities and companies enhance the outcomes of NTFP commercialization. In particular, we evaluated whether product processing, partnerships, or their combination was associated with a number of outcomes related to the well-being of forest inhabitants and forest conservation. We based our analyses on ethnographic and quantitative data (i.e., survey and systematic observations) gathered at seven communities from five societies of the Brazilian and Bolivian Amazon. Our results indicated that product processing and partnerships do not represent a silver bullet able to improve the results of NTFP commercialization in terms of well-being and conservation indicators. Compared with cases without interventions, households adopting partnerships but not product processing were most often associated with improved economic proxies of well-being (total income, NTFP income, food consumption and gender equality in income). In comparison, the combination of product processing and partnerships was associated with similar outcomes. Unexpectedly, product processing alone was associated with negative outcomes in the economic indicators of well-being. All of the investigated strategies were associated with less time spent in social and cultural activities. With respect to forest conservation, the strategies that included a partnership with or without processing produced similar results: while household deforestation tended to decrease, the hunting impact increased. Processing alone was also associated with higher levels of hunting, though it did not reduce deforestation. Our results indicate that establishing partnerships may enhance the outcomes of NTFP trade in terms of the financial outcomes of local communities, but practitioners need to use caution when adopting the processing strategy and they need to evaluate potential negative results for indicators of social and cultural activities. With respect to conservation, the three strategies are promising for reducing deforestation, but more pervasive impacts, such as hunting, might increase.

Impacts of Trade in Non-timber Forest Products on Cooperation among Caboclo Households of the Brazilian Amazon

Trade in non-timber forest products (NTFPs) has been touted as promoting forest conservation and enhancing the well-being of local residents through increased cash income, which is considered a positive outcome. However, research on cooperation has demonstrated that increased market access and income may strengthen or weaken cooperation. Because cooperation is essential for community resilience in small-scale societies, negative effects on people's well-being can be expected if increased NTFP trade reduces cooperation. To evaluate whether NTFP trade affected cooperation, we used household data (survey and systematic observations) to compare the frequency of cooperation in two communities of Brazilian Amazon Caboclos, one of which engaged in NTFP trade, while the other did not. Cooperation was less frequent in the community trading NTFPs, but neither household cash income nor household participation in NTFP exploitation was associated with cooperative behavior. Decreased frequency most likely derived from indirect effects of NTFP trade, such as less time to fish or socialize, or other outcomes observable only at the community level, such as income inequality, the influx of new residents and consequent population growth. Our results indicate that conservation and development projects based on NTFP trade may negatively impact social and economic well-being of local communities.

U.S. timber production, trade, consumption, and price statistics 1950-80 /

Chiefly tables.

Trade-offs between timber production and biodiversity in rainforest plantations: Emerging issues and an ecological perspective

During the past two centuries there have been three major paradigm shifts in the management of Australian rainforests and the use of their timbers: from felling native forests towards growing plantations; from viewing forests and plantations as mainly providers of timber to viewing them as sources of multiple benefits (e.g. timber, biodiversity, carbon sequestration, catchment protection, recreation, regional economic development); and from timber plantations being developed mainly by government on public land towards those established by private citizens, companies, or joint venture arrangements, on previously-cleared freehold land. Rainforest timber plantations are increasingly established for varied reasons, and with multiple objectives. Landholders are increasingly interested in the biodiversity values of their plantations. However, there are few guidelines on the changes to plantation design and management that would augment biodiversity outcomes, or on the extent to which this might require a sacrifice of production. [Abstract extract]

Latin America timber trends and prospects [by] Economic Commission for Latin America [and] Food and Agriculture Organization of the United Nations.

"Errata": 1 leaf inserted.

Timber harvest in California, 1962 /

Cover title.

Census of manufactures: ... Lumber, and timber products, planing mills, wooden packing boxes ...

At head of title: 1921- : Department of Commerce ... Bureau of the Census ...

Heart of oak, the British bulwark : shewing, I. reasons for paying greater attention to the propagation of oak timber ... II. the insufficiency of the present laws ... III. the testimony of some of the most eminent timber merchants, shipwrights, &c. ... IV. that the neglect of planting ... V. the author's opinion what methods would be most effectual ... humbly offered to His Majesty and the Parliament, as well as to all proprietors of land in Great-Britain /

Goldsmiths'-Kress no. 09842.