Puunoston kehittäminen Stora Enso Metsän Helsingin palvelupisteessä

The operation environment in the roundwood trade in Finland in the 1990’s include several changes. They are changes in the structure of non-industrial private forest (NIPF) ownership, forest taxation, in forest legislation, in price recommendation agreement, diminishing resources of forestry extension services, etc. At the same time, the roundwood demand has been rising. All these developments cause uncertainty in wood procurement organisations, and call for research to find out how to adapt into the changing environment. The objective of this study is to produce information for roundwood purchasing planning and cus-tomer satisfaction management to be used by Stora Enso Metsä Customer Service, Helsinki. For this pur-pose, data needs to be gathered about the urban NIPFs and their forest estates, behaviour related to forestry and timber-selling, customer satisfaction in their latest timber selling transaction, and their opinions about Enso’s new customer service office and its service concept. To fulfil the objective of the study, a NIPF -owner -survey (N=1064, response rate 39,7%) was con-ducted in October 1998-January 1999. The sample was made on the basis of the marketing database of Stora Enso Oyj Forest Customer Service in Helsinki. In planning the frame of reference of the empirical study, the model of service quality by Grönroos was applied. The following aspects were included in the 7-page questionnaire: demographic, sosio-economic and forest estate background, relation to the forest service supply, behaviour related to forestry, timber-selling motives and behaviour, last contact organisation and its image in forestry business, expectations and percep-tions in the latest timber-selling transactions, and behavioural intentions. The results revealed that the share of women, pensioners and academically educated people among forest owners was quite high. The majority of the forest estates of the metropolitan forest owners were situ-ated in the provinces of South Finland and East Finland. The average forest estate area was considerably smaller than in a previous study. Economic and recreational objectives were most important in the use of forests. Forest Associations were involved in half of the roundwood sales transactions of the respondents in the metropolitan area. The wood quantity of transactions was considerably higher than the average in the whole country. Bank-organised forest-related activities, taxation infos and trips to the forest were the most popular activities. Among the services, silvicultural advices were needed mostly and stub treatment least. Brochure material related to stumpage timber sales and taxation were considered most important compared to material related to delivery sales. The service expectations were at highest for women and they were less satisfied with the service than men. 2nd and 3rd generation residents of the metropolitan area thought about the new customer service concept more positively than the 1st generation residents. Internet users under 60 years thought more positively about new satellite picture-based woodlot search concept. Cross-tabulation of factor scores against background variables indicated that women with relatively low education level a greater need to sell roundwood than entrepreneurs, white-collar workers and directors, and Internet users. Suspiciousness towards timber procurement organisations was relatively strong among women and those whose forest income share of the total income was either null or over 20 %. The average customer satisfaction score was negative in all nine questions. Statistical differences be-tween different companies did not exist in the average satisfaction scores. Stora Enso’s Helsinki forest cus-tomer service could choose the ability to purchase all timber grades as its competitive advantage. Out of nine service dimension included in the questionnaire, in this particular service dimension, Enso’s Helsinki forest customer service’s score exceeded most all organisations’ average customer satisfaction score. On the basis of importance – performance matrix, advice and quidance could have been provided more to the forest owners in their latest timber–selling transaction.

Key Account Management in Paper and Board Industry- Identification of Key Accounts for Stora Enso Graphical Boards

Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa nykyiset sekä potentiaaliset avainasiakkaat case yritykselle. Avainasiakkaat tunnistettiin Chevertonin tunnistamis- ja valintamatriisin avulla, jossa asiakkaan sijoittumista matriisiin arvioidaan asiakkaan houkuttelevuuden sekä toimittajan suhteellisten vahvuuksien avulla. Kriteereiksi avainasiakkaiden tunnistamiseen valittiin asiakkaan vuotuinen ostovolyymi, asiakkaan business-potentiaali sekä case-yrityksen toimittajaosuus. Asiakkaat luokiteltiin avainasiakkaisiin, kehitettäviin avainasiakkaisiin, ylläpidettäviin asiakkaisiin sekä satunnaisiin asiakkaisiin. Tutkimus tarjosi lähtökohdan case-yrityksen uusille avainasiakaspäälliköille sekä osoitti suunnan tulevaisuuden tutkimustarpeille. Aktiivisen tiedonvaihdannan kautta eri myyntikonttoreiden johtohenkilöstön sekä myös yrityksen eri funktionaalisten divisioonien välillä voidaan saavuttaa kilpailuetua kun lähestytään asiakasta toimintojaan järkiperäisesti koordinoineena toimittajana samalla kun asiakkaat keskittävät ostojaan. Jotta yrityksen tavoitteet, markkinamahdollisuudet sekä resurssit olisivat hyvin tasapainossa, tulisi myös asiakaskannattavuutta sekä asiakkaiden strategista merkittävyyttä arvioida ja mitata säännöllisesti tässä tutkimuksessa käytettyjen tunnistuskriteereiden lisäksi.

Image and value of product brand in industrial markets: Case Stora Enso Consumer Packaging Boards

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena oli luoda ensin yleiskäsitys tuotemerkkimarkkinoinnin roolista teollisilla markkinoilla, sekä suhdemarkkinoinnin merkityksestä teollisessa merkkituotemarkkinoinnissa. Toisena oleellisena tavoitteena oli kuvata teoreettisesti merkkituoteidentiteetin rakenne teollisessa yrityksessä ja sen vaikutukset myyntihenkilöstöön, ja lisäksi haluttiin tutkia tuotemerkkien lisäarvoa sekä asiakkaalle että myyjälle. Identiteetti ja sen vaikutukset, erityisesti imago haluttiin tutkia myös empiirisesti. LÄHDEAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän tutkielman teoreettinen osuus perustuu kirjallisuuteen, akateemisiin julkaisuihin ja aikaisempiin tutkimuksiin; keskittyen merkkituotteiden markkinointiin, identiteettiin ja imagoon, sekä suhdemarkkinointiin osana merkkituotemarkkinointia. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva eli deskriptiivinen ja sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa caseyritykseksi valittiin kansainvälinen pakkauskartonki-teollisuuden yritys. Empiirisen osuuden toteuttamiseen käytettiin www-pohjaista surveytä, jonka avulla tietoja kerättiin myyntihenkilöstöltä case-yrityksessä. Lisäksi empiiristä osuutta laajennettiin tutkimalla sekundäärilähteitä kuten yrityksen sisäisiä kirjallisia dokumentteja ja tutkimuksia. TULOKSET. Teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen tuloksena luotiin malli jota voidaan hyödyntää merkkituotemarkkinoinnin päätöksenteon tukena pakkauskartonki-teollisuudessa. Teollisen brandinhallinnan tulee keskittyä erityisesti asiakas-suhteiden brandaukseen – tätä voisi kutsua teolliseksi suhdebrandaukseksi. Tuote-elementit ja –arvot, differointi ja positiointi, sisäinen yrityskuva ja viestintä ovat teollisen brandi-identiteetin peruskiviä, jotka luovat brandi-imagon. Case-yrityksen myyntihenkilöstön tuote- ja yritysmielikuvat osoittautuivat kokonaisuudessaan hyviksi. Paras imago on CKB tuotteilla, kun taas heikoin on WLC tuotteilla. Teolliset brandit voivat luoda monenlaisia lisäarvoja sekä asiakas- että myyjäyritykselle.

De nya EU-direktiven om hållbarhetsrapportering : En fallstudie genomförd på Stora Enso

Bakgrund Denna uppsats behandlar de nya EU-kraven som föreslås träda i kraft från och med det räkenskapsår som inleds närmast efter den 31 december 2016. Uppsatsen har undersökt hur Stora Enso arbetar med hållbarhetsrapportering enligt Global Reporting Initiatives riktlinjer. Detta eftersom att Stora Enso var det första börsnoterade företaget i Sverige vars hållbarhetsrapportering granskats av en tredje part. Vidare siktar denna uppsats på att ge de företag som ej tidigare har erfarenhet från hållbarhetsrapportering en inspirationskälla, som stöd i upprättningen av egna hållbarhetsrapporter. Syfte Syftet med den här fallstudien är att beskriva hur ett företag som redan innan EU-kraven börjat tillämpats rapporterat i enlighet med dessa, och hur de aktivt arbetar med hållbarhetsrapportering. Metod Fallstudie: intervjuer och dokumentanalys. Slutsats Det är viktigt att hela tiden fortsätta förbättra företagets hållbara utveckling och dess mål. Stora Ensos hållbarhetsrapportering kopplades ihop med den hållbara utvecklingen i stort, och här sågs att rapporteringen har hjälpt Stora Enso att uppnå och utveckla sina hållbarhetsmål. Utan hållbarhetsrapporteringen skulle Stora Ensos positiva utveckling inte varit lika omfattande. Utifrån de intervjuer som genomfördes konstaterades det att GRI:s riktlinjer medför både en fördel och en nackdel: de är väldigt omfattande.

Taloudellinen menestys etusijalla : Suomalaisten pörssiyritysten ympäristöasenteita

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään suomalaisten pörssiyritysten ympäristöasenteita. Asenteella tarkoitetaan suhteellisen pysyvää arviota tai toimintavalmiutta suhteessa ympäristöön. Lähtökohtaoletuksena on, että yrityksen perustehtävä on voiton tuottaminen osakkeenomistajille ja erilaisten sidosryhmien hyödyttäminen. Lähdeaineistona ovat yritysten yhteiskuntavastuu- ja ympäristöraportit, jotka on valittu OMX:n pohjoismaisen pörssin listalta niiden yritysten joukosta, joiden kotipaikka on Suomessa, jotka edustavat energian, perusteollisuuden ja yhdyskuntapalveluiden toimialaryhmää, ja jotka ovat julkaisseet erillisen ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportin. Tällaisia yrityksiä ovat Neste Oil, Fortum, Kemira, Outokumpu, Rautaruukki, M-real, Stora Enso ja UPM. Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi, jolla tarkoitetaan käsitteiden ja argumentaation analyysiä sekä johtopäätösten tekemistä analyysin pohjalta. Tutkimuskysymyksiä on kolme: Minkälaisia ympäristöasenteita lähteinä olevat suomalaisten pörssiyritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportit sisältävät? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimuskohteena olevien yritysten ympäristöasenteisiin lähteiden perusteella? Millaisia toimintavalmiuksia yritysten ympäristöasenteet sisältävät lähteiden perusteella? Tutkielma jakaantuu johdannon, taustaluvun ja loppukatsauksen lisäksi kolmeen päälukuun. Taustaluvussa esitellään ihmis-, tekniikka- ja luontokeskeinen ympäristöasenne. Tämä kolmijako ja näiden eri asenteiden piirteet muodostavat haravan lähteiden analysoinnille sen selvittämiseksi, millainen asenne tutkimuksen kohteeksi valituilla yrityksillä on ympäristöön. Ensimmäisessä pääluvussa tarkastellaan kestävää kehitystä ja sen periaatteiden noudattamista, luonnonvarojen käyttöä raaka-aineena sekä toiminnalle asetettuja tavoitteita ja asiakkaiden toiveisiin vastaamista. Yritykset pyrkivät suojelemaan luontoa tuleville sukupolville, kehittämään ympäristömyötäisempiä tuotteita, käyttämään luonnonvaroja kestävästi ja hallitsemaan päästöjen ja jätteiden syntymistä teknisillä ratkaisuilla ja kierrätyksellä. Toisessa pääluvussa tarkastellaan taloudellisen menestyksen ja ympäristön hallinnan vaikutusta yritysten ympäristöasenteisiin. Asenteisiin vaikuttavat taloudellisen menestyksen saavuttaminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, ympäristöpoliittiset ohjauskeinot ja ympäristöasioiden hallinta. Kolmannessa pääluvussa tarkastellaan yritystoiminnan ympäristövaikutuksia, niiden taustalla olevia asenteita sekä millaisia toimintavalmiuksia asenteet sisältävät. Tällaisia toimintavalmiuksia ovat yritysten osallistuminen ympäristönsuojeluun, yrityksen ympäristövaikutukset sekä yhteistyö ympäristöjärjestöjen kanssa ja ympäristöntutkimus. Yritysten asenne ympäristöön on pääsääntöisesti ihmis- ja tekniikkakeskeinen. Luontokeskeinen asenne ympäristöön tulee raporteissa esille vain harvoin, esimerkiksi kuvattaessa ympäristövaikutuksia ekosysteemin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Yritysten asenne ympäristöön painottuu tällöinkin ihmis- ja tekniikkakeskeiseksi, sillä ympäristönsuojelun motiivina voi olla vain ympäristöpoliittisiin vaatimuksiin vastaaminen tai yrityskuvan parantaminen.

CSR in forest industry – Case study of reporting and implementation of social responsibility in three international companies

Corporate Social Responsibility (CSR) has become increasingly important topic in forest industries, and other global companies, in recent years. Globalisation, faster information delivery and demand for sustainable development have set new challenges for global companies in their business operations. Also the importance of stakeholder relations, and pressure to become more transparent has increased in the forest industries. Three dimensions of corporate responsibility economic, environmental and social, are often included in the concept of CSR. Global companies mostly claim that these dimensions are equally important. This study analyses CSR in forest industry and has focus on reporting and implementation of social responsibility in three international companies. These case-companies are Stora Enso, SCA and Sappi, and they have different geographical base, product portfolios and therefore present interesting differences about forest industry strategy and CSR. Global Reporting Initiative (GRI) has created the most known and used reporting framework in CSR reporting. GRI Guidelines have made CSR reporting a uniform function, which can also be measured between companies and different sectors. GRI Guidelines have also made it possible to record and control CSR data in the companies. In recent years the use of GRI Guidelines has increased substantially. Typically CSR reporting on economic and environmental responsibility have been systematic in the global companies and often driven by legistlation and other regulations. However the social responsibility has been less regulated and more difficult to compare. Therefore it has previously been often less focused in the CSR reporting of the global companies. The implementation and use of GRI Guidelines have also increased dialogue on social responsibility issues and stakeholder management in global companies. This study analyses the use of GRI´s framework in the forest industry companies´ CSR reporting. This is a qualitative study and the disclosure of data is empricially analysed using content analysis. Content analysis has been selected as a method for this study because it makes it possible to use different sources of information. The data of this study consists of existing academic literature of CSR, sustainability reports of thecase-companies during 2005-2009, and the semi-structured interviews with company representatives. Different sources provide the possibility to look at specific subject from more than one viewpoint. The results of the study show that all case-companies have relatively common themes in their CSR disclosure, and the differences rise mainly from their product-portfolios, and geographic base. Social impacts to local communities, in the CSR of the companies, were mainly dominated by issues concerning creating wealth to the society and impacting communities through creation of work. The comparability of the CSR reporting, and especially social indicators increased significally from 2007 onwards in all case-companies. Even though the companies claim that three dimensions of CSR economic, environmental and social are equally important economic issues and profit improvement still seem to drive most of the operations in the global companies. Many issues that are covered by laws and regulations are still essentially presented as social responsibility in CSR. However often the unwelcome issues in companies like closing operations are covered just briefly, and without adequate explanation. To make social responsibility equally important in the CSR it would demand more emphasis from all the case-companies. A lot of emphasis should be put especially on the detail and extensiveness of the social reponsibility content in the CSR.

RailsTNE : En multimodal informationsplattform i ett interorganisatoriskt nätverk

Att utreda möjligheterna att etablera dataförsörjning riktade mot multimodala transporttjänster är idag av största intresse. Det är också intressant att försöka utnyttja de standarder som tagits fram när en dataförsörjningskedja ska etableras. Detta examensarbete genomfördes på Triona AB i Borlänge. Triona har utvecklat databasen Transport Network Engine (TNE), som idag används för att läsa in data från Nationella VägDataBasen (NVDB) och från skogsnäringen. Målet med arbetet var att ta fram en informationsmodell, som beskriver hur ett transportnät med nätanknutna data, som stödjer multimodala transporter och resor, kan lagras i TNE. En förlängning av målet blev att, utifrån ett givet användarfall, etablera dataförsörjning till TNE och lägga in de nödvändiga datamängderna. TNE bygger på ESRI:s produkter och funktionalitet för hantering av geografisk information och informationsmodell och datahantering i TNE baseras på internationella och svenska standarder. Idag finns all information om järnvägsnätet hos Banverket och det finns ingen koppling mellan Banverkets databas Baninformationssystemet (BIS) och Vägverkets databas NVDB. För att den kopplingen ska kunna ske, krävs att de båda verken kan samarbeta som två stora organisationer i ett väl fungerande nätverk. Ett så kallat interorganisatoriskt nätverk. Det akademiska syftet var att föreslå en arkitekturstrategi som stödjer ett sådant nätverk. Vi upptäckte att arkitekturstrategierna IRM och VBS är uppbyggda för att inrikta sig på enskilda organisationer, och det visade sig svårt att följa en specifik strategi inom ett nätverk med flera organisationer. I vårt användarfall måste nätverket mellan Banverket, Vägverket och Stora Enso samarbeta över organisationsgränserna. Därför behövs en strategi för ett interorganisatoriskt samarbete så att informationen kan struktureras på ett gemensamt sätt. Vi föreslår ett antal idealtypskriterier som vi utgått efter i struktureringen av systemarkitekturen. Den innehåller en informationsmodell för både väg- och järnvägsdata som följer standarden SS 63 70 04. Arbetet avgränsades till att endast innehålla de datamängder som användarfallet kräver. Vi har analyserat KombiTIF-rapporten som är ett avslutat projekt styrt av Banverket på uppdrag av Näringsdepartementet. Rapporten ger ett förslag på en lösning i form av en arena som ska göra data tillgänglig för användning. Vi väljer att se TNE-plattformen som en realisering av denna arena. Enligt vårt förslg så ska TNE-plattformen hämta in det mest grundläggande datat om järnvägsnät och nätanknuten data från BIS och standardiserad information om vägnät och nätanknuten data från NVDB via ett gränssnitt. I framtiden är det möjligt att på samma sätt ta in andra trafiknät såsom Sjöfartsverket, Luftfartsverket och Rikstrafiken. Vi arbetade efter en egen metod som vi tog fram med valda delar från andra metoder; kartläggning, perspektivanalys, verksamhetsanalys, utveckling och utvärdering. Arbetet genomfördes iterativt i de fem olika faserna.

Influence of hardwood, softwoodand fractionated pulp in a stratifiedthree-layered fine paper : Lövved, barrved och fraktionerad massa ochdess inverkan på ett treskiktat finpapper

Four different trials of stratified three-layered fine paper, of sulphate pulp, were performed to investigate if stratified fine fraction or fibres from birch can improve the properties of a paper compared to a reference sheet. All trials had five different scenarios and each scenario was calendered with different linear load. All sheets had a grammage of 80 g/m2.In the first trial, the paper contained birch, pine and filler of calciumcarbonate (marble), and was manufactured with the pilot paper machine XPM and the stratified headbox Formator at RCF (Stora Enso Research Center in Falun). The furnish consisted of 75% birch and 25% pine.The second trial contained coated sheets with paper from trial one as the base paper. The coating slip contained calciumcarbonate and clay and the amount was approximately 10-12 g/m2.The third trial, also with birch and pine but without filler, was performed at STFI (Skogsindustrins Tekniska Forskningsinstitut in Stockholm) with the laboratory scaled paper machine StratEx and the stratified headbox AQ-vanes. The furnish consisted of 75% birch and 25% pine, except for one scenario which contained of 75% pine and 25% birch.The last trial contained fractionated pulp of birch and pine and was performed at STFI. 50% was fine fraction and 50% was coarse fraction.This test does not show any clear benefits of making stratified sheets of birch and pine when it comes to properties such as bending stiffness, tensile index and surface smoothness. The retention can be improved with birch in the surface plies. It is possible that the formation can be improved with birch in the surface plies and pine in the middle ply. It is also possible that fine fraction in the surface plies and coarse fraction in the middle ply can improve both surface smoothness and bending stiffness. The results in this test are shown with confidence intervals which points out the difficulties of analysing sheets manufactured with a pilot paper machine or a laboratory scaled paper machine.

ICC-profilers funktionalitet vid byte av tryckfärgskvalitet

This degree theme work aims to evaluate the present ICC-profile and printing ink of Dalarnas Tidningar AB. The companyhas changed printing ink quality and wants to evaluate how the present ICC-profile work with the new printingink. Four different ICC-profiles were included in the comparison.One test printing was accomplished with two different separations. Two new ICC-profile was created, as a comparingmaterial. An densitometer was used to measure the technical parameters of the printing. IT8-charts and RGB-chartswas measured with spectrophotometer. La*b*-values, CMYK-values, graybalance curves, color deflections and colorgamuts was compared on screen and on the printed material.Materials from an earlier testprinting and evalution, made by Stora Enso Kvarnsveden AB 2003, was used to evaluatethe function of Dalarnas Tidningar AB´s ICC-profile with the present printing ink quality. The IT8-chart from todaystestprinting was oppened in a program for textediting to have access to La*b*- and CMYK values. The values from theearlier testprinting was supplied from Stora Enso Kvarnsveden AB.The result of this work shows that the ICC-profile from the company, compared with de other profiles, reproduce darkershadow regions which can make loss of details. An higher saturation is recieved in the red and yellow area while thegreen and blue area lose its intensity. The profile gave images which are some contrastless and with a flat reproduction.Today printing ink quality gives more saturation and intensity in the yellow and blue area compared with former printingink. The dark tone reproduces with decreased luminance, however.

Utvärdering av mätmetoder för att fastställa lackmängden vid offsettryckning on-line

This project has been made in cooperation with Stora Enso Research Centre Falun (Research). Thebackground of the project is that Research has customers who demand a method to measure the quantityof varnish online in offset printing. The aim with the project is to investigate if any test method correlateswith the quantity of varnish and to improve the understanding of the variables in the varnishingunit. The goal with the project is to develop a functional method. Two printing trials have beenperformed. The aim with the first trial was to investigate how different factors in the printer influencedthe quantity of varnish using reduced factoranalysis. The aim of the second trial was to analyse onlya reduced numbers of factors in the varnishing unit. The methods that were used to measure the varnishingquantity are weighing, IR-analysis, gloss, whiteness and brightness. Results from the projectshow that the weighing method does not work in this study due to basis weight variations of the sheets.The results from weighing did not agree with the results from the other methods. On the other handthere is a strong correation between the IR- and the glossmethods.

Utformning av operatörsverktyg för åskådliggörande av rörliga kostnader

Syftet med detta arbete som utförts på Kvarnsvedens pappersbruk i Borlänge har varit att framställa ett operatörsverktyg. Ett operatörsverktyg som ska åskådliggöra processens rörliga kostnader, som kan benämnas en produktkalkyl för stunden. Verktyget skall senare möjliggöra förbättrade utsikter för kontroll, styrning och uppföljning av rörliga kostnader inom företaget samt öka möjligheterna till att minska de rörliga kostnaderna som är kopplade till processen. Massafabriken på Kvarnsvedens pappersbruk och pappersmaskin 11 har utgjort arbetets grundläggande måltavlor för operatörsverktyget. Arbetet innefattade kartläggning och granskning av pappersprocessen för att skapa en så heltäckande bild av uppdragsbeskrivningen som möjligt. När processen studerats och processflöden kartlagts mer ingående påbörjades utvecklandet av operatörsverktyget. Vidare utfördes en litteraturundersökning för att urskilja potentiella handlingsalternativ vid utformningen av operatörsverktyget samt för en ökad förståelse för verksamheten och ämnesområdet. I dagsläget saknas direkt återkoppling, i realtid, för den kontinuerliga utvecklingen av de rörliga kostnaderna eftersom nuvarande uppföljning är baserad på månadsrapporter. Operatörsverktyget som arbetet utmynnade i kommer med hög sannolikhet vara av betydelse för utvecklingen av verksamheten på företaget. Operatörsverktyget kommer även att understödja både styrningen och kontrollen av processens rörliga kostnader. Förhoppningen är att verktyget skall fungera som ett hjälpmedel i arbetet med att optimera arbetet och processen. Några av de fördelar som operatörsverktyget förväntas ge är bland annat att operativa prestationer omedelbart kan kopplas till företagets resultat, ett snabbt synliggörande av exempelvis resultat vilket öppnar för faktabaserad beslutsstrategi samt att viktig information inte behöver gå förlorad. Operatörsverktyget kan framöver anpassas och utnyttjas på fler av verksamhetens pappersmaskiner.

Influence of kaolin addition on the dynamics of oxygen mass transport in polyvinyl alcohol dispersion coatings

The permeability of dispersion barriers produced from polyvinyl alcohol (PVOH) and kaolin clay blends coated onto polymeric supports has been studied by employing two different measurement methods: the oxygen transmission rate (OTR) and the ambient oxygen ingress rate (AOIR). Coatings with different thicknesses and kaolin contents were studied. Structural information of the dispersion-barrier coatings was obtained by Fourier transform infrared spectroscopy (FTIR) spectroscopy and scanning electron microscopy (SEM). These results showed that the kaolin content influences both the orientation of the kaolin and the degree of crystallinity of the PVOH coating. Increased kaolin content increased the alignment of the kaolin platelets to the basal plane of the coating. Higher kaolin content was accompanied by higher degree of crystallinity of the PVOH. The barrier thickness proved to be less important in the early stages of the mass transport process, whereas it had a significant influence on the steady-state permeability. The results from this study demonstrate the need for better understanding of how permeability is influenced by (chemical and physical) structure.

The physics of ENSO-monsoon connection

The physical mechanism through which Ei-Nino and Southern Oscillation (ENSO) tends to produce deficient precipitation over Indian continent is investigated using both observations as well as a general circulation model. Both analysis of observations and atmospheric general circulation model (AGCM) study show that the planetary scale response associated with ENSO primarily influences the equatorial Indian Ocean region. Through this interaction it tends to favour the equatorial heat source, enhance precipitation over the equatorial Indian Ocean and indirectly cause a decrease in continental precipitation through induced subsidence. This situation is further complicated by the fact the regional tropospheric quasi biennial oscillation (QBO) has a bimodal structure over this region with large amplitude over the Indian continent. While the ENSO response has a quasi-four year periodicity and tends peak during beginning of the calendar year, the QBO mode tends to peak during northern summer. Thus, the QBO mode exerts a stronger influence on the interannual variability of the monsoon. The strength of the Indian monsoon in a given year depends on the combined effect of the ENSO and the QBO mode. Sines the two oscillations have disparate time scales, exact phase information of the two modes during northern summer is important in determining the Indian summer monsoon. The physical mechanism of the interannual variations of the Indian monsoon precipitation associated with ENSO presented here is similar to the physical process that cause intraseasonal 'active', 'break' oscillations of the monsoon.