Pudonneet corpora nigrat?

Mielenkiintoinen tapaus

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutuskenttä on laaja

S. 277 puuttuu, sisälsi vain mainoksia.

Oikeusministeri Aarre Simonen 7/8 1969

Kirje 7.8.1969

Varsan toipuminen jäykkäkouristuksesta

Summary: A foal's recovery from tetanus

Sido(t) minut, lue(t) minut

Kirjallisuusarvostelu

The Genome Sequence of Taurine Cattle: A Window to Ruminant Biology and Evolution

To understand the biology and evolution of ruminants, the cattle genome was sequenced to about sevenfold coverage. The cattle genome contains a minimum of 22,000 genes, with a core set of 14,345 orthologs shared among seven mammalian species of which 1217 are absent or undetected in noneutherian (marsupial or monotreme) genomes. Cattle-specific evolutionary breakpoint regions in chromosomes have a higher density of segmental duplications, enrichment of repetitive elements, and species-specific variations in genes associated with lactation and immune responsiveness. Genes involved in metabolism are generally highly conserved, although five metabolic genes are deleted or extensively diverged from their human orthologs. The cattle genome sequence thus provides a resource for understanding mammalian evolution and accelerating livestock genetic improvement for milk and meat production.

Public Sector Pay in Finland

This study analyses the forces determining public and private sector pay in Finland. The data used is a 7 per cent sample taken from the Finnish 2001 census. It contains information on 42 680 male workers, of which 8 759 are employed in public and 33 921 in the private sector. The study documents and describes data by education, occupation and industry. We estimate earnings equations for the whole sample as well as for four industries (construction, real estate, transportation and health) that provide an adequate mix of both public and sector workers. The results suggest that the private-public sector pay gap of about one per cent can be accounted for by differences in observable characteristics between the sectors (3.4 per cent) and lower returns from these characteristics (-2.3 per cent). However, the industry-level analysis indicates that the earnings gaps vary across industries, and are negative in some cases. These inter-industry differences in public-private gaps persist even when the usual controls are introduced. This suggests that public sector wage setters need greater local flexibility, which should result in less uniform wages within the public sector.

Expression of prox1, lymphatic endothelial nuclear transcription factor, in Kaposiform hemangioendothelioma and tufted angioma.

Kaposiform hemangioendothelioma (KHE) and tufted angioma (TA) are rare tumors mainly occurring in early childhood. Our recent results showed that ectopic overexpression of human Prox1 gene, a lymphatic endothelial nuclear transcription factor, promoted an aggressive behavior in 2 murine models of KHE. This dramatic Prox1-induced phenotype prompted us to investigate immunohistochemical staining pattern of Prox1, podoplanin (D2-40), LYVE-1, and Prox1/CD34 as well as double immunofluorescent staining pattern of LYVE-1/CD31 in KHE and TA, compared with other pediatric vascular tumors. For this purpose, we examined 75 vascular lesions: KHE (n=18), TA (n=13), infantile hemangioma (n=13), pyogenic granuloma (n=18), and granulation tissue (n=13). Overall, KHE and TA shared an identical endothelial immunophenotype: the neoplastic spindle cells were Prox1, podoplanin, LYVE-1, CD31, and CD34, whereas endothelial cells within glomeruloid foci were Prox1, podoplanin, LYVE-1, CD31, and CD34. The lesional cells of all infantile hemangiomas and pyogenic granulomas were negative for Prox1 in the presence of positive internal control. These findings provide immunophenotypic evidence to support a preexisting notion that KHE and TA are closely related, if not identical. Overall, our results show, for the first time, that Prox1 is an immunohistochemical biomarker helpful in confirming the diagnosis of KHE/TA and in distinguishing it from infantile hemangioma and pyogenic granuloma.

Kohti muutosta : työterveyshoitaja elintapamuutoksen tukijana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää elintapoja kartoittava neuvontalomake työterveyshoitajan käyttöön. Tavoitteena oli kehittää elintapaneuvontaa lisäämällä työterveyshoitajan tietoja elintapojen muutosta tukevan terveysneuvonnan rakentumisesta. Opinnäytetyö oli kehittämistyö Diacor terveyspalvelut Oy:n työterveyshuoltoon. Opinnäytetyön aineistona käytettiin ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimuksia terveysneuvonnan toteutumisesta, suomalaisten työikäisten elintavoista ja työterveyshoitajan työstä. Teoreettisena pohjana elintapojen muutokselle toimi transteoreettinen muutosvaihemalli, joka erottaa asiakkaan elintapamuutoksen eri vaiheet. Kerätyn aineiston pohjalta tehtiin elintapoja kartoittava neuvontalomake sekä koottiin elintapaneuvonnan tueksi voimavaralähtöisiä kysymyksiä. Neuvontalomakkeessa yhdistyvät työikäisen terveyden edistämisen kannalta tärkeimmät elintavat, kansalliset elintapasuositukset sekä elintapamuutoksen vaiheet. Voimavaralähtöiset kysymykset laadittiin koskemaan kutakin elintapamuutoksen vaihetta. Neuvontalomakkeella saadaan esille asiakkaan itsensä ilmoittamat elintapojen muutostarpeet. Yhdessä asiakkaan kanssa työterveyshoitaja voi lomaketta apunaan käyttäen kartoittaa asiakkaan muutosvalmiuden elintapamuutokseen. Muutosvalmiuden kartoittamisen jälkeen elintapaneuvonta voidaan kohdentaa elintapamuutoksiin sitoutuneisiin ja motivoituneisiin asiakkaisiin. Muutokselle asetetaan tavoite ja seurataan tavoitteen saavuttamista. Voimavaralähtöisten kysymykset antavat työterveyshoitajalle apuvälineen tukea eri muutosvaiheissa olevia asiakkaita. Elintapoja kartoittava neuvontalomake soveltuu käytettäväksi työikäisten elintapojen kartoitukseen ja elintapaneuvontaan. Lomaketta voidaan käyttää osana terveystarkastusta, terveyden seurantatarkastusta sekä todettaessa tarve elintapojen muutokseen. Elintapoja kartoittava neuvontalomake tulee pilotoida ennen sen varsinaista käyttöön ottamista.

Lapsiperheiden terveyden edistäminen projektin yhteistyöpäivä : terveydenhoitajille ja terveydenhoitajaopiskelijoille

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli järjestää yhteistyöpäivä osalle Helsingin kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajia ja Helsingin ammattikoulu Stadian terveydenhoitajaopiskelijoille. Yhteistyöpäivässä esittelimme eri tavoin toteutettuja Lapsiperheiden terveyden edistäminen projektin yhteydessä vuosina 2004 - 2007 tehtyjä opinnäytetöitä. Tavoitteenamme oli yhteistyöpäivän avulla kehittää lapsiperheiden terveyden edistämistyötä välittämällä kuulijoille tietoa uusista työmenetelmistä, joita he voivat hyödyntää työnsä kehittämisessä. Tavoitteenamme oli lisätä terveydenhoitajien tietoisuutta yhteistyön mahdollisuuksista ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteenamme oli syventää omaa osaamistamme terveyden edistämisessä sekä oppia järjestämään yhteistyöpäivä. Valitsimme sähköisen julkaisun kutsun lähetystavaksi. Valmistimme ohjelmarungon, joka koostui yhdeksästä opinnäytetyöstä. Kutsuimme kolmeen opinnäytetyöhön niiden tekijät esittäjiksi ja loput esittelimme itse. Suunnittelimme esitykset havannollisemmiksi käyttäen PowerPoint- tekniikkaa. Jaoimme esitettävät opinnäytetyöt neljään ryhmään: Työmenetelmät vanhemmuuden tukemiseen, tuotteet lapsiperheiden terveyden edistämiseen, koulutustilaisuus neuvolan terveydenhoitajille ja teemapäivät. Laadimme arviointilomakkeen, jolla keräsimme palautetta yhteistyöpäivästä. Yhteistyöpäivä pidettiin 12.3.2007 ja se toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Osallistujia oli 26, joista viisi oli terveydenhoitajia. Yhteistyöpäivä onnistui hyvin ja teemoista virisi vilkasta keskustelua. Arviointilomakkeen palautti 19 osallistujaa. Palautteen mukaan yhteistyöpäivä oli hyödyllinen ja siitä sai uusia ideoita työhön tai opiskeluun. Koimme yhteistyöpäivän tarpeelliseksi ja tulevaisuudessa yhteistyöpäivän ideaa voisi toteuttaa esittelemällä opinnäytetöitä laajemmalle kuulijakunnalle esimerkiksi Terveydenhoitaja- tai Neuvolapäivillä.