[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

Tanssi, teatteri ja taiteen johtaminen

Kirjallisuusarvostelu

The reliability of immunohistochemistry as a prescreening method for the diagnosis of hereditary nonpolyposis colorectal cancer (HNPCC) - Results of an international collaborative study

Hereditary nonpolyposis colorectal cancer syndrome (HNPCC) is an autosomal dominant condition accounting for 2–5% of all colorectal carcinomas as well as a small subset of endometrial, upper urinary tract and other gastrointestinal cancers. An assay to detect the underlying defect in HNPCC, inactivation of a DNA mismatch repair enzyme, would be useful in identifying HNPCC probands. Monoclonal antibodies against hMLH1 and hMSH2, two DNA mismatch repair proteins which account for most HNPCC cancers, are commercially available. This study sought to investigate the potential utility of these antibodies in determining the expression status of these proteins in paraffin-embedded formalin-fixed tissue and to identify key technical protocol components associated with successful staining. A set of 20 colorectal carcinoma cases of known hMLH1 and hMSH2 mutation and expression status underwent immunoperoxidase staining at multiple institutions, each of which used their own technical protocol. Staining for hMSH2 was successful in most laboratories while staining for hMLH1 proved problematic in multiple labs. However, a significant minority of laboratories demonstrated excellent results including high discriminatory power with both monoclonal antibodies. These laboratories appropriately identified hMLH1 or hMSH2 inactivation with high sensitivity and specificity. The key protocol point associated with successful staining was an antigen retrieval step involving heat treatment and either EDTA or citrate buffer. This study demonstrates the potential utility of immunohistochemistry in detecting HNPCC probands and identifies key technical components for successful staining.

Taide on aina poliittista : ajatuksia taiteesta ja politiikasta Sergei Belbelin näytelmän Kuolemia valossa

Tämä opinnäytetyöni käsittelee provokatiivista väittämää: taide on aina poliittista. Kerron työssä omasta taidekäsityksestäni, sekä omasta maailmankatsomuksestani. Kaikessa kirjoittamassani rinnalla kulkee koko työn läpi oma taiteellinen työni, eli tulkintani Sergi Belbelin näytelmästä Kuolemia, jonka ohjasin Helsingin Kellariteatteriin keväällä 2006. Opinnäytetyöni on filosofista pohdintaa siitä, mitä taide on. Se ei näin ollen esitä minkäänlaista kiistämätöntä faktatietoa, vaan lähinnä omia ajatuksiani ja mielipiteitäni. Tämä työ ei käsittele poliittista taidetta, vaan taiteen tekemistä sinänsä poliittisena toimintana. Työni tarkoitus on hahmottaa omaa taidekäsitystäni kokemusteni, sekä lähdekirjallisuuden pohjalta. Taiteellisen työn tekemisen lisäksi ajatteluuni on vaikuttanut Teemu Mäen esseekokoelma Näkyvä Pimeys (2005). Toivon, että tämä työ provosoi ajattelemaan ja keskustelemaan.