244 resultados para Sähköinen lasku
TransPromo communication as a part of company’s marketing communications when the e-bill is a medium
Resumo:
The goal of this thesis was to research what TransPromo is, why companies want to implement TransPromo communication, and what the elements of effective Transpromo communication are. Furthermore, the goal was to develop a TransPromo communication strategy and a normative model for TeliaSonera Finland, which depicts the elements of effective TransPromo communication when the electronic bill is a medium. Abductive reasoning was utilized in this thesis, which means that empirical and theoretical worlds are alternating in researcher’s reasoning process. This thesis didn’t rely on any specific theory nor did it utilize any previous theoretical model. However, certain theoretical connections existed so this thesis cannot be considered purely inductive. The empirical part of this thesis was conducted by examining secondary industry data and by conducting specialist interviews at TeliaSonera Finland and Strålfors. Grounded Theory approach was utilized in the analysis of the interview data and content analysis was used in the analysis of secondary industry data. This thesis increases knowledge in the area of TransPromo communication, and provides one definition of TransPromo communication. As a result of this thesis, a TransPromo communication strategy and a normative model for TeliaSonera Finland was built. The model depicts the elements of the effective TransPromo communication when the e-bill is a medium. The TranPromo communication objective is to utilize transaction documents, such as bills, in order to deliver targeted and personalized marketing messages to current customers. The aim is to strengthen the customer relationship, and to enforce up-sell and cross-sell opportunities and cost savings.
Resumo:
Siirtyminen sähköisen laskun käyttöön on vähentänyt yrityksien käsittelemien paperisten laskujen määrää huomattavasti. Useimmiten yritys lähettää asiakkailleen lähtevät laskut sähköisesti palveluntarjoajalle, joka välittää ne edelleen vastaanottajalle. Myös laskujen vastaanotto tapahtuu useimmiten palveluntarjoajan kautta, joka toimittaa ne yritykselle sähköisinä. Useimmiten asiakasta kiinnostaa tietää kuinka paljon heidän laskujaan palveluntarjoaja on käsitellyt. Tämän johdosta sähköiseen laskutukseen siirtyminen vaatii palveluntarjoajalta kykyä tuottaa asiakkaalle raportteja, esimerkiksi käsiteltyjen laskujen volyymista. Suurilla palveluntarjoajilla, joilla on useita kymmeniä asiakasyrityksiä, raportointi voi vaatia paljon aikaa ja resursseja, mikäli se joudutaan tekemään manuaalisesti. Tämän työn tarkoituksena on tutkia yrityksen raportoinnin nykytilannetta sekä miettiä mahdollisia keinoja sen parantamiseen. Tutkimusosuus on toteutettu haastattelemalla yrityksen asiantuntijoita ja kysymällä heidän näkemystään yrityksen raportoinnin nykytilasta sekä sen kehitystarpeesta. Työn tuloksena syntyi kuva nykyisen raportointikäytännön kustannustehokkuudesta, asiakasystävällisyydestä ja suunnitelma näiden asioiden kehittämisestä.
Resumo:
Maaherra Pirjo Ala-Kapeen puhe Helsingin yliopiston Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen 15-vuotisjuhlassa 31.10.2005.
Resumo:
Sähköinen liiketoiminta tuo monia mahdollisuuksia, mutta myös rajoitteita yrityksen liiketoimintaan. Se avaa monia mahdollisuuksia esimerkiksi e-kaupan ja e-hankintojen muodossa. Verkkokauppapaikkoja käytetään eniten tiedon etsimiseen, joten kattavat verkkosivut on ehdoton edellytys yrityksille. Savonlinnan Oopperajuhlien toimeksiantona tutkittiin verkkoliiketoiminnan kehittämistä osana Oopperajuhlien kokonaisuutta.
Resumo:
Tämän työn tavoitteena oli kartoittaa Kymenlaakson pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan nykyinen tilanne. Työssä selvitettiin myös merkittävimmät hyödyt ja esteet, jotka liittyvät sähköisen liiketoiminnan kehittymiseen maakunnassa. Lisäksi hahmotettiin sähköisen liiketoiminnan kehitysprosessin etenemistä pk-yrityksissä.Työ voidaan jakaa teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan sähköisen liiketoiminnan sisältöä ja esitellään joitain tutkijoiden aiemmin esittämiä kehitysmalleja. Empiirinen osuus sisältää tutkimuksen, jonka avulla Kymenlaakson pk-yritysten nykyistä tilaa ja tulevaisuuden näkymiä kartoitettiin. Tehty tutkimus on myös perustana alkavalle eLiiketoiminta yrityksille -hankkeelle.Tutkimuksen tulosten mukaan Kymenlaakson pk-yritykset ovat kehittäneet kykyään hyödyntää tietotekniikkaa ja tietoverkkoja viimeisten vuosien aikana. Pk-yrityksillä on myös paljon haluja ja tarpeita kehitykseen, mutta esteiksi nousevat usein tiedon, resurssien ja ajanpuute. Yritysten tarpeisiin voidaan tehokkaasti vastata tarjoamalla lisää tietoa, koulutusta ja parempia tukijärjestelmiä.
Resumo:
Sähköinen asiakaspalautetieto osana yrityksen tietopääomaaAsiakaspalaute osana yrityksen tietopääomaa mahdollistaa pysyvän kilpailuedun luomisen yritykselle. Kilpailuetua voidaan saavuttaa seuraavilla osa-alueilla: Asiakaspalautetiedon avulla yritys voi kehittää nykyisiä tuotteita ja/tai palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi. Uusien liiketoiminta-alueiden löytyminen on myös mahdollista asiakaspalautetiedon avulla. Sekä uusien liiketoimintojen että nykyisten liiketoimintojen osalta asiakaspalautetiedolla voidaan lisätä asiakasuskollisuutta ja sen avulla voidaan käynnistää asiakasdialogeja. Yrityksen hakiessa kilpailuetua asiakaspalautejärjestelmän avulla on kiinnitettävä huomiota nykyisen teorian tuottamaan kriteeristöön. Kriteeristöstä nousee esille seuraavat osa-alueet: asiakaspalautteen lähteet, asiakaspalautekanavat, asiakaspalautteen käsittelymenetelmät ja asiakaspalautteen prosessointi yrityksessä. Empiria antaa viitteitä siitä, että yrityksen kannattaa yhdistää suoranpalautteen järjestelmänsä ja asiakastyytyväisyysmittaaminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä kokonaisuus kannattaa toteuttaa sähköisesti ja yrityksen kannattaa käyttää sitä jatkuvasti.Sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kerätessä palautteen antajien yhteystiedot on yrityksen mahdollista luoda uusi sähköinen media.
Resumo:
Tapaustutkimuksessa kansallisesta osaamispääomarekisteristä ja kansalaisen sähköisestä ansioluettelosta selvitettiin julkishallinnon tietojärjestelmän hallinnon sijoittamista, jotta se mahdollisimman hyvin tukisi yhtäältä järjestelmän kehittämistä tuottavasti ja toisaalta saisi käyttöönsä mahdollisimman laajan taustatietämyksen. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten järjestelmä tulisi organisoida, jotta palvelut paranisivat ja tuottavuus lisääntyisi. Kysymystä organisoitumisesta ja hallinnoinnista lähestyttiin projektijohtamisen ja tietojohtamisen käsitteistä lähtien. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisia käyttäjänäkökulmia ja hahmotettiin järjestelmän erilaisia asiakkaita sekä sidosryhmiä. Empiirisenä viitekehyksenä käytettiin valtionhallinnon asiakirjoja, OpetusTIME –valmisteluryhmän kokouskeskusteluja sekä muita aiheeseen liittyviä tietolähteitä. Keskeinen havaintoni oli, että rakennettaessa tietojärjestelmää valtionhallinnon verkostomaisessa tilaaja-tuottaja –toiminnassa on olennaista erottaa prosessivastuu ja tuotantovastuu toisistaan. Toimintamallissa on kriittistä, miten johtoryhmä onnistuu ohjaustehtävässään. Lisäksi on huolehdittava prosessien mallinnuksen onnistumisesta.