Prediction of blackwood wood and pulp quality parameters using NIR-PLS-R spectral modelling : wavenumber ranges and smoothing points

Só está disponível o resumo.

Quality of wood and pulp from a clone of Eucalyptus grandis planted at three locations

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

Fruit size and quality of pineapples cv. Vitória in response to micronutrient doses and way of application and to soil covers

The objective of this study was to evaluate the effects of foundation and leaf fertilization with micronutrients on fruit size and quality of pineapple cv. Vitória under the environmental conditions of the Baixo Acaraú irrigated perimeter in Northern Ceará State, Brazil, under two covers (bagana and black plastic) of the sandy soil of low fertility. The experimental design was a randomized split blocks one with four levels of soil dressing and four levels of foliar fertilization, with five replications. Micronutrient soil dressing was studied as FTE-12 at doses of 0, 60, 120 and 180 kg ha-1. The four levels of foliar fertilization were: LF0 (without fertilizer), LF 1 (15 leaf fertilization, using the amount of 1158.75 g Fe ha-1, 844.65 g Mn ha-1, 391.5 g ha-1 Zn, 322.65 g ha-1 Cu and 216 g ha-1 B), LF2 (15 leaf fertilization, using twice the quantities of level LF1) and LF3 (15 leaf fertilization, using three times the amount of level LF1). At 13 months after planting the micropropagated plantlets was carried out the floral induction treatment and five months later the fruit harvest determining the following variables: fruit weight and median diameter, soluble solids content (SS) and titratable acidity (TA). Both fruit weight and diameter increased with increasing doses of micronutrients applied to the soil and to the leaves, of plants grown both on bagana soil cover and plastic mulch. On the other hand fruit pulp quality was little affected by the treatments studied. There were a small increase of SS contents for plants grown on bagana soil cover and a small decrease of titratable acidity for those grown on plastic mulch, in both cases just in response to micronutrient foliar application.

Hemicellulose extracted Kraft pulp as a raw material of paper

The transformation of a traditional pulp mill into an integrated forest biorefinery utilizing wood-derived biomass presents a promising opportunity for enterprise revival of the pulp and paper industry by offering new sources of revenue and significantly improved industry profitability. One proposed next generation process step for an integrated forest biorefinery is the extraction of hemicelluloses, allowing the co-production of pulp and ethanol or chemicals. The extraction of hemicelluloses, however, will likely have downstream effects on pulp quality. In the literature survey an overview of the integrated forest biorefinery and possible next generation technologies implementable in such facility were reviewed. Moreover, some hemicellulose extraction methods suitable for the co-production of pulp and hemicellulose products were looked into in more detail. Also, an overview on the significance of pulp’s hemicellulose content on papermaking properties of pulp fibers was made. In the literature it is stated that the hemicellulose content of pulp affects on many papermaking properties of pulp fibers, hornification and paper strength properties in particular. In the experimental part the goal was to investigate what effects alkaline hemicellulose extraction after bleaching has on the papermaking properties of birch Kraft pulp. It was discovered that tested pulps, normal and hemi-poor birch Kraft pulp, were different in many ways regarding to pulp properties. Differences were observed in both physical and chemical characteristics. Furthermore, clear distinctions were seen in tested paper properties, especially in strength properties, between the handsheets made from hemi-poor or normal birch Kraft pulp. Hemi-poor and normal birch Kraft pulps were also compared as a raw material of laboratory made copy paper. Based on this comparison, usage of hemi-poor birch pulp as the raw material of copy paper does not drastically deteriorate its quality.

Final chlorine dioxide stage at near-neutral pH for bleaching eucalypt pulp

It is well known that pH is an important parameter for controlling the eucalyptus pulp bleaching when using the final chlorine dioxide stage, since it affects the effectiveness of the process. Recommendations found in the literature for operating are in the 3.5 to 4.0 range. However, in this paper it was shown that final chlorine dioxide has better performance, with significant brightness gain while also preserving pulp quality, when it is operated at near neutral pH. This result can be explained by the generation of sodium bicarbonate in situ upon adding carbon dioxide at this stage.

Additional revenue opportunities in pulp mills and their impacts on the kraft process

Although the concept of multi-products biorefinery provides an opportunity to meet the future demands for biofuels, biomaterials or chemicals, it is not assured that its implementation would improve the profitability of kraft pulp mills. The attractiveness will depend on several factors such as mill age and location, government incentives, economy of scale, end user requirements, and how much value can be added to the new products. In addition, the effective integration of alternative technologies is not straightforward and has to be carefully studied. In this work, detailed balances were performed to evaluate possible impacts that lignin removal, hemicelluloses recovery prior to pulping, torrefaction and pyrolysis of wood residues cause on the conventional mill operation. The development of mill balances was based on theoretical fundamentals, practical experience, literature review, personal communication with technology suppliers and analysis of mill process data. Hemicelluloses recovery through pre-hydrolysis of chips leads to impacts in several stages of the kraft process. Effects can be observed on the pulping process, wood consumption, black liquor properties and, inevitably, on the pulp quality. When lignin is removed from black liquor, it will affect mostly the chemical recovery operation and steam generation rate. Since mineral acid is used to precipitate the lignin, impacts on the mill chemical balance are also expected. A great advantage of processing the wood residues for additional income results from the fact that the pulping process, pulp quality and sales are not harmfully affected. For pulp mills interested in implementing the concept of multi-products biorefinery, this work has indicated possible impacts to be considered in a technical feasibility study.

Shelf Life of Fresh and Pasteurized Organic Passion Fruit (Passiflora Edulis F. Flavicarpa Deg.) Pulp

The shelf life of the organic passion fruit pulp, both fresh and pasteurized at 70C and 90C and stored under refrigeration, was evaluated. The heat treatment did not affect the sensory and physicochemical characteristics of the pasteurized pulps when compared with the fresh pulp, except for the ascorbic acid content. The pulps were also microbiologically safe. The pulps pasteurized at 70 and 90C were suitable for consumption for a minimum shelf-life period of 207 days of storage under refrigeration and for the fresh pulp it was attributed a shelf-life period of 60 to 90 days. The pulp pasteurized at 70C showed higher acceptance scores for all the attributes and purchase intention scores, suggesting a more stable behavior and higher sensory quality. Practical Applications: This work intended to evaluate the influence of the minimum pasteurization on the sensory acceptance and microbiological and physicochemical characteristics of the organic passion fruit pulp stored under refrigeration, with the aim to identify the shelf life. Heat treatment is one of the processes used for food preservation. Lower pasteurization temperature than that used by the Brazilian industries and storage under refrigeration showed to be appropriate for passion fruit pulp quality. In this way, the microbiological, physicochemical and sensory features of passion fruit were preserved. This work can be used as a reference for passion fruit pasteurization, which is able to increase the shelf life of this fruit while preserving its desirable original features. Journal Compilation © 2012 Wiley Periodicals, Inc.

A maturação do abacaxi

In the present work it was sougth to correlate the coloration of the fruit of Ananas comosus variety Perola with the pulp quality, aiming at the orientation of the fruit grower to the correct time of harvest. Pineapple fruit was chosen in 5 stages of maturation recognized by its external characteristics, principally its color. The fruits of each stage of maturation were analysed, determining the. weight, the percentage of soluble solids, and relation of acid to soluble solids. At the same time a test was made classifying the fruits as acid, regular, good, excellent, and spoiled. A correlation was found between the external coloration of the fruit and the degree of maturation. Concluding from this that the best time to harvest the variety Perola is in the third stage in the regions closest to the market and in the second stage in the regions which are farther away. For the cannery industry the fruit should be harvest in the first stage.

Sellutehtaan valkaisusäätöjen evaluointi

Tämän diplomityön tarkoituksena oli arvioida UPM-Kymmene Oyj, Kaukaan sellutehtaan havukuitulinjan uuden valkaisusäätömenetelmän, kompensoidun kappakerroinsäädön, ja vaaleusanalysaattoreiden käyttöönoton vaikutukset klooridioksidikulutukseen ja sellun laatuun. Kirjallisuusosassa esitelläänvalkaisun tärkeimpiä on-line ja in-line mittalaitteita sekä niitä hyödyntäviä säätöratkaisuja. Tiettävästi paras saatavilla oleva säätömenetelmä, kompensoitu kappakerroinsäätö määrittää klooridioksidiannoksen vaiheeseen tulevan massan kappaluvun tai vaaleuden perusteella. Valkaisukemikaaliannos optimoidaan jatkuvatoimisten vaaleus- ja jäännösmittausten sekä vaiheen jälkeisen saavutetun kappaluvuntai vaaleuden takaisinkytkennällä. Kokeellisessa osassa arvioitiin havulinjan valkaisusäätömenetelmän käyttöönoton vaikutukset klooridioksidikulutuksiin ja sellun laatuun vertailemalla uuden ja vanhan säätömenetelmän aikaisia kemikaalikulutuksia sekä välikappaluvun ja loppuvaaleuden itseisarvopoikkeamia tavoitteistaan. Lisäksi selvitettiin annossäätöön ja kompensoituun vaaleussäätöön perustuvan vanhan sekä kompensoitua kappakerroinsäätöä soveltavan uuden säätömenetelmän toimintaperiaatteet. Työssä kartoitettiin myös valkaisulinjan tarpeet uusille mittalaitteille sekä analysaattorin mittausten vertailukelpoisuus laboratorioanalyysien kanssa. Edelleen työssä arvioitiin tehtaan X koivuvalkaisulinjan uuden säätömenetelmän toimivuus. Kompensoidun kappakerroinsäädön käyttöönoton myötä valkaisun klooridioksidikulutukset pienenivät sekä välikappaluku ja loppuvaaleus saatiin pidettyä lähempänä tavoitteittaan. Säätömenetelmän toimivuuttaedisti vaaleusanalysaattoreiden mittausten korreloivuus laboratorioanalyysien kanssa. Vastaavat vaikutukset kemikaalikulutuksiin ja sellun laatuun havaittiin myös tehtaan X valkaisusäädön käyttöönotosta.

Hiokkeen laatuvaihteluja aiheuttavat tekijät ja vaihteluiden vaimentamismahdollisuudet

Myllykoski Paper Oy:n hiokkeen laadussa ja prosessivesien ominaisuuksissa tapahtuu vaihtelua ajan suhteen. Tämä käy ilmi useiden vuosien aikana kerätyistä laatuseurantatiedoista. Diplomityön tavoitteena oli selvittää hiokkeen ja kierto-vesien laatuun vaikuttavat tekijät ja kehittää laadunvaihtelua hillitseviä toimenpi-teitä. Työn kirjallisuusosassa pyrittiin löytämään tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa valmiin hiokkeen laatuun vaihtelua. Lähtökohtaisesti laatuvaihteluita aiheuttavat tekijät jaettiin raaka-aine- tai prosessivaihteluksi. Työn kokeellisessa osassa selvitettiin eri hioke- ja prosessivesiominaisuuksien kehittymistä tarkastelemalla eri mittaussuureista kerättyjä aineistoja erilaisin aika-välein. Aluksi tarkasteltiin hiokkeen ja vesien ominaisuuksia viiden vuoden ajan-jaksolla, josta siirryttiin tarkastelemaan lyhyempiä aikavälejä. Käytetty mittausaineisto oli peräisin DW-tietovarastosta ja PHD-reaaliaikatietokannasta. Työn tuloksista kävi muun muassa ilmi, että painehiokkeen lujuusominaisuudet ovat hienoisesti alentuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Muutos selittyy hiokkeen pitkäkuituosuuden ja kuitupuun keskimääräisen läpimitan alenemisella. Lisäksi valkaisemattomien hiokkeiden vaaleudet ovat alentuneet samallakun prosessivedet ovat muuttuneet likaisemmiksi. Kehitykseen on vaikuttanut vesikiertojen kasvanut sulkemisaste ja uusi peroksidivalkaisulaitos. Jatkotoimenpide-ehdotukset painottuvat pääosin vesiajotilanteiden hallintaan. Vesiajoaiheuttaa aina suuria muutoksia niin hiokkeen kuin myös kiertovesien laatuun.

LWC-SYVÄPAINOHIOKKEEN LAADUN OPTIMOINTI

Työn tavoitteena oli hiokkeen laatua optimoimalla löytää keinoja pohjapaperin opasiteetin parantamiseksi. Tehtaalla oli havaittu hiokkeen palstautumislujuuden pudonneen ja pian tämän jälkeen oli paperikoneella nostettu sellun jauhatustehoa mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti pohjapaperin opasiteettiin. Päähuomio hiokkeen laadun optimoinnissa keskitettiin tästä syystä palstautumislujuuden tason nostamiseen. Kirjallisuuden mukaan tärkein hiokkeen palstautumislujuuteen ja myös opasiteettiin vaikuttava tekijä on massan hienoaines. Hiokkeen hienoainespitoisuuden lisäämistä tutkittiin tässä työssä seuraavalla kolmella tavalla: rejektijauhatuksen optimointi, kivenalusmassan CSF-tason alentaminen ja jälkijauhatustehon lisääminen. Työn toisena tavoitteena oli varmistaa rejektilinjan kapasiteetin riittävyys, erityisesti rejektilajitin 6:n osalta. Taustana tälle tarkastelulle oli mahdollisen lisälajittimen investointitarve RL 6:n rinnalle. Rejektijauhatuksen optimoinnissa tutkittiin jauhatustehon, eri terämallien ja kahden rinnakkaisen rejektijauhimen (yhden sijasta) vaikutusta jauhetun rejektimassan ominaisuuksiin. Pidättävillä rejektijauhimen terillä jauhetusta massasta tuli pitkäkuituisempaa kuin referenssiterillä, joissa staattori oli pumppaava ja roottori pidättävä. Mutta vaikka pidättävillä terillä jauhettu massa oli pitkäkuituisempaa ja sisälsi vähemmän hienoainetta oli sen palstautumislujuus samaa luokkaa kuin referenssiterillä jauhetun massan. Kahden rinnakkaisen jauhimen ajomallilla saatiin laadultaan kaikein heikointa massaa. Kaikissa koeajoissa saatiin rejektimassan palstautumislujuutta parannettua jauhatustehoa lisäämällä. Kivenalusmassan CSF-tasoa alentamalla ei valmiin annosteluhiokkeen palstautumislujuus alentunut vaikka hiokkeen hienoainespitoisuus kasvoi hieman. Mutta vaikka hiokkeen palstautumislujuus ei kasvanutkaan niin koejaksolla, joka oli pituudeltaan hieman yli kuukauden, pohjapaperin opasiteetti kuitenkin parani hieman ja sellun jauhatustehoa voitiin paperikoneella pudottaa hieman. Palstautumislujuuskartoituksen, jossa otettiin näytteitä hiomon eri prosessivaiheista, mukaan jälkijauhatus oli yksittäisenä prosessivaiheena eniten hiokkeen palstautumislujuuteen vaikuttava prosessivaihe. Jälkijauhatuskoeajosta saatiinkiin parhaimmat tulokset hienoainespitoisuuden ja palstautumislujuuden nousun suhteen. Rejektilajittelun massarejektisuhteiden määritysten ja rejektilajitin 6:n kapasiteettikokeen mukaan rejektilajittelu toimii nykyisellä tuotantomäärällä halutunlaisesti ja rejektilajitin 6:n osalta tuotantoa on vielä varaa nostaakin.

Kuumahierteen laadun ja energiankulutuksen optimointi

Kuumahierteen menestyksekäs kehitys on vähentänyt kemiallisten massojen käyttöä painopapereiden raaka-aineena. Hiertäminen kuluttaa kuitenkin huomattavasti enemmän energiaa muihin massanvalmistusmenetelmiin verrattuna. Tämän työn tavoitteena oli optimoida Stora Enson Varkauden tehtaiden uuden TMP-linjan massan laatua ja energiankäyttöä. Työ koostui jauhimien monimuuttujakoeajoista, Metso Paperin painekoeajosta sekä koko TMP-linjaa koskevista tarkistusajoista. Monimuuttujakoeajot suoritettiin 600 t vuorokausituotannolla 60 % kuorimohakesuhteella. Jauhatuksen kokonaisenergiankulutuksen rajaksi sovittiin vanhojen jauhinlinjojen perusteella 2,3 MWh/t. Massan laadun kriittisimmäksi tekijäksi osoittautui vetoindeksi, joten optimoinnin tavoitteeksi muodostui vetoindeksin kehittäminen annetun energiankulutuksen puitteissa. Kuumahierteen laadun kehittymisen kannalta merkittävin vaihe oli hakkeen kuituuntuminen. Kuituuntumisen tulee tapahtua riittävän korkeassa lämpötilassa ligniinin pehmenemisen ja kuitujen joustavuuden saavuttamiseksi sekä alhaisella intensiteetillä, jolloin kuituja ei katkota. Ensimmäisen vaiheen jauhatuksen EOK:n on oltava vähintään 1,00 MWh/t, jolloin toisen vaiheen jauhatus vaatii energiaa vähintään 0,70 MWh/t. Rejektijauhimen tuotantotason tulisi olla mahdollisimman suuri ja intensiiviseen jauhatukseen käytettävän ominaisenergian noin 1,00 MWh/t.

Kuitujen kiharuuteen vaikuttavia tekijöitä sulfaattiselluloosan valmistuksessa

Diplomityön tarkoituksena oli selvittää kuitujen kihartuvuuden profiili koivu- ja havusellulinjalla prosessivaiheiden suhteen. Profiilin perusteella pyrittiin selvittämään kuitulinjojen prosessista kuitujen kiharuuteen voimakkaimmin vaikuttavia tekijöitä. Työn kirjallisuusosassa käsiteltiin kuitujen ominaisuuksia sekä teollisen sellun valmistusprosessin kuituihin aiheuttamia kuituvaurioita ja niiden mahdollisia syitä. Lisäksi käytiin läpi kuituvaurioiden analysointimenetelmiä ja kuituvaurioiden kanssa korreloivia sellun laatuarvoja. Työn kokeellinen osa suoritettiin kuitulinjojen normaalin tuotannon ohessa. Kokeellisen osan massanäytteitä otettiin varsin moninaisista tuotantotilanteista mahdollisimman kattavan kiharuusprofiilin aikaansaamiseksi. Koivusellulinjalla vuokeittimen tuotantotaso vaikutti suuresti valmistettavan sellun ominaisuuksiin. Kuituvaurioiden syntyyn voimakkaimmin vaikuttavaksi tekijäksi osoittautui keittimen pohja-alueen, puskun ja massan pesuvaiheen sakeus. Tämän alueen sakeus muuttui tuotantotason mukaan, tuotantotason kasvun myötä alueen sakeus laski. Sakeuden lasku vähensi kuitujen kiharuutta sekä massan venymää ja paransi vetojäykkyyttä. Tuotantotason kasvu paransi myös keittimestä otettujen massanäytteiden vetojäykkyyspotentiaalia. Havusellulinjalla käytetyn Lo-Solids –keittomallin ja konventionaalisen keittomallin kesken esiintyi varsin merkittäviä laadullisia eroja. Lo-Solids –keittomallilla keitetyt sellukuidut kihartuivat konventionaalisella keittomallilla keitettyjä sellukuituja enemmän. Lo-Solids –keittomallilla keitetyn sellun vetojäykkyys oli konventionaalisella mallilla keitetyn sellun vetojäykkyyttä heikompi.

Cost-Efficiency of Birch Sprinkling in Kraft Pulping

Työn tavoitteena oli selvittää koivun kasteluvarastoinnin kannattavuus selluteollisuudessa. Lisäksi tutkittiin, kuinka kastelu vaikuttaa puuaineeseen varastoinnin aikana ja kuinka koivun kasteluvarastointi vaikuttaa puun kuorintaan ja haketukseen, keitettävyyteen, vaalenevuuteen sekä sellun laatuun. Enocellin puukentälle rakennettiin kasteluvarasto, jossa varastoitiin 40,000 m3sob koivua. Kastelu oli päällä huhtikuusta lokakuuhun asti. Kastelun vaikutusta puuaineen muutoksiin arvioitiin lahotutkimusten avulla. Tehdaskoeajoissa verrattiin tuoretta, kasteluvarastoitua ja kuivavarastoitua koivua. Puuaines säilyi lähes muuttumattomana yhden kesän kasteluvarastoinnissa. Kastellulla koivulla terveen puun osuus oli yli 85 % kesän lopussa, kun se oli alle 20 % kuivavarastoidulla koivulla. Kuorinnan puuhäviö laskee selvästi kastelukoivulla ja myös hakkeen laatu oli parempaa kuin kuivavarastoidulla koivulla. Kastelukoivulla hakkeen kuoripitoisuus oli vain 0.13 %. Kuoren kuiva-aine oli 12 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin kuivalla koivulla, mutta kuoren lämpöarvossa ero oli vain 1 €/ADt. Varastointimenetelmällä ei ollut vaikutusta hakkeen keitettävyyteen, mutta tuoreella puulla keitettävyys oli parempi kuin varastoidulla puulla. Sellun asetoniuutepitoisuus oli samalla tasolla tuoreella ja kastellulla puulla. Kuivalla syyspuulla uutetaso oli korkeampi, vaikka hartsisaippuan annostusta nostettiin 10 kg/ADt. Betulinolitaso oli kastellulla puulla erittäin alhainen puun hyvän kuoriutuvuuden vuoksi. Kastellun ja tuoreen puun vaalenevuus oli parempi kuin kuivalla puulla. Aktiivikloorin kulutus oli 3 – 4 kg/ADt alhaisempi kuin kuivalla syyspuulla. Puun varastoinnilla ei ollut vaikutusta sellun laatuun. Koivun kasteluvarastoinnin kannattavuus on erittäin hyvä. Tuotantokustannukset määritettiin tuoreelle, kastellulle, kierrätetylle sekä kuivalle koivulle. Kasteluvarastointi laskee tuotantokustannuksia noin 10 €/ADt verrattuna kierrätettyyn koivuun. Kuivavarastoidun puun käyttö nostaa tuotantokustannuksia noin 5 €/ADt verrattuna kastelukoivuun. Kierrätetyn ja kuivavarastoidun puun kustannusero johtuu kierrätyskustannuksista. Kasteluvarastolle, jota käytettiin kesällä 2004, takaisinmaksuaika on vain 0.4 vuotta. Jos tavoiteltu takaisinmaksuaika olisi kaksi vuotta, niin perusinvestointi 80,000 m3sob varastolle voisi maksaa noin 370 k€.

Influência da densidade básica da madeira de clones de Eucalyptus grandis x Eucalyptus urophylla na qualidade da polpa branqueada.

The study analyzed the wood basic density effect in two Eucalyptus grandis x Eucalyptus urophylla hybrid clones (440 kg/m(3) e 508 kg/m(3)) on bleached pulp quality (fiber dimensions and physical-mechanical properties). The woods performance on pulping, bleaching and beating results were analyzed. The Kraft pulping was carried out in forced circulation digester in order to obtain 17 +/- 1 kappa number targets. The pulps were bleached to 90 +/- 1 using delignification oxygen and D0EOPD1 bleaching sequence. Bleached pulp of low basic density clone showed, significantly, lowest revolutions number in the PFI mill to reach tensile index of 70 N.m/g, low Schopper Riegler degree and generated sheets with higher values to bulk and opacity. These characteristics and properties allow concluding that bleached pulp of low basic density clone was the most indicated to produce printing and writing sheets. The bleached pulp of high basic density clone showed higher values of bulk and capillarity Klemm and lower water retention value when analyzed without beating. The bleached pulp of high basic density clone showed more favorable characteristics to the production of tissue papers.