Characterization of the motor performance in infants with a diagnosis of Cerebral Palsy in process of rehabilitation: the importance of the proactivity of caregivers

Introduction: The progress in technology, associated to the high survival rate in premature newborn infants in neonatal intensive care units, causes an increase in morbidity. Individuals with CP present complex motor alterations, with primary deficits of abnormal muscle tone affecting posture and voluntary movement, alteration of balance and coordination, decrease of force, and loss of selective motor control with secondary problems of contractures and bone deformities.Objective: The aim of this work is to describe the spontaneous movement and strategies that lead infants with cerebral palsy to move.Methods: Seven infants used to receive assistance at the Essential Stimulation Center of CIAM (Israeli Center for Multidisciplinary Support - Philanthropic Institution), with ages ranging between six and 18 months with diagnosis of Cerebral Palsy (CP) were assessed.Results: The results show the difficulty presented by the infants with respect to the spontaneous motor functions and the necessity of help from the caregiver in order to perform the functional activity (mobility). Prematurity prevails as the major risk factor among the complications.Conclusion: The child development can be understood as a product of the dynamic interactions involving the infant, the family, and the context. Thus, the social interactions and family environment in which the infant live may encourage or limit both the acquisition of skills and the functional independence.

Characterization of the motor performance in infants with a diagnosis of Cerebral Palsy in process of rehabilitation: the importance of the proactivity of caregivers

Introduction: The progress in technology, associated to the high survival rate in premature newborn infants in neonatal intensive care units, causes an increase in morbidity. Individuals with CP present complex motor alterations, with primary deficits of abnormal muscle tone affecting posture and voluntary movement, alteration of balance and coordination, decrease of force, and loss of selective motor control with secondary problems of contractures and bone deformities. Objective: The aim of this work is to describe the spontaneous movement and strategies that lead infants with cerebral palsy to move. Methods: Seven infants used to receive assistance at the Essential Stimulation Center of CIAM (Israeli Center for Multidisciplinary Support - Philanthropic Institution), with ages ranging between six and 18 months with diagnosis of Cerebral Palsy (CP) were assessed. Results: The results show the difficulty presented by the infants with respect to the spontaneous motor functions and the necessity of help from the caregiver in order to perform the functional activity (mobility). Prematurity prevails as the major risk factor among the complications. Conclusion: The child development can be understood as a product of the dynamic interactions involving the infant, the family, and the context. Thus, the social interactions and family environment in which the infant live may encourage or limit both the acquisition of skills and the functional independence.

A Model for Proactivity in Mobile, Context-aware Recommender Systems

A proactive recommender system pushes recommendations to the user when the current situation seems appropriate, without explicit user request. This is conceivable in mobile scenarios such as restaurant or gas station recommendations. In this paper, we present a model for proactivity in mobile recommender systems. The model relies on domain-dependent context modeling in several categories. The recommendation process is divided into two phases to first analyze the current situation and then examine the suitability of particular items. We have implemented a prototype gas station recommender and conducted a survey for evaluation. Results showed good correlation of the output of our system with the assessment of users regarding the question when to generate recommendations.

Contribution to proactivity in mobile context-aware recommender systems

Los sistemas de recomendación son potentes herramientas de filtrado de información que permiten a usuarios solicitar sugerencias sobre ítems que cubran sus necesidades. Tradicionalmente estas recomendaciones han estado basadas en opiniones de los mismos, así como en datos obtenidos de su consumo histórico o comportamiento en el propio sistema. Sin embargo, debido a la gran penetración y uso de los dispositivos móviles en nuestra sociedad, han surgido nuevas oportunidades en el campo de los sistemas de recomendación móviles gracias a la información contextual que se puede obtener sobre la localización o actividad de los usuarios. Debido a este estilo de vida en el que todo tiende a la movilidad y donde los usuarios están plenamente interconectados, la información contextual no sólo es física, sino que también adquiere una dimensión social. Todo esto ha dado lugar a una nueva área de investigación relacionada con los Sistemas de Recomendación Basados en Contexto (CARS) móviles donde se busca incrementar el nivel de personalización de las recomendaciones al usar dicha información. Por otro lado, este nuevo escenario en el que los usuarios llevan en todo momento un terminal móvil consigo abre la puerta a nuevas formas de recomendar. Sustituir el tradicional patrón de uso basado en petición-respuesta para evolucionar hacia un sistema proactivo es ahora posible. Estos sistemas deben identificar el momento más adecuado para generar una recomendación sin una petición explícita del usuario, siendo para ello necesario analizar su contexto. Esta tesis doctoral propone un conjunto de modelos, algoritmos y métodos orientados a incorporar proactividad en CARS móviles, a la vez que se estudia el impacto que este tipo de recomendaciones tienen en la experiencia de usuario con el fin de extraer importantes conclusiones sobre "qué", "cuándo" y "cómo" se debe notificar proactivamente. Con este propósito, se comienza planteando una arquitectura general para construir CARS móviles en escenarios sociales. Adicionalmente, se propone una nueva forma de representar el proceso de recomendación a través de una interfaz REST, lo que permite crear una arquitectura independiente de dispositivo y plataforma. Los detalles de su implementación tras su puesta en marcha en el entorno bancario español permiten asimismo validar el sistema construido. Tras esto se presenta un novedoso modelo para incorporar proactividad en CARS móviles. Éste muestra las ideas principales que permiten analizar una situación para decidir cuándo es apropiada una recomendación proactiva. Para ello se presentan algoritmos que establecen relaciones entre lo propicia que es una situación y cómo esto influye en los elementos a recomendar. Asimismo, para demostrar la viabilidad de este modelo se describe su aplicación a un escenario de recomendación para herramientas de creación de contenidos educativos. Siguiendo el modelo anterior, se presenta el diseño e implementación de nuevos interfaces móviles de usuario para recomendaciones proactivas, así como los resultados de su evaluación entre usuarios, lo que aportó importantes conclusiones para identificar cuáles son los factores más relevantes a considerar en el diseño de sistemas proactivos. A raíz de los resultados anteriores, el último punto de esta tesis presenta una metodología para calcular cuán apropiada es una situación de cara a recomendar de manera proactiva siguiendo el modelo propuesto. Como conclusión, se describe la validación llevada a cabo tras la aplicación de la arquitectura, modelo de recomendación y métodos descritos en este trabajo en una red social de aprendizaje europea. Finalmente, esta tesis discute las conclusiones obtenidas a lo largo de la extensa investigación llevada a cabo, y que ha propiciado la consecución de una buena base teórica y práctica para la creación de sistemas de recomendación móviles proactivos basados en información contextual. ABSTRACT Recommender systems are powerful information filtering tools which offer users personalized suggestions about items whose aim is to satisfy their needs. Traditionally the information used to make recommendations has been based on users’ ratings or data on the item’s consumption history and transactions carried out in the system. However, due to the remarkable growth in mobile devices in our society, new opportunities have arisen to improve these systems by implementing them in ubiquitous environments which provide rich context-awareness information on their location or current activity. Because of this current all-mobile lifestyle, users are socially connected permanently, which allows their context to be enhanced not only with physical information, but also with a social dimension. As a result of these novel contextual data sources, the advent of mobile Context-Aware Recommender Systems (CARS) as a research area has appeared to improve the level of personalization in recommendation. On the other hand, this new scenario in which users have their mobile devices with them all the time offers the possibility of looking into new ways of making recommendations. Evolving the traditional user request-response pattern to a proactive approach is now possible as a result of this rich contextual scenario. Thus, the key idea is that recommendations are made to the user when the current situation is appropriate, attending to the available contextual information without an explicit user request being necessary. This dissertation proposes a set of models, algorithms and methods to incorporate proactivity into mobile CARS, while the impact of proactivity is studied in terms of user experience to extract significant outcomes as to "what", "when" and "how" proactive recommendations have to be notified to users. To this end, the development of this dissertation starts from the proposal of a general architecture for building mobile CARS in scenarios with rich social data along with a new way of managing a recommendation process through a REST interface to make this architecture multi-device and cross-platform compatible. Details as regards its implementation and evaluation in a Spanish banking scenario are provided to validate its usefulness and user acceptance. After that, a novel model is presented for proactivity in mobile CARS which shows the key ideas related to decide when a situation warrants a proactive recommendation by establishing algorithms that represent the relationship between the appropriateness of a situation and the suitability of the candidate items to be recommended. A validation of these ideas in the area of e-learning authoring tools is also presented. Following the previous model, this dissertation presents the design and implementation of new mobile user interfaces for proactive notifications. The results of an evaluation among users testing these novel interfaces is also shown to study the impact of proactivity in the user experience of mobile CARS, while significant factors associated to proactivity are also identified. The last stage of this dissertation merges the previous outcomes to design a new methodology to calculate the appropriateness of a situation so as to incorporate proactivity into mobile CARS. Additionally, this work provides details about its validation in a European e-learning social network in which the whole architecture and proactive recommendation model together with its methods have been implemented. Finally, this dissertation opens up a discussion about the conclusions obtained throughout this research, resulting in useful information from the different design and implementation stages of proactive mobile CARS.

Incorporating proactivity to context-aware recommender systems for e-learning

Recommender systems in e-learning have proved to be powerful tools to find suitable educational material during the learning experience. But traditional user request-response patterns are still being used to generate these recommendations. By including contextual information derived from the use of ubiquitous learning environments, the possibility of incorporating proactivity to the recommendation process has arisen. In this paper we describe methods to push proactive recommendations to e-learning systems users when the situation is appropriate without being needed their explicit request. As a result, interesting learning objects can be recommended attending to the user?s needs in every situation. The impact of this proactive recommendations generated have been evaluated among teachers and scientists in a real e-learning social network called Virtual Science Hub related to the GLOBAL excursion European project. Outcomes indicate that the methods proposed are valid to generate such kind of recommendations in e-learning scenarios. The results also show that the users' perceived appropriateness of having proactive recommendations is high.

Entrepreneurship Strategies in a Portuguese and in a Polish Region

In the present paper we will consider strategies of innovation, risk and proactivity as entre/ intrapreneurship strategies. This study was done in a Portuguese and in a Polish region. In Portugal the region was Vale do Sousa, located in the northern Portugal. The Polish region was Lublin Voivodeship and it is situated in the south-eastern part of the country. The study focused on Industrial and Construction sectors. In order to get a valid sample, a group of 251 firms were analysed in Portugal, and 215 in Poland. However, the minimum sample size in Poland should be 323. Since this is a work in progress, we are aiming for this number of questionnaires. Each strategy was analysed individually for both regions and the results pointed to a lack of culture of entrepreneurship in firms’ management. Only Proactivity presented a positive result in firms’ management. Polish firms tend to be more innovative and more risk takers, while in proactivity Portuguese ones present a slightly higher result. Combining the strategy results, it was possible to identify that 61.2% of Portuguese firms present a low level of entrepreneurship, while 60% of Polish firms present a moderate level. Considering intrapreneurship good levels, while Portugal account for 5.2% this figure is 19.1% in Poland.

Entrepreneurship Strategies in Family and Non-family Businesses

The goal of the present paper is to analyse the classic entrepreneurship strategies (Innovation, Risk and Proactivity) in small and medium-sized businesses. However as presented in the title, the study will go further by comparing the results of those strategies in familiar and nonfamiliar businesses. This study was carried on in construction and industry sectors, in the region of Vale do Sousa, in the north of Portugal. In order to classify businesses as familiar or non-familiar types two criterion were adopted: (1) Management Control, (2) Family Employability. On the opposite to some studies that present a larger percentage of familiar businesses in national and European entrepreneurial fabric, the criterion used leaded to a larger number of non-familiar businesses (53%). The results showed that in general SMEs in this region are not following entrepreneurship strategies. Analysing the entire sample without a separation of businesses by nature (familiar/non-familiar) only proactivity showed to be more present in the managerial decisions. There is a lack of innovation and risk culture. Comparing the groups only on proactivity tests was possible to verify some differences. It was concluded that non-familiar businesses are more proactive than familiar ones. Between those groups there are no statistical differences on the means of the variables innovation and risk. At the same time some tests were conducted to test the differences on the variable entrepreneurship. The results were similar to innovation and risk strategies: There are no significant differences on entrepreneurship between these groups of businesses.

Os Gestores, as empresas, e as estratégias empreendedoras: O caso das empresas industriais e da construção na região do Vale do Sousa

In the present paper, entrepreneurship strategies and its relations with managers and management are analysed in order to evaluate who are the real entrepreneurs. This study was done in a region of northern Portugal (Vale do Sousa) and focus on Industrial and Construction sectors. The region is composed of six concelhos in some of which it is possible to identify some industrial districts. In order to get a valid sample, a group of 251 firms were analysed. The results present a high level of risk aversion and some findings that go with literature on innovation, such as higher levels of education lead to more innovative managers, or young managers are more innovative. It was concluded, that those managers that were able to search and explore opportunities in the past, present better levels of entrepreneurship in their firms.

Orientação empreendedora das PME angolanas

O objetivo fundamental deste estudo é analisar a orientação empreendedora das micro, pequenas e médias empresas (MPME) no município de Cazengo, província do Kwanza Norte, em Angola. Para o desenvolvimento deste estudo utilizamos a abordagem quantitativa, combinando a análise documental com a estatística, tendo os dados sido recolhidos através um inquérito por questionário aplicado às MPME sediadas no município referido. O estudo revelou que as empresas possuem razoável orientação empreendedora, apresentando resultados positivos ao nível da inovação, onde a valorização da I&D, liderança tecnológica e inovação é moderada, e da proatividade, em que as empresas iniciam na mesma proporção ações por elas levadas a cabo e ações iniciadas pela concorrência, e negativos ao nível da assunção do risco, em que as empresas têm uma preferência por projetos de baixo risco, com rendibilidades normais e certas.

Proactive motivation and engagement in career behaviors: Investigating direct, mediated, and moderated effects

Proactive career behaviors become increasingly important in today's career environment, but little is known about how and when motivational patterns affect individual differences. In a six-month longitudinal study among German university students (Study 1; N = 289) it was demonstrated that motivation in terms of "can do" (self-efficacy and context beliefs), "reason to" (autonomous career goals), and "energized to" (positive affect) significantly predicted career behaviors. Contrary to expectation, negative context beliefs had a positive effect when combined with other motivational states. Study 2 replicated and extended those results by investigating whether "can do" motivation mediates the effect of proactive personality and whether those effects are conditional upon the degree of career choice decidedness. We tested a moderated multiple mediation model with a unique sample of 134 German students, assessed three times, each interval being 6 weeks apart. The results showed that effects of proactivity were partially carried through higher self-efficacy beliefs but not context beliefs. Supporting a moderation model, indirect effects through self-efficacy beliefs were not present for students with very low decidedness.

Tiedon tuottaminen ja vaikuttaminen: prosessi ja liitynnät tietolähteisiin

Diplomityön tavoitteena on helpottaa Energiamarkkinaviraston tietomassojen käsittelyä ja tehostaa organisaatiotiedon hallintaa. Keskeisin tavoite on määritellä ja kuvata viraston tiedon tuottamis- ja vaikuttamisprosessi sekä sen liitynnät sisäisiin ja ulkoisiin tietolähteisiin. Työssä perehdytään organisaatiotiedon nykytilanteeseen, tiedon tuottamiseen ja vaikuttamiseen sekä ehdotetaan useita keinoja olemassa olevan tietomassan tehokkaampaan hyödyntämiseen. Työssä analysoidaan millaista tietoa virastossa tarvitaan, missä tieto on saatavilla ajantasaisena sekä luotettavana ja mihin hankittua tietoa loppujen lopuksi käytetään. Nykytilanteen selvittämisen lisäksi työssa ehdotetaan keinoja, joiden avulla organisaatiotieto saadaan nostettua nykyiseltä, pääosin operatiiviselta tasolta vähintään täysin taktiselle tai jopa osin strategiselle tasolle. Lisaksi työssä selvitetään kuinka virasto pystyy hankkimaan tietoa uudenlaiseen tietotarpeeseen. Työn keskeisimmät tulokset ovat diplomityössä esille nostetut kehityskohteet liittyen tietolähteiden hyödyntämiseen, internetsivuston uudistamiseen, uusien analyysien tuottamiseen, tärkeiden ohjeistusten tekemiseen ja prosessien suunnitteluun sekä automatisointiin. Näihin voidaan puuttua prosessikeskeisen ajattelutavan ja proaktiivisuuden lisäämisellä.

Metsäteollisuuden ympäristöstrategia hallinnon näkökulmasta : Metsäteollisuuden kehitysskenaariot vuoteen 2020

Suomen metsäteollisuus elää voimakasta uusiutumis- ja murrosvaihetta, joka ilmenee muutoksina yksittäisten tehtaiden ja tehdasintegraattien toiminnassa. Monia yksikköjä on poistunut tuotannosta ja tuotannon painotusta on muutettu. Toisaalta metsäteollisuus on suuntaamassa uusille aloille, jolloin tuotteina voivat olla esimerkiksi erilaiset biopolttoaineet, kemianteollisuuden raaka-aineet ja uuden sukupolven paperi- ja kartonkituotteet. Metsäteollisuuden muuttuminen ja laitosten monimutkaistuminen sekä jatkuvasti lisääntyvä tiedontarve asettavat yhä suurempia vaatimuksia sekä toiminnanharjoittajien ympäristövastaaville että viranomaisille. Hallinnon jatkuva muutos ja niukkenevat voimavarat voivat johtaa siihen, että käytännön lupa- ja valvontatyöhön jää yhä vähemmän aikaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen koordinoima hanke ”Metsäteollisuuden ympäristöstrategia vuoteen 2020 – hallinnon näkökulma” pyrkii vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin strategiatyön avulla. Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella metsäteollisuuden ympäristönäkökohtia niistä lähtökohdista, joihin yritys voi vaikuttaa raaka-aineen tulosta tehtaalle ja tuotteen lähdöstä tehtaalta sekä tehtaan perustamisesta sulkemiseen ja jälkihoitoon asti. Tavoitteena oli määritellä toiminnoille toimiva ympäristöstrategia. Strategiassa pyrittiin löytämään yhteisymmärrys toiminnanharjoittajan ja viranomaisen kanssa mm. siitä, miten otetaan käyttöön parhaat käytännöt niin teollisuudessa kuin hallinnossakin, toimitaan uusien BAT-, IED- ja vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti sekä edistetään kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden markkinoille tuloa ja otetaan ennakointi tavaksi -lähtökohta käyttöön kaikessa toiminnassa. Hanketyössä esille nousseet haasteet ryhmiteltiin aihealueittain kolmeksi pääkohdaksi tärkeysjärjestyksessä: viranomaisen ja teollisuuden tiedonkulun ja tietämyksen parantaminen, lupa-, valvonta- ja hallintoprosessien parantaminen sekä uusien haasteiden kartoittaminen ja niihin reagointi. Haasteiden ratkaisukeinoiksi etsittiin käytännön toimenpiteitä sekä määriteltiin niille vastuutahot. Toimenpiteiksi esitettiin mm. viranomaisen ja teollisuuden yhteisiä koulutuspäiviä, asiantuntijapaneelin perustamista sekä lupamääräysten antamista myös tehtaan tai tuotantoyksikön sulkemisen tai muuttamisen varalle. Riittävien resurssien ja tietotaidon turvaaminen niin hallinnossa kuin teollisuudessa on ehdoton edellytys toimenpiteiden onnistumiselle.

Asiakaslähtöisen palveluliiketoiminnan johtaminen yritysverkostossa

Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan asiakkuuksien johtamista johtamisoppina ja erilaisten asiakassuhteen ulottuuvuksien merkitystä asiakkaan arvonluomiselle. Teoriaosuudessa tunnistettuja elementtejä peilataan empiria osuuden havaintoihin. Yhteenvedossa on tunnistettu keskeisimmät kehityskohteet, jotka asiakkuuksien johtamisen teoriamalleista sekä käytännöistä ulkopuolisten kumppaneiden kanssa, olisi sovellettavissa asiakkuuksien johtamiseen yritysverkoston sisällä. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistuktruoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin luokittelemalla havainnot kirjallisuustutkimuksessa tunnistettuihin teemoihin sekä teemarungon ulkopuolelta merkittävästi esiin nousseisiin seikkoihin. Tutkimustulokset tukivat kirjallisuudessa esitettyä näkemystä siitä, että keskeisiä asiakassuhteen arvoa lisääviä tekijöitä ovat säännöllinen vuorovaikutus, molemminpuolinen luottamus, vastavuoroisuus, proaktiivisuus ja asiakkaan tarpeita ja odotuksia vastaava palvelutarjooma. Aidosti asiakaslähtöinen toimintatapa vaatii, että koko yrityksen organisaatio ja sen osaamisalueet, prosessit, tarjoomat sekä ansaintalogiikka on viritetty tukemaan asiakkaan tapaa tuottaa arvoa itselleen.

Metsäteollisuuden ympäristöstrategia hallinnon näkökulmasta: Metsäteollisuuden kehitysskenaariot vuoteen 2020

Suomen metsäteollisuus elää voimakasta uusiutumis- ja murrosvaihetta, joka ilmenee muutoksina yksittäisten tehtaiden ja tehdasintegraattien toiminnassa. Monia yksikköjä on poistunut tuotannosta ja tuotannon painotusta on muutettu. Toisaalta metsäteollisuus on suuntaamassa uusille aloille, jolloin tuotteina voivat olla esimerkiksi erilaiset biopolttoaineet, kemianteollisuuden raaka-aineet ja uuden sukupolven paperi- ja kartonkituotteet. Metsäteollisuuden muuttuminen ja laitosten monimutkaistuminen sekä jatkuvasti lisääntyvä tiedontarve asettavat yhä suurempia vaatimuksia sekä toiminnanharjoittajien ympäristövastaaville että viranomaisille. Hallinnon jatkuva muutos ja niukkenevat voimavarat voivat johtaa siihen, että käytännön lupa- ja valvontatyöhön jää yhä vähemmän aikaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen koordinoima hanke ”Metsäteollisuuden ympäristöstrategia vuoteen 2020 - hallinnon näkökulma” pyrkii vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin strategiatyön avulla. Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella metsäteollisuuden ympäristönäkökohtia niistä lähtökohdista, joihin yritys voi vaikuttaa raaka-aineen tulosta tehtaalle ja tuotteen lähdöstä tehtaalta sekä tehtaan perustamisesta sulkemiseen ja jälkihoitoon asti. Tavoitteena oli määritellä toiminnoille toimiva ympäristöstrategia. Strategiassa pyrittiin löytämään yhteisymmärrys toiminnanharjoittajan ja viranomaisen kanssa mm. siitä, miten otetaan käyttöön parhaat käytännöt niin teollisuudessa kuin hallinnossakin, toimitaan uusien BAT-, IED- ja vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti sekä edistetään kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden markkinoille tuloa ja otetaan ennakointi tavaksi -lähtökohta käyttöön kaikessa toiminnassa. Hanketyössä esille nousseet haasteet ryhmiteltiin aihelueittain kolmeksi pääkohdaksi tärkeysjärjestyksessä: viranomaisen ja teollisuuden tiedonkulun ja tietämyksen parantaminen, lupa-, valvonta- ja hallintoprosessien parantaminen sekä uusien haasteiden kartoittaminen ja niihin reagointi. Haasteiden ratkaisukeinoiksi etsittiin käytännön toimenpiteitä sekä määriteltiin niille vastuutahot. Toimenpiteiksi esitettiin mm. viranomaisen ja teollisuuden yhteisiä koulutuspäiviä, asiantuntijapaneelin perustamista sekä lupamääräysten antamista myös tehtaan tai tuotantoyksikön sulkemisen tai muuttamisen varalle. Riittävien resurssien ja tietotaidon turvaaminen niin hallinnossa kuin teollisuudessa on ehdoton edellytys toimenpiteiden onnistumiselle

Industry specific lifecycle services for process critical motors

This Master’s Thesis examines industrial service business and studies how Global Technical Support Center Finland, part of ABB Oy, can develop its lifecycle services based on availability related customer needs. Focus is in three most business critical industry segments OGP (Oil, Gas and Petrochemical), Power and Metals. The research was conducted as a qualitative case study, including literature review and empirical part. The literature review explores industrial service business, product lifecycle services and related customer needs, product effectiveness and maintenance. This study contains also characteristics of constructive research. Primary material was gathered through internal and external interviews. Both theme and semi-structured interviews were performed. This research has shown that customers have different needs depending of the industry segment where they operate. Most remarkable differences are related to maintenance schedules. The main outcomes of the study are the industry specific lifecycle service models that combine company recommendations with customer specific needs. Other development needs were related to proactivity, condition based monitoring, information sharing and lifecycle estimations.