Short-range structure of Pb(1-x)Ba(x)Zr(0.65)Ti(0.35)O(3) ceramic compounds probed by XAS and Raman scattering techniques

Ti K-edge x-ray absorption near-edge spectroscopy (XANES) and Raman scattering were used to study the solid solution effects on the structural and vibrational properties of Pb(1-x)Ba(x)Zr(0.65)Ti(0.35)O(3) with 0.0 < x < 0.40. Compared with x-ray diffraction techniques, which indicates that the average crystal symmetry changes with the substitution of Pb by Ba ions or with temperature variations for samples with x=0.00, 0.10, and 0.20, local structural probes such as XANES and Raman scattering results demonstrate that at local level, the symmetry changes are much less prominent. Theoretical XANES spectra calculation corroborate with the interpretation of the XANES experimental data.

Modeling the optical constants of AlxGa1-xAs alloys

The extension of Adachi's model with a Gaussian-like broadening function, in place of Lorentzian, is used to model the optical dielectric function of the alloy AlxGa1-xAs. Gaussian-like broadening is accomplished by replacing the damping constant in the Lorentzian line shape with a frequency dependent expression. In this way, the comparative simplicity of the analytic formulas of the model is preserved, while the accuracy becomes comparable to that of more intricate models, and/or models with significantly more parameters. The employed model accurately describes the optical dielectric function in the spectral range from 1.5 to 6.0 eV within the entire alloy composition range. The relative rms error obtained for the refractive index is below 2.2% for all compositions. (C) 1999 American Institute of Physics. [S0021-8979(99)00512-5].

XAS characterization of the RuO(2)-Ta(2)O(5) system local (crystal) structure

The influence of the preparation method on the structural properties of the RuO(2)-Ta(2)O(5) system was investigated. Both thin films on Ti substrates and powder samples of nominal composition Ti/RuO(2)-Ta(2)O(5) (Ru:Ta = 100:0, 90:10, 80:20, 30:70, and 0:100 at.%) were prepared through thermal decomposition of polymeric precursors (DPP). The thin films and powder samples were investigated using X-ray absorption spectroscopy (XAS). XANES analyses showed that Ru and Ta are present in the Ru(IV) and Ta(V) oxidation states. EXAFS signals of all the samples were analyzed, to obtain the average bond length (r), coordination number, and the Debye-Waller factor (sigma(2)) for each Ru-O, Ru-Ru, Ta-O nearest-neighbor. The first shell Ru-O distance was found at 1.91-1.92 angstrom with coordination number of 1.8-2.1, and at 2.01-2.02 angstrom with coordination number of 3.9-4.1. The Ta-O distance obtained for all the samples and in both modes (transmission and fluorescence) had significantly different values from the theoretical ones. The results revealed that the local structure around both the Ru and Ta sites are similar, and that they consist of distorted M-O(6) octahedra (where M = Ru or Ta). (C) 2010 Elsevier B.V. All rights reserved.

Modelling of a Hydrogen Catalytic Recombiner for Nuclear Power Plant Containment Studies; Case: Siemens FR90/1-150 Recombiner in TONUS OD Code

Ydinvoimalaitokset on suunniteltu ja rakennettu niin, että niillä on kyky selviytyä erilaisista käyttöhäiriöistä ja onnettomuuksista ilman laitoksen vahingoittumista sekä väestön ja ympäristön vaarantumista. On erittäin epätodennäköistä, että ydinvoimalaitosonnettomuus etenee reaktorisydämen vaurioitumiseen asti, minkä seurauksena sydänmateriaalien hapettuminen voi tuottaa vetyä. Jäädytyspiirin rikkoutumisen myötä vety saattaa kulkeutua ydinvoimalaitoksen suojarakennukseen, jossa se voi muodostaa palavan seoksen ilman hapen kanssa ja palaa tai jopa räjähtää. Vetypalosta aiheutuvat lämpötila- ja painekuormitukset vaarantavat suojarakennuksen eheyden ja suojarakennuksen sisällä olevien turvajärjestelmien toimivuuden, joten tehokas ja luotettava vedynhallintajärjestelmä on tarpeellinen. Passiivisia autokatalyyttisiä vetyrekombinaattoreita käytetäänyhä useammissa Euroopan ydinvoimaitoksissa vedynhallintaan. Nämä rekombinaattorit poistavat vetyä katalyyttisellä reaktiolla vedyn reagoidessa katalyytin pinnalla hapen kanssa muodostaen vesihöyryä. Rekombinaattorit ovat täysin passiivisiaeivätkä tarvitse ulkoista energiaa tai operaattoritoimintaa käynnistyäkseen taitoimiakseen. Rekombinaattoreiden käyttäytymisen tutkimisellatähdätään niiden toimivuuden selvittämiseen kaikissa mahdollisissa onnettomuustilanteissa, niiden suunnittelun optimoimiseen sekä niiden optimaalisen lukumäärän ja sijainnin määrittämiseen suojarakennuksessa. Suojarakennuksen mallintamiseen käytetään joko keskiarvoistavia ohjelmia (Lumped parameter (LP) code), moniulotteisia virtausmalliohjelmia (Computational Fluid Dynamics, CFD) tai näiden yhdistelmiä. Rekombinaattoreiden mallintaminen on toteutettu näissä ohjelmissa joko kokeellisella, teoreettisella tai yleisellä (eng. Global Approach) mallilla. Tämä diplomityö sisältää tulokset TONUS OD-ohjelman sisältämän Siemens FR90/1-150 rekombinaattorin mallin vedynkulutuksen tarkistuslaskuista ja TONUS OD-ohjelmalla suoritettujen laskujen tulokset Siemens rekombinaattoreiden vuorovaikutuksista. TONUS on CEA:n (Commissariat à 1'En¬ergie Atomique) kehittämä LP (OD) ja CFD -vetyanalyysiohjelma, jota käytetään vedyn jakautumisen, palamisenja detonaation mallintamiseen. TONUS:sta käytetään myös vedynpoiston mallintamiseen passiivisilla autokatalyyttisillä rekombinaattoreilla. Vedynkulutukseen vaikuttavat tekijät eroteltiin ja tutkittiin yksi kerrallaan. Rekombinaattoreiden vuorovaikutuksia tutkittaessa samaan tilavuuteen sijoitettiin eri kokoisia ja eri lukumäärä rekombinaattoreita. Siemens rekombinaattorimalli TONUS OD-ohjelmassa laskee vedynkulutuksen kuten oletettiin ja tulokset vahvistavat TONUS OD-ohjelman fysikaalisen laskennan luotettavuuden. Mahdollisia paikallisia jakautumia tutkitussa tilavuudessa ei voitu havaita LP-ohjelmalla, koska se käyttäälaskennassa suureiden tilavuuskeskiarvoja. Paikallisten jakautumien tutkintaan tarvitaan CFD -laskentaohjelma.

Candidate counterparts to the soft gamma-ray flare in the direction od LSI+61303

A short duration burst reminiscent of a soft gamma-ray repeater/anomalous X-ray pulsar behaviour was detected in the direction of LS I +61 303 by the Swift satellite. While the association with this well known gamma-ray binary is likely, a different origin cannot be excluded. Aims. We explore the error box of this unexpected flaring event and establish the radio, near-infrared and X-ray sources in our search for any peculiar alternative counterpart. Methods. We carried out a combined analysis of archive Very Large Array radio data of LS I +61 303 sensitive to both compact and extended emission. We also reanalysed previous near infrared observations with the 3.5 m telescope of the Centro Astronómico Hispano Alemán and X-ray observations with the Chandra satellite. Results. Our deep radio maps of the LS I +61 303 environment represent a significant advancement on previous work and 16 compact radio sources in the LS I +61 303 vicinity are detected. For some detections, we also identify near infrared and X-ray counterparts. Extended emission features in the field are also detected and confirmed. The possible connection of some of these sources with the observed flaring event is considered. Based on these data, we are unable to claim a clear association between the Swift-BAT flare and any of the sources reported here. However, this study represents the most sophisticated attempt to determine possible alternative counterparts other than LS I +61 303.

Oxigênio dissolvido (OD), demanda bioquímica de oxigênio (DBO) e demanda química de oxigênio (DQO) como parâmetros de poluição no ribeirão Lavapés/Botucatu - SP

Oxigênio dissolvido (OD), demanda bioquímica do oxigênio (DBO) e demanda química do oxigênio (DQO) foram utilizados como parâmetros para se avaliar o grau e capacidade de autodepuração do ribeirão Lavapés, que atravessa a cidade de Botucatu - SP. Avaliou-se o perfil de poluição orgânica e identificadas as zonas de autodepuração, e pontualmente foi realizado uma coleta de 24 horas, de hora em hora, onde foi possível correlacionar a poluição orgânica com as atividades domésticas. A DQO mostrou-se como a melhor técnica para avaliar o perfil de poluição orgânica, identificar as zonas de depuração, e para avaliar a poluição orgânica, neste curso d’água. A relação DQO/DBO foi em média 3,4 caracterizando um esgoto biodegradável, indicando que praticamente não existe adição de efluentes industriais, permitindo assim estimar a DBO através da DQO. Nos trechos de água limpa, nascente e foz, em que a DQO estava abaixo de 5 mg L-1 O2, foram utilizados os valores de oxigênio consumido (método do permanganato), o que não invalidou a identificação das zonas de depuração. No entanto pesquisas para desenvolver o método de DQO (dicromato) para baixas concentrações, abaixo de 5 mg L-1 são necessárias para uma melhor avaliação da recuperação do curso d’água.

Sui munimenti ed altre costruzioni poligonie od epimonolite dette ciclopiche, saturnie o pelasgiche e sui resti di tali fabbriche esistentinella provincia romana

UANL

Vaidity od assessments for english languaje learning students in National International Context. 'Validez de las evaluaciones en los estudiantes de la lengua inglesa en un contexto nacional e internacional'.

Resumen tomado del autor