Satamalainsäädännön ja satamanpidon sääntelykenttään liittyvien käytäntöjen kartoitus tietyissä Euroopan maissa

Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on uudistaa Suomen satamalainsäädäntöä ajantasaiseksi, toimivaksi ja alan erityispiirteet huomioon ottavaksi. Ministeriön toimeksiannosta Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) laati vuonna 2004 satamatoimintojen kehittämisestä ja satamia koskevan lainsäädännön uudistamisesta selvityksen, jonka täydennykseksi MKK nyt laati vertailun satamalainsäädännön sisällöstä ja satamanpidon sääntelykenttään liittyvistä erilaisista käytännöistä tietyissä Euroopan maissa. Vertailun kohdemaiksi valittiin Suomen ulkomaan merikuljetusten kannalta keskeiset Alankomaat, Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Kohdemaiden satamat toimivat satamasääntelyltään hyvin erilaisilla malleilla. Erillinen yleinen satamalaki löytyy vain Iso-Britanniasta ja Tanskasta, ja ne ovat keskenään täysin erilaiset. Iso-Britannian vanha, vuodelta 1964 peräisin oleva Harbours Act ei sovellu malliksi Suomen satamalainsäädännön uudistamiselle rakenteeltaan eikä sisällöltään. Tanskan satamalaki vuodelta 1999 on lähempänä Suomen lainsäädännön perinteitä ja voisi joltain osin soveltua käytettäväksi valmistelutyön pohjana. Saksassa satamat kuuluvat osavaltioiden vastuulle. Ruotsin ja Alankomaiden satamat puolestaan toimivat lakia alempitasoisilla säännöillä, jotka paikallisviranomaiset ovat vahvistaneet voimaan. Selvitystyön alaisiksi määriteltyjä erilliskysymyksiä (toimilupa, rangaistusmääräykset, viranomaistoiminnot, satamamaksut, alusten vastaanottaminen ja asiakassuhteet) ei vertailumaissa pidetä erityisen merkittävinä, sillä säädöksissä erilliskysymykset esiintyvät vain satunnaisesti. Vertailumaiden satamalainsäädännöstä on saatavissa vain vähissä määrin tukea Suomen satamalainsäädännön uudistustyöhön. Ulkomaiset satamalainsäädännön ratkaisumallit ovat kovin erilaisia ja osin hyvin niukkoja, joten käyttökelpoista vertailupohjaa ei selvityksessä tullut esille siinä määrin kuin työtä aloitettaessa oletettiin. Tanskan sääntelymallia parempaa esimerkkiä vertailumaiden aineisto ei tarjoa. Satamalainsäädännön kaikki oleelliset osiot kattavan syvällisen vertailun tekeminen kohdemaista saadun aineiston perusteella ei ole mahdollista ja siksi on vaikea esittää pitkälle meneviä johtopäätöksiä ulkomaiden ratkaisumallien soveltuvuudesta Suomeen. Erilliskysymyksistä voidaan ottaa säännökset mahdolliseen uuteen satamalakiin, mutta pykälien muotoiluissa ei vertailumaista apuja saa, joten Suomi voi muotoilla ne parhaaksi katsomallaan tavalla. Sisältöä, sääntelyrakennelmia ja kokemuksia löytyy vertailumaiden satamalainsäädäntöä paremmin analogian kautta Suomen rautatie- ja lentoliikenteen sääntelystä.

Euroopan Unionin Rajaturvallisuusviraston yhteisen opetussuunnitelman mukainen oppimisen arviointi RMVK:n rajavartijan peruskurssin merivartiolinjalla

Euroopan Unionin yhdentyneen ulkorajojen rajavartioinnin myötä on syntynyt tarve kehittää eurooppalaisten rajavartijoiden peruskoulutusta. Vastauksena tähän tarpeeseen Euroopan Unionin Rajaturvallisuusvirasto on kehittänyt rajavartijoiden koulutukseen yhteisen opetussuunnitelman, joka tarjoaa yhteiset standardit kansallisille rajavalvonta- alan oppilaitoksille sekä niiden opettajille ja oppilaille. Yhteisessä opetussuunnitelmassa opetettaville aiheille on annettu taksonomiatasot, jotka oppilaiden tulee opinnoissaan saavuttaa. Yhteinen opetussuunnitelma antaa myös suosituksia käytettävistä opetusmenetelmistä ja oppimisen arviointimenetelmistä. Tutkimusongelmana oli havaita miten Raja- ja merivartiokoulun oppimisen arviointi rajavartijan peruskurssilla vastaa yhteisen opetussuunnitelman taksonomisiin ja suosittelemiin oppimisen arviointimenetelmiin. Keskeisimmät tutkimustulokset ovat: 1) Rajavartijan peruskurssin loppuarviointiin vaikuttavat koemenetelmät ovat riittävät yhteisen opetussuunnitelman tasojen määrittämiseen. Loppuarviointikokeiden koekysymyksien kohdentuminen yhteisen opetussuunnitelman aihealueille oli kuitenkin vähäistä. 2) Rajavartijan peruskurssin muut kvalitatiiviset oppimisen arviointimenetelmät kuitenkin kattoivat laajasti myös yhteisen opetussuunnitelma aihealueita. Lisäksi niillä pystyttiin saamaan havaintoja oppilaiden affektiivisen tason kehittymisestä. 3) Rajavartijan peruskurssilla käytetyt oppimisen arviointimenetelmät soveltuvat paremmin konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen kuin yhteisen opetussuunnitelman suosittamat.

A quantitative state and transition model for the Mitchell grasslands of central western Queensland

Concerns of reduced productivity and land degradation in the Mitchell grasslands of central western Queensland were addressed through a range monitoring program to interpret condition and trend. Botanical and eclaphic parameters were recorded along piosphere and grazing gradients, and across fenceline impact areas, to maximise changes resulting from grazing. The Degradation Gradient Method was used in conjunction with State and Transition Models to develop models of rangeland dynamics and condition. States were found to be ordered along a degradation gradient, indicator species developed according to rainfall trends and transitions determined from field data and available literature. Astrebla spp. abundance declined with declining range condition and increasing grazing pressure, while annual grasses and forbs increased in dominance under poor range condition. Soil erosion increased and litter decreased with decreasing range condition. An approach to quantitatively define states within a variable rainfall environment based upon a time-series ordination analysis is described. The derived model could provide the interpretive framework necessary to integrate on-ground monitoring, remote sensing and geographic information systems to trace states and transitions at the paddock scale. However, further work is needed to determine the full catalogue of states and transitions and to refine the model for application at the paddock scale.

Quando o preconceito condena a genialidade : Alan Turing e as suas máquinas

Este artigo apresenta um breve resumo da vida de Alan Turing, um dos fundadores da Teoria da Computação, uma descrição sucinta da sua máquina e do seu protagonismo associado à decifração do código usado pelos alemães durante a II Guerra Mundial. Aponta ainda o preconceito relativo à homossexualidade de Alan Turing e os obstáculos que ele teve de contornar numa sociedade que criminalizava qualquer atividade homossexual.

Mitchell-Riley Syndrome: A Novel Mutation in RFX6 Gene

A novel RFX6 homozygous missense mutation was identified in an infant with Mitchell-Riley syndrome. The most common features of Mitchell-Riley syndrome were present, including severe neonatal diabetes associated with annular pancreas, intestinal malrotation, gallbladder agenesis, cholestatic disease, chronic diarrhea, and severe intrauterine growth restriction. Perijejunal tissue similar to pancreatic tissue was found in the submucosa, a finding that has not been previously reported in this syndrome. This case associating RFX6 mutation with structural and functional pancreatic abnormalities reinforces the RFX6 gene role in pancreas development and β-cell function, adding information to the existent mutation databases.

Ferns and fern allies of Guatemala. Robert G. Stolze ; the genus Elaphoglossum by: John T. Mickel ; the genus Thelypteris by: Alan R. Smith.

n.s. no.6(1981)

Endodontoid land snails from Pacific Islands (Mollusca : Pulmonata : Sigmurethra). Alan Solem.

Fieldiana. Zoology. Special Publications. Part 2

Endodontoid land snails from Pacific Islands (Mollusca : Pulmonata : Sigmurethra). Alan Solem ... ; [collab.] Barbara K. Solem.

Fieldiana. Zoology. Special Publications. Part 1