Merit pay and proposed pay-for-performance regulations : hearing before the Subcommittee on Civil Service, Post Office, and General Services of the Committee on Governmental Affairs, United States Senate, Ninety-eighth Congress, first session.

"S. 958, the Merit Pay Reform Act of 1983, and amendments to expand its coverage with regard to regulations proposed by the Office of Personnel Management; May 26, June 9, and July 14, 1983"--Pt. 2.

Evaluating Form and Functionality of Pay-For-Performance Plans: The Relative Incentive and Sorting Effects of Merit Pay, Bonuses, and Long-Term Incentives

Using two-year longitudinal data from a large sample of US employees from a service-related organization, the present study investigates the relative effects of three forms of pay-for-performance plans on employees’ job performance (incentive effects) and voluntary turnover (sorting effects). The study differentiates between three forms of pay: merit pay, individual-based bonuses, and long-term incentives. By definition, these PFP plans have different structural elements that distinguish them from each other (i.e., pay plan form) and different characteristics (functionality), such as the degree to which pay and performance are linked and the size of the rewards, which can vary both within and across plan types. Our results provide evidence that merit raises have larger incentive and sorting effects than bonuses and long-term incentives in multi-PFP plan environments where the three PFP plans are operating simultaneously. Only merit pay has both incentive and sorting effects among the three PFP plans. The implications for the PFP-related theory, as well as for the design and implementation of PFP plans, are discussed.

Balanced Scorecard ja tulospalkkaus : Case Vakuutusyhtiö Sampo Oy

Tutkielman päätavoite on tutkia, miten tulospalkkaus voidaan integroida Balanced Scorecard-perusteiseen tulosohjaukseen ja analysoida miten kyseiset asiat on huomioitu Vakuutusyhtiö Sammon mallissa. Tutkielman empiirinen osa on rakennettu pääosin haastatteluihin pohjautuen. Tutkimusmetodologia on toiminta-analyyttinen ja haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Tutkimuksessa todetaan, että ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa yhdistää tulospalkkaus Balanced Scorecardiin. Tapa, miten tulospalkkaus liitetään Balanced Scorecardiin riippuu yrityksestä, sen tavoitteista ja niistä johdetuista kriittisistä menestystekijöistä. Tulospalkkaus on perusteltua yhdistää Balanced Scorecardiin paitsi huomion kiinnittämiseksi yrityksen strategisiin tavoitteisiin myös sen suoritusta ohjaavan vaikutuksen vuoksi. Integroitaessa tulospalkkausta Balanced Scorecardiin todettiin myös casetarkastelussa kriittisiksi alueiksi kommunikointi, onnistunut tavoiteasetanta, mittarit, järjestelmät ja esimiestyöskentely.

Balanced Scorecardin ja tulospalkkauksen yhdistäminen

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka Balanced Scorecard ja tulospalkkiojärjestel-mä voidaan liittää toisiinsa. Jatkotavoitteena on selvittää miksi järjestelmät todellisuudes-sa halutaan yhdistää ja kuinka yleistä tämä on. Balanced Scorecardin osalta painoalueena on järjestelmän apu strategisen suunnittelun apuna. Tässä osiossa pohditaan myös sen mittaristoja ja mittareita. Tämän lisäksi pohdi-taan järjestelmän todellisia hyötyjä ja siihen kohdistunutta kritiikkiä ja arvostelua. Tulospalkkiojärjestelmää pohditaan käsitetasolla, eli mitä vaikutuksia tulospalkkiolla on yksittäiseen työntekijään. Lisäksi pohditaan mitä järjestelmän implementointi vaatii yri-tykseltä tai organisaatiolta. Tarkastellaan myös tulospalkkauksen käyttöä Suomessa ja siihen kohdistunutta maailmanlaajuista kritiikkiä. Keskeisenä tuloksena on se, ettei järjestelmien integrointiin ole olemassa tarkkaa ohjetta, yhdistämisprosessi riippuu yrityksestä ja tämän toimialasta. Toimiala voi jopa aiheuttaa sen, ettei järjestelmiä voi yhdistää. Järjestelmien yhdistämisen ajatuksena on se, että koko henkilöstö saadaan sitoutettua yrityksen strategiaan. BSC sitouttaa ylemmät johtajat ja esimiehet. Tulospalkkiojärjestelmä sitouttaa muun henkilöstön

Tulospalkkaus käytännössä - ansaittu etu vai toiminnan ohjaaja

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tulospalkkiojärjestelmän vaikutuksia käytännössä. Päätutkimusongelmat olivat: toimiiko tulospalkkiojärjestelmä toivotulla tavalla ja jos ei toimi, niin miten sitä tulisi kehittää? Vastausten saamiseksi kerättiin empiiristä aineistoa suomalaisesta hotelli- ja ravintola-alan yrityksestä. Aineisto kerättiin www-kyselynä Internetin kautta. Kyselyssä selvitettiin mielipiteitä myös avoimin kommentein. Teorian mukaan hyvin toimiva tulospalkkiojärjestelmä voi tukea merkittävästi yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Toisaalta huonosti suunniteltu ja strategian kanssa ristiriidassa oleva järjestelmä voi toimia tavoitteiden vastaisesti. Tulospalkkiojärjestelmän rakenne, kehittämistapa, yhteensopivuus strategian kanssa sekä ennen kaikkea työntekijöiden tietämys järjestelmästä vaikuttavat tulospalkkiojärjestelmän merkitykseen työntekijöille. Tulospalkkiojärjestelmä vaikuttaa yksilön toimintaan merkityksensä kautta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin TKK:n tulospalkkiojärjestelmän toimivuusmallia. Mallin avulla arvioitiin tulospalkkiojärjestelmän vaikutuksia tavoitteisiin, toimintaan, yhteistyöhän ja ilmapiiriin sekä työasenteisiin. Lisäksi arvioitiin järjestelmän toimivuutta järjestelmän tarkoituksen, rakenteen sekä esimiestyön kannalta. Tutkimustulokset osoittavat arvioidun järjestelmän toimivan pääosin hyvin ja sillä on merkitystä työntekijöille. Järjestelmä tunnetaan hyvin ja sillä on myös rahallista merkitystä. Toteutuneiden tulospalkkioiden määrä ei kuitenkaan näytä olevan riittävän suuri motivoidakseen sellaisenaan. Teorian ja tutkimustulosten perusteella esitettiin ehdotuksia tulospalkkiojärjestelmän kehittämiseksi. Tulospalkkiojärjestelmää tulisi kehittää yksinkertaisemmaksi, jotta sillä olisi enemmän toivottuja vaikutuksia.

Tulospalkkauksen haasteet ja mahdollisuudet pk-sektorilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tulospalkkauksen haasteita ja mahdollisuuksia pk-sektorissa sekä vertailla pk-sektorin tulospalkkausta suurten yritysten tulospalkkaukseen. Tutkimuksen alaongelmana ovat pk-sektorin erityispiirteet tulospalkkauksen näkökulmasta. Tutkimuksessa vertaillaan ryhmätason palkkiojärjestelmää ja yksilösuoritukseen perustuvaa järjestelmää.

Processes for Determining Annual Salary Raises

In awarding salary raises to faculty and staff university leaders must consider merit pay, market data, and salary equity of internal positions. This brief examines how institutions balance these considerations along with budget limitations to determine salary raises for all employees, and how several institutions have used raises to incentivize institutional achievement of strategic goals such as enrollment and retention.

Democratization, Education Reform, and the Mexican Teachers' Union

This study examines the effect of democratization on a key education reform across three Mexican states. Previous scholarship has found a positive effect of electoral competition on social spending, as leaders seek to improve their reelection prospects by delivering services to voters. However, the evidence presented here indicates that more money has not meant better educational outcomes in Mexico. Rather, new and vulnerable elected leaders are especially susceptible to the demands of powerful interest groups at the expense of accountability to constituents. In this case, the dominant teachers' union has used its leverage to exact greater control over the country's resource-rich merit pay program for teachers. It has exploited this control to increase salaries and decrease standards for advancement up the remuneration ladder. The evidence suggests that increased electoral competition has led to the empowerment of entrenched interests rather than voters, with an overall negative effect on education.

Performance management systems:a global perspective

Performance management is the process by which organizations set goals, determine standards, assign and evaluate work, and distribute rewards. But when you operate across different countries and continents, performance management strategies cannot be one dimensional. HR managers need systems that can be applied to a range of cultural values. This important and timely text offers a truly global perspective on performance management practices. Split into two parts, it illustrates the key themes of rater motivation, rater-ratee relationships and merit pay, and outlines a model for a global appraisal process. This model is then screened through a range of countries, including Germany, Japan, USA, Turkey, China, India and Mexico. Using case studies and discussion questions, and written by local experts, this text outlines the tools needed to understand and ‘measure’ performance in a range of socio-economic and cultural contexts. It is essential reading for students and practitioners alike working in human resources, international business and international management.

Socioeconomic Differences in Preferences and Willingness-to-Pay for Insulin Delivery Systems in Type 1 and Type 2 Diabetes

Background: An evaluation of patients' preferences is necessary to understand the demand for different insulin delivery systems. The aim of this study was to investigate the association between socioeconomic status (SES) and patients' preferences and willingness to pay (WTP) for various attributes of insulin administration for diabetes management. Methods: We conducted a discrete choice experiment (DCE) to determine patients' preferences and their WTP for hypothetical insulin treatments. Both self-reported annual household income and education completed were used to explore differences in treatment preferences and WTP for different attributes of treatment across different levels of SES. Results: The DCE questionnaire was successfully completed by 274 patients. Overall, glucose control was the most valued attribute by all socioeconomic groups, while route of insulin delivery was not as important. Patients with higher incomes were willing to pay significantly more for better glucose control and to avoid adverse events compared to lower income groups. In addition, they were willing to pay more for an oral short-acting insulin ($Can 71.65 [95% confidence interval, $40.68, $102.62]) compared to the low income group ($Can 9.85 [95% confidence interval, 14.86, 34.56; P < 0.01]). Conversely, there were no differences in preferences when the sample was stratified by level of education. Conclusions: This study revealed that preferences and WTP for insulin therapy are influenced by income but not by level of education. Specifically, the higher the income, the greater desire for an oral insulin delivery system, whereas an inhaled route becomes less important for patients.

A valuation of patients` willingness-to-pay for insulin delivery in diabetes

Objectives: The aim of this study was to determine the insulin-delivery system and the attributes of insulin therapy that best meet patients` preferences, and to estimate patients` willingness-to-pay (WTP) for them. Methods: This was a cross-sectional discrete choice experiment (DCE) study involving 378 Canadian patients with type 1 or type 2 diabetes. Patients were asked to choose between two hypothetical insulin treatment options made up of different combinations of the attribute levels. Regression coefficients derived using conditional logit models were used to calculate patients` WTP. Stratification of the sample was performed to evaluate WTP by predefined subgroups. Results: A total of 274 patients successfully completed the survey. Overall, patients were willing to pay the most for better blood glucose control followed by weight gain. Surprisingly, route of insulin administration was the least important attribute overall. Segmented models indicated that insulin naive diabetics were willing to pay significantly more for both oral and inhaled short-acting insulin compared with insulin users. Surprisingly, type 1 diabetics were willing to pay $C11.53 for subcutaneous short-acting insulin, while type 2 diabetics were willing to pay $C47.23 to avoid subcutaneous short-acting insulin (p < .05). These findings support the hypothesis of a psychological barrier to initiating insulin therapy, but once that this barrier has been overcome, they accommodate and accept injectable therapy as a treatment option. Conclusions: By understanding and addressing patients` preferences for insulin therapy, diabetes educators can use this information to find an optimal treatment approach for each individual patient, which may ultimately lead to improved control, through improved compliance, and better diabetes outcomes.

Equal pay for equal work

Truck from Jackson Pty Ltd with banner for equal pay for equal work during the 1965 May Day march, in Roma Street, Brisbane, Australia. Truck also has Queensland Trades and Labour Council of Queensland and affiliated unions banner. Facade of buildings including Vetoy and Foley Bros can be seen in the background.

Miss Equal Pay in sportscar during May Day procession 1967 Brisbane

Miss Equal Pay in sportscar during May Day procession, 1967, Queen Street, Brisbane, Australia.

Effects of a change in abundance of elephants on willingness to pay for their conservation

This paper explores the way in which the stated willingness to pay for the conservation of Asian elephants in Sri Lanka varies with hypothetical variations in their abundance. To do that, it relies on results from a sample of residents of Colombo. The willingness to pay function is found to be unusual. It increases at an increasing rate for hypothetical reductions in the elephant population compared to its current level (a level that makes the Asian elephant endangered) and also increases at a decreasing rate for increases in this population from its current level. Rational explanations are given for this relationship. The relationship is, however, at odds with relationships suggested in some of the literature for total economic value as a function of the abundance of a wildlife species. It is suggested that willingness to pay for conservation of a species rationally includes a strategic element and may not always measure the total economic value of a species. Nevertheless, willingness to pay is still policy relevant in such cases.