Loas a María: religiosidad popular en Portugal

El trabajo de la profesora Lucília José Justino supone a todas luces una contribución en un género textual poco estudiado desde una perspectiva textual, como son la Loas a Nuestra Senora de Nazaré. in Prefácio, Eloy Martos Núnez

Loas a Maria: religiosidade popular em Portugal

Lucília José Justino dedicou-se, com um fervor que não exclui o rigor - antes pelo contrário, o fortalece - a uma fecunda recolha de loas a Nossa Senhora que, só por si tornaria este livro precioso. Mas vai mais longe: estuda-as. O seu objectivo confessado é estudar as loas a Nossa Senhora da Nazaré, Círio da Prata Grande ou dos Saloios, do século XVIII ao século XXI. in Prefácio, Teresa Rita Lopes

Hinos de louvor/loas à Sra do Cabo: instrumento folkcomunicacional e performativo

O texto que aqui se apresenta, nesta obra celebratória dos 600 anos do Culto da Senhora do Cabo, reflecte, em parte, o estudo feito para algumas intervenções públicas sobre o Culto a Maria e a Religiosidade popular em Portugal, e a investigação em curso. No caso concreto, é, sobretudo, o estudo de Hymnos ou Loas cantados no Círio em honra de Nossa Senhora do Cabo, como parte importante na análise comunicativa e performativa desta festa religiosa.

Coleccion de piezas dramáticas, entremeses, loas y jácaras escritas

"Noticia de los actores que tomaron parte en la representacion de los entremeses de Benavente": v. 2, p. [327]-349.

A standardized measurement technique may improve the reliability of measurements of endometrial thickness and volume

Objective To investigate whether standardization of the multiplanar view (SMV) when evaluating the uterus using three-dimensional ultrasonography (3D-US) improves intra-and interobserver reliability and agreement with regard to endometrial measurement. Methods Two-dimensional (2D) and 3D-US was used to measure endometrial thickness by two observers in 30 women undergoing assisted reproduction treatment. Endometrial volume was measured with Virtual Organ Computer-aided AnaLysis (VOCAL (TM)) in the longitudinal (A) and coronal (C) planes using an unmodified multiplanar view (UMV) and a standardized multiplanar view (SMV). Measurement reliability was evaluated by intraclass correlation coefficient (ICC) and agreement was examined using Bland-Altman plots with limits of agreement (LoA). The ease of outlining the endometrial-myometrial interface was compared between the A-and C-planes using subjective assessment. Results Endometrial volume measurements using the SMV and A-plane were more reliable (intra-and interobserver ICCs, 0.979 and 0.975, respectively) than were measurements of endometrial thickness using 2D-US (intra-and interobserver ICCs, 0.742 and 0.702, respectively) or 3D-US (intra-and interobserver ICCs, 0.890 and 0.784, respectively). The LoAs were narrower for SMV than for UMV. Reliability and agreement were not much different between the A- and C-planes. However the observers agreed that delineating the endometrial-myometrial interface using the A-plane was easier (first and second observer, 50.0 and 46.7%, respectively) or `comparable` (50 and 53.3%, respectively), but never more difficult than using the C-plane. Conclusions Endometrial volume measurements are more reliable than endometrial thickness measurements and are best performed using SMV and the A-plane. Copyright (C) 2011 ISUOG. Published by John Wiley & Sons, Ltd.

A complementariedade na PNAS : evolução das parcerias no município de Serra (ES) de 2001 a 2012

Este estudo analisa a evolução das parcerias na implementação da Politica de Assistência Social no município de Serra, Espírito Santo (ES), contribuindo para a discussão sobre a complementariedade das ações previstas na Política Nacional de Assistência Social (PNAS). Trata-se de um estudo qualitativo, referenciado no método crítico-dialético. A estratégia metodológica baseou-se na pesquisa bibliográfica e documental. Os dados empíricos resultam do levantamento e análise dos Relatórios das Conferências Nacionais de Assistência Social; dos Planos e Relatórios Municipais de Gestão na área da Assistência Social; dos termos de convênio estabelecidos com as entidades em 2013. O crescimento das parcerias para execução da PNAS tem relação com a tendência nacional de focalização, descentralização e privatização das políticas sociais. Isso ajuda-nos a compreender essa tendência a nível municipal. As ideias que justificam a realização das parcerias relacionam-se com o neoliberalismo e a reforma do Estado e, também, com a perspectiva de fortalecimento da participação social a partir do contexto do debate que antecede a conformação da Constituição de 1988. O próprio histórico da assistência no Brasil revela que muitas das entidades já executavam ações antes da Lei Orgânica da Assistência Social (LOAS) e apenas se adaptaram à nova legislação. No caso do município pesquisado, o crescimento registrado no número de entidades entre 2001 e 2012 foi de 133,3%. Observamos, ainda, que as entidades não governamentais tem se constituído como a forma primeira de prestação dos serviços socioassistenciais. A maior parte das entidades é de cunho religioso e atua em apenas um âmbito da proteção social. A pesquisa reforça a importância do monitoramento e avaliação das parcerias realizadas e a necessidade da garantia da transparência e publicização das informações na área da assistência, de modo a contribuir com o controle social.

Validation de la version française de l'échelle de contrôle de Levenson (IPC), influence de variables démographiques et de la personnalité

We have examined the internal validity of the Levenson's locus of control scales (IPC, Internal, Powerful others and Chances), translated by Loas et al. (1994). The impact of different demographic variables on the Levenson's locus of control scales was assessed. After, we studied the relation between the IPC scales and the NEO PI R, personality inventory that measures the big five. A large sample (n=200) of subjects of different age, gender and profession and a sample of Swiss students (n=161) responding anonymously were used. The reliability of the IPC scale is acceptable. The analyses of the impact of the demographic variables show that gender and level of education have an influence on the I (intern) scale. Age, gender, level of education and profession have an impact on the P (powerful others) scale. The analyses of the relationship between locus of control and personality showed that there was a negative correlation between I (intern) and Neuroticism and a positive correlation between I and Extraversion and Consciousness. The P (powerful others) scale correlate positively with Neuroticism and negatively with Openness and Agreability. The C scale (chance) correlate positively with Neuroticism. Our study also gives the researchers and the practitioner a reference score table according to the gender, the age, the level of education and the profession.

Etude des liens entre l'alexithymie, l'expérience dépressive et la dépendance interpersonnelle chez des sujets addictifs [Relationships between alexithymia, depression and interpersonal dependency in addictive subjects].

In the scientific literature, the term of addiction is currently used to describe a whole range of phenomena characterized by an irresistible urge to engage in a series of behaviors carried out in a repetitive and persistent manner despite accruing adverse somatic, psychological and social consequences for the individual. It has been suggested that subjects presenting such behaviors would share specific features of personality which support the appearance or are associated with these addictive behaviors. Dimensions such as alexithymia and depression have been particularly well investigated. The aim of this study was to explore the hypothesis of a specific psychopathological model relating alexithymia and depression in different addictive disorders such as alcoholism, drug addiction or eating disorders. Alexithymic and depressive dimensions were explored and analyzed through the statistical tool of path analysis in a large clinical sample of addicted patients and controls. The results of this statistical method, which tests unidirectional causal relationships between a certain number of observed variables, showed a good adjustment between the observed data and the ideal model, and support the hypothesis that a depressive dimension can facilitate the development of dependence in vulnerable alexithymic subjects. These results can have clinical implications in the treatment of addictive disorders.

Alexithymia and depression in eating disorders.

We compared alexithymia and depression ratings for non-hospitalized women meeting DSM-IV criteria for anorexia nervosa (n=32) and bulimia nervosa (n=32) to ratings for healthy women (n=74). Alexithymia was evaluated by the Toronto Alexithymia Scale (TAS-20) and depression by the Hospital Anxiety and Depression Scale (HAD). TAS and HAD scores were significantly higher in anorexic compared to bulimic patients, although these two scales were significantly and positively correlated (r=0.53, P=0.001). After taking depression into account as a confounding variable, rates of alexithymia did not vary according to the type of eating disorder (anorexia or bulimia).

Mood disorders in eating disorder patients: Prevalence and chronology of ONSET.

OBJECTIVES: In a clinical population, we estimated the frequency of mood disorders among 271 patients suffering from Anorexia Nervosa (AN) and Bulimia Nervosa (BN) in comparison to a control group matched for age and gender. METHOD: The frequency of mood disorders was measured using the Mini International Neuropsychiatric Interview (MINI), DSM-IV version. RESULTS: Mood disorders were more frequent among eating disorder (ED) patients than among controls, with a global prevalence of the order of 80% for each ED group. The majority of the mood disorders comorbid with ED were depressive disorders (MDD and dysthymia). The relative chronology of onset of these disorders was equivocal, because mood disorders in some cases preceded and in others followed the onset of the eating disorders. LIMITATIONS: Our sample was characterized by patients with severe ED and high comorbidities, and thus do not represent the entire population of AN or BN. This also may have resulted in an overestimation of prevalence. CONCLUSION: Mood disorders appear significantly more frequently in patients seeking care for ED than in controls. These results have implications for the assessment and treatment of ED patients, and for the aetio-pathogenesis of these disorders.

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön sähköisten palveluiden käytettävyyden ja vaikuttavuuden kehittäminen

Sähköiset palvelut ovat tulleet keskeiseksi osaksi Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Tiedon nopea saatavuus ja yksinkertainen käytettävyys ovat avainasemassa kehitettäessä uusia järjestelmiä. Uuden sukupolven käyttäjät ovat tottuneet tiedon saatavuuden helppouteen, joten tiedon tulee olla selkeästi esillä ja siihen on päästävä käsiksi nopeasti. Diplomityön tavoitteena oli tutkia ja kehittää LOAS:n sisäisiä ja ulospäin asiakkaille tarjottavia sähköisiä palveluita. Kehitettävät palvelut olivat intranet, Internet-sivut ja Maestro Opas-asiakashallinta. LOAS:n palvelut on hajautettu usean eri ohjelman välille, joten se aiheuttaa ongelmia informaation siirrossa järjestelmien välillä. Työssä sähköisten palveluiden käytettävyyttä parannettiin lyhentämällä polkuja ja koostamalla palveluita kokonaisuuksiksi. Työn lopputuloksena LOAS:llä on käytössään yksinkertaisemmat Internet-sivut ja selkeämpi intranet-näkymä. Palveluiden käytettävyyden ja vaikuttavuuden arviointi suoritettiin itsenäisenä perehtymisenä ongelmakohtiin ja henkilöhaastatteluina. Haastatteluilla kartoitettiin käyttäjien palvelun tarpeita, jonka avulla kehitettävät kohteet pystyttiin määrittelemään. Palveluiden käytettävyyttä parantamalla asukkaita pyritään ohjaamaan tarjottavien palveluiden piiriin. Tällöin asukkaille tarjottavien palveluiden laatua pystytään parantamaan. LOAS:n tulisi kuitenkin tarkastella erilaisia ratkaisuja toimintojen yhdistämiseen. Tämän avulla asukkaiden kaikki liikkuminen pystyttäisiin käsittelemään yhden ohjelman avulla.

Energiatehokkuuden parantaminen Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön rakennuksissa

Jatkuvasti nouseva energian hinta ja kiristyneet energiatehokkuusmääräykset asettavat opiskelijoille vuokra-asuntoja tuottaville palveluntarjoajille uusia haasteita. Opiskelijoiden tulotaso ei seuraa energian nopeaa hinnannousua ja jotta pystytään säilyttämään opiskelija-asuntojen hinta riittävän alhaisena, on kiinnitettävä enemmän huomiota energiankulutukseen. Tämä diplomityö antaa vahvan alkusysäyksen Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) energiate-hokkuustyölle ja tavoitteena on tehdä tehokkaasta energiankäytöstä jatkuvaa joka-päiväistä toimintaa. Energiatehokkuustyöhön ryhdyttiin tutustumalla valittujen vertailuyhteisöjen energiatehokkuustoimintaan ja energiatehokkuuteen Suomen rakennuskannassa. Tilastollisesta tarkastelusta siirryttiin tutkimaan LOAS:n kiinteistökannan nykytilaa asuinrakennuksille suunnitellun energiakatselmusmallin avulla. Tehtyjen ha-vaintojen pohjalta toteutettiin erilaisten energiansäästötoimenpiteiden vaikutta-vuuskokeiluja yksittäisissä asuntokohteissa. Saatujen tulosten pohjalta määriteltiin toimenpiteet energiatehokkuustoiminnan jatkamiselle ja parhaiden toimenpiteiden laajentamisesta koskemaan koko LOAS:n rakennuskantaa. Työssä luotiin suositukset myös LOAS:n tuleville laajemmille asuntokohteiden perusparannuksille, joilla energiatehokkuuden tasoa saadaan taloudellisesti kannattavalla tavalla merkittävästi parannettua. Työn kuluessa saatiin aikaiseksi energiatehokkuuden parantamisen kannalta merkittäviä tuloksia. Tehtyjen toimenpiteiden kokonaisvaltaisen käyttöönoton jälkeen LOAS:n energiatehokkuus on valtakunnallista huipputasoa opiskelija-asumista tarjoavien yhteisöjen vuosittaisessa vertailussa.

Opiskelija-asuntosäätiön vuokranmääritysjärjestelmän uudistaminen ja asuntosalkutus

Hallittaessa suurta määrää vuokra-asuntoja, yksittäisten asuntokohteiden tarkka tunteminen on tärkeää. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on kyetä näkemään kokonaisuus – miten kohteet asettuvat paremmuusjärjestykseen verrattaessa niitä toisiinsa. Mitkä kohteet pärjäävät hyvin milläkin osa-alueella ja mitkä pärjäävät heikommin? Työssä luotiin työkalu, jolla Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö voi vertailla asuntokohteitaan toisiinsa teknisten, taloudellisten ja kysynnällisten seikkojen perusteella. Kohteiden keskinäisen vertailun avulla voidaan selkeämmin johtaa tulevaisuuden perusparannustöitä, uudisrakentamista sekä kohteista luopumista. Keskinäinen vertailu antaa pohjaa kohde kohtaiselle päätöksenteolle, joka ottaa huomioon kohteiden keskinäisen vertailun. Tämän työkalun avulla päätöksenteon tueksi on mahdollista saada numeerista tietoa aikojen saatossa kertyneen subjektiivisen näkemyksen lisäksi.

Analyse du regard de trois quotidiens français sur l'Algérie postcoloniale : 1962-1971

L’empire colonial français se désagrège à partir des années 1950. Après la perte des colonies fondées au Maroc et en Indochine, la France doit faire face à la sécession de sa plus importante colonie, l’Algérie. La population française accepte difficilement cette sécession puisqu’il ne s’agit pas uniquement de la chute de l’empire colonial mais aussi de la destruction d’idéaux qui lui étaient chers. Plus que la peur de ne plus être un empire colonial, les Français redoutent la perte de leur statut de puissance mondiale et de leur vision de pays possédant une mission civilisatrice. Pour comprendre l’évolution de la perception de l’Algérie en France après la décolonisation algérienne à travers plusieurs courants de pensée, ce mémoire se penche sur les éditoriaux publiés dans trois journaux français (Le Figaro, L’Humanité et Le Monde) entre 1962 et 1971 qui traitent d’événements qui se sont déroulés en Algérie. Il se penche plus particulièrement sur le terrorisme de l’OAS au moment de l’indépendance algérienne, le conflit au sein du Front de Libération Nationale (FLN) pour décider qui détiendra le pouvoir, le conflit avec le Front des Forces Socialistes (FFS), la guerre avec le Maroc, le coup d’état de Boumedienne et la nationalisation du pétrole algérien.