Controllerin työnkuva

Yritysten toimintaympäristön muutokset ovat pakottaneet yritykset muokkaamaan organisaatiorakennettaan ja tämä on johtanut taloushallinnon hajauttamiseen. Hajautettu taloushallinto on tehnyt perinteisten laskentatoimen ammattilaisten yksitoikkoisista työtehtävistä paljon värikkäämpiä. Roolit ja työtehtävät ovat lisääntyneet ja hyvien kommunikaatiotaitojen merkitys on korostunut. Tämä on pakottanut laskentatoimen ammattilaiset ulos toimistoistaan tekemään yhteistyötä yrityksen muiden osastojen kanssa. Controller on käsitteenä laaja. Controller-nimike sisältää monia eri rooleja ja työtehtäviä yrityksessä. Tämän takia työnimikettä voidaankin tarkentaa esimerkiksi nimikkeillä Assistant Controller tai Business Controller. Työtehtävien painopiste vaihtelee controllerin roolin mukaan, mutta laskentatoimen hallitseminen ja liiketoiminnan ymmärtäminen on kaikissa tärkeää. Business Controller on kuitenkin muista controllereista selvästi eniten liiketoimintaan suuntautunut. Työn perusteella voidaan todeta, että controllereiden työnkuvat teoriassa ja todellisuudessa vastaavat hyvin toisiaan. Controllereiden yleisimpiä työtehtäviä sekä kirjallisuuden ja artikkeleiden että työpaikkailmoitusten mukaan ovat taloudellisen tiedon tuottaminen ja analysointi, raportointi, raportointijärjestelmien ja suorituskykymittaristojen ylläpitäminen ja kehittäminen, taloudellisten ohjeistusten laatiminen, yrityksen taloudellisena neuvonantajana toimiminen sekä päätöksenteon tukeminen. Controllereiden työtehtävien painopiste riippuu aina myös yrityksen koosta ja toimialast

Asiakaslaskennan tarkastelua johdon laskentatoimen työkaluna teoriassa ja käytännössä

Tässä tutkielmassa tarkastellaan asiakaskannattavuusanalyysejä teoreettisesti sekä käytännön esimerkkien kautta. Kilpailun intensiivisyyden lisääntyminen asettaa yrityksille haasteita. Siirtyminen tuotekeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen asettaa yritykset uusien haasteiden eteen. Johdon laskentatoimen analyysejä käytetään asiakaslaskennassa. Yritysten ja laskentatoimen näkökulmasta keskeinen kiinnostuksen kohde asiakkaissa on kannattavuus. Kannattavuusnäkökulma ohjaa myöstätä tutkielmaa. Kaikki asiakkaat eivät ole samanarvoisia ja yhtä kannattavia. Yleisesti tunnettu 20/80 sääntö kuvaa tätä hyvin; 20 % asiakkaista vastaa 80 % tuotoista. Asiakaskannattavuus on tärkeä asia seurata.Saatujen tulosten perusteella ymmärretään paremmin, mistä voitot nousevat, mistä asiakkaista tulee pitää kiinni ja mitä asiakkaille ylipäätänsä kannattaa tarjota ja miten. Tämä tutkielma esittelee asiakaslaskennan menetelmät (asiakaskannattavuusanalyysi, asiakassegmentin kannattavuusanalyysi, asiakkaan elinkaarenkannattavuus analyysi, asiakkaan arvostaminen varoina sekä tasapinotetun mittariston asiakasnäkökulma) sekä esittää käytännön esimerkkejä asiakaslaskennan toteutuksesta.

Laskentatoimen tutkimus Suomessa vuosina 1985-1999

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida laskentatoimen kauppatieteellisiä väitöskirjatutkimuksia vuosilta 1985-1999. Väitöskirjoista tutkitaan: missä yliopistoissa ne on tehty, ketkä tutkimuksia ovat tehneet, mitä on tutkittu ja mitä tutkimusmetodologiaa on käytetty. Lisäksi suoritetaan vertailua edellisiin vuosikymmeniin sekä USA:n ja Euroopan tutkimuksiin. Tutkimusote on nomoteettinen. Laskentatoimen väitöskirjat vuosilta 1985-1999 luokitellaan ja analysoidaan tutkimusten aihepiirin, tutkimusotteen ja tutkimusten ongelma-alueen perusteella. Analyyseistä saatuja tiivistettyjä tuloksia vertaillaan Juha ja Salme Näsin (1985) vuosien 1940-1984 laskentatoimen väitöskirjojen tutkimustuloksiin. Lopputuloksena todetaan, että vuosien 1985-1999 väitöskirjatutkimusten aihepiirit ovat keskittyneet johdon päätöksentekoon, väitöskirjojen tutkimusotteissa nomoteettinen tutkimusote on menettänyt johtoasemansa toiminta-analyyttisella tutkimusotteelle sekä ongelma-alueidensa perusteella väitöskirjat ovat suuntautuneet yrityksen taloudelliseen toimintaan.

Eettisyyden koulutus laskentatoimen pääaineen opiskelijoille - empiirinen tutkimus suomalaisista kauppatieteellisistä yksiköistä

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida, miten suomalaiset kauppatieteelliset yksiköt tarjoavat eettisyyden koulutusta. Erityisesti tutkimuksessa keskityttiin laskentatoimen pääaineen opiskelijoille kohdistettuun eettisyyden koulutukseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui sekä eettisyyden koulutusta että eettisyyden ja liike-elämän välistä suhdetta yleisesti käsittelevään tutkimukseen. Empiirisen aineiston keräämiseen sovellettiin kyselytutkimusta, joka lähetettiin kaikille suomalaisen yliopiston tai korkeakoulun palveluksessa oleville laskentatoimen professoreille, lehtoreille, yliassistenteille sekä assistenteille. Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat eettisyyden olevan osa jokaisen suomalaisen laskentatoimea opettavan kauppatieteellisen yksikön kurssitarjontaa. Vain neljä yksikköä tarjosi tutkimuksen tulosten mukaan erillistä, eettisyyteen tai yhteiskuntavastuuseen keskittyvää opetusta. Valtaosa opetti eettisyyttä osana muuta kauppatieteiden opetusta. Pääosa suomalaisista laskentatoimen opettajista piti tutkimuksen tulosten mukaan eettisyyden koulutusta joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä osana laskentatoimen koulutusta.

Strategisen laskentatoimen teoria ja käytäntö - Kyselytutkimus suomalaisyrityksistä

Tutkimus on jaettu kahteen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osiossa kuvataan strategisen laskentatoimen ja perinteisen strategiatyön välistä yhteyttä teoreettisesta näkökulmasta ja osoitetaan strategisen laskentatoimen hyödynnettävyys yritysjohdon apuna strategiaprosessin eri vaiheissa ja strategisen asemoinnin apuvälineenä. Teoriaosan lopuksi esitetään ehdotus strategisen laskentatoimen viitekehykseksi. Toisessa osiossa tutkitaan kyselytutkimuksen avulla suomaisyritysten strategisen laskentatoimen menetelmien käyttöastetta ja menetelmien uskottua hyödyllisyyttä. Tutkimustuloksia verrataan lisäksi aiemmin tehtyyn tutkimukseen muiden maiden vastaavista tuloksista. Tutkimuksesta käy ilmi suomalaisten yritysten suosivan samoja menetelmiä kuin muissakin maissa ja niin suomalaisyritysten kuin myös muiden maiden uskovan kaikkien menetelmien olevan hyödyllisempiä kuin mitä niitä yrityksissä käytetään.

Johdon laskentatoimen väitöskirjat Suomessa 1998–2008

Kandidaatintyön tarkoituksena on kartoittaa johdon laskentatoimen aiheesta tehtyjä väitöskirjoja Suomessa aikavälillä 1998–2008. Työn pohjalta luotiin lähdeaineisto, johon kaikki löytämämme aihealueen väitöskirjat aikajärjestyksessä kasattiin. Tämä lähde on liitteissä luettavissa. Työn teoriaosuudessa käytiin kirjallisuuslähteiden pohjalta läpi johdon laskentatoimen teoreettiset määritelmät. Teoriaosassa käytiin läpi yleiset johdon laskentatoimen periaatteet, eri hyödyntämismahdollisuudet, sekä yleisempiä malleja/mittaristoja. Työtä rajattiin myös siten, että yksityiskohtaisempaa syventymistä johonkin tiettyyn laskentamenetelmään pyrittiin välttämään. Kunkin teoriaosion jälkeen käsiteltiin erillisessä alaluvussa aiheesta tehdyt väitöskirjat. Koska työn tarkoituksena ei ole käsitellä tehtyjen tutkimuksien tuloksia, käytiin kustakin väitöskirjasta läpi vain tiivistelmä. Kustakin väitöskirjasta selvitettiin tekijä, milloin ja missä tutkimus on tehty, mitä väitöskirjassa tutkitaan ja mikä on sen tutkimusote. Tutkittavia väitöskirjoja löytyi, työn rajauksen puitteissa, kaikkiaan kolmekymmentä kappaletta. Yleiseen johdon laskentatoimen kehitykseen on tehty seitsemän väitöskirjaa. Kustannuslaskennan käyttöön liittyviä tutkimuksia on yhteensä seitsemän. Investointilaskelmien käyttöön liittyviä väitöskirjoja on tehty kaksi kappaletta. Suorituskyvyn mittauksesta on tehty viisi väitöskirjaa. Strategisesta johdon laskentatoimesta on kirjoitettu yhdeksän väitöskirjaa.

Johdon laskentatoimen käsitteiden ja laskentamenetelmien kehitys vuodesta 1970

Johdon laskentatoimen käsitteiden ja laskentamenetelmien kehittymistä Suomessa on aiemmin tutkinut paljon Tampereen yliopiston professori Salme Näsi, joka on julkaissut aiheeseen huomattavan määrän kirjallisuutta ja artikkeleita. Pelkästään johdon laskentatoimen käsitteiden ja laskentamenetelmien kehittymistä 1970-luvulta alkaen tutkiskelevaa työtä ei kuitenkaan vielä ole. Johdon laskentatoimen käsitteiden ja menetelmien kehittymisen tarkastelun alkaessa 1970-luvulta on syytä myös tutustua jo aiemmin olemassa olleeseen jaotteluun ja käsitteisiin laskentatoimen kentässä. Johdon laskentatoimen käsitteiden ja laskentamenetelmien kehittymiseen ovat vaikuttaneet eri vuosikymmeninä liiketoimintaympäristön muutokset, talouselämän tapahtumat, ammattilehtikirjoittelu, aiheeseen liittyvä tutkimus ja 1990-luvulta alkaen entistä voimakkaammin ulkomailta tulleet vaikutteet. Myös tietoteknistyminen ja informaatioteknologian kehitys ovat vaikuttaneet johdon laskentatoimen kenttään ollen tänä päivänä välttämätön osa laskentaoperaatioita. Lisäksi yrityshenkilöstön rooli on vaihtunut laskentakäsitteiden ja -menetelmien kehittymisen myötä.

Asiakas johdon laskentatoimen menetelmissä

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan erilaisia johdon laskentatoimessa käytettyjä menetelmiä, jotka liittyvät asiakkaisiin. Työ on teoriapainotteinen ja se perustuu pitkälti aiheesta kirjoitettuihin artikkeleihin, mutta joukossa on myös muutama käytännön esimerkki. Työn tavoitteena on muodostaa laaja-alainen kirjallisuuskatsaus johdon laskentatoimessa käytettäviin asiakaslaskentamenetelmiin sekä niiden hyötyihin ja ongelmiin. Kiristyvän kilpailun ja globalisaation myötä asiakkaan huomioonottaminen on muodostunut yhä tärkeämmäksi seikaksi yritysmaailmassa. Asiakaslähtöisyydestä on tullut muoti-ilmiö, johon kaikki haluavat panostaa. Tämä lisää johdon tietotarpeita ja asettaa näin uusia vaatimuksia johdon laskentatoimelle. Siirtyminen uusiin laskentamenetelmiin ja toimintatapoihin aiheuttaa jatkuvasti uusia haasteita, sillä muitakaan yrityksen sidosryhmiä ei voi unohtaa asiakaslähtöisyyttä parannettaessa. Yksi eniten huomiota saanut asiakaslaskentamenetelmä on asiakaskannattavuus. Sen tarkoituksena on tutkia, mitkä asiakkaat tai asiakasryhmät ovat kannattavia ja mitkä eivät. Muita esiteltäviä asiakaslaskentamenetelmiä ovat muun muassa asiakkaiden arvottaminen, tavoitekustannuslaskenta, arvoperusteinen hinnoittelu sekä suorituskykymittaristojen asiakasnäkökulmat. Osa asiakaslaskentamenetelmistä on jo nykyisin laajassa käytössä yrityksissä, mutta tulevaisuudessa niiden käyttö lisääntynee entisestään, kun menetelmiä kehitetään helppokäyttöisemmiksi ja luotettavimmiksi.