Taksien kysyntä ja tarjonta Itä-Suomessa : Itä-Suomen henkilöliikennestrategian osaprojekti

Tämän työn tavoitteena oli selvittää ELY-keskuksen nykyisen taksikiintiön määrittämisprosessin toimivuutta ja prosessin kehittämismahdollisuuksia. Selvitys on yksi Itä-Suomen henkilöliikennestrategian neljästä osaprojektista. Nykyisen taksiliikennelain mukaisesti ELY-keskusten tulee vahvistaa alueellaan kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät vuosittain. Työn tuloksena esitetään kehittämistoimenpiteenä muun muassa taksiliikennelain uudistamista niin, että se mahdollistaisi nykyistä harvemman kiintiön vahvistamisvälin, koska kiintiön muutokset ovat hyvin pieniä suhteessa työmäärään. Taksien kysynnän ja tarjonnan muutoksien ja toimialan kannattavuuden seuraamiseksi kerättävistä tunnusluvuista todettiin puuttuvan terveydenhuollon ja yleisemmin esteetöntä kalustoa vaativien kuljetusten kysynnän muutoksia kuvaava tunnusluku. Lisäksi nähtiin olevan tarvetta esteettömän taksikaluston kriteerien tarkistamiseen ja esteettömän kalustoon liittyvän terminologian selkiyttämiseen.

Kysyntä-toimitusketjun synkronointi epävarman kysynnän ja tarjonnan toimintaympäristössä

Kysynnän ja tarjonnan epävarmuudet ovat nykyisin arkipäivää useilla toimialoilla. Elämme epävarmuuden suhteen ennen näkemättömiä aikoja, minkä on arvioitu jatkuvan myös tulevaisuudessa. Yritysten tilauskannat ovat lyhyitä, ja tilaukset viivästyvät tai peruuntuvat kokonaan. Toisaalta tarjonnan epävarmuudet aiheuttavat asiakasyrityksille haasteita esimerkiksi toimitusmyöhästymisten muodossa. Tuotannon ollessa hajaantunut verkostoihin yksittäisten yritysten toiminta ja päätökset vaikuttavat toisten verkostoyritysten toimintaan. Tämän takia epävarmuuden aiheuttamista muutoksista ja poikkeamista tulisi tiedottaa kumppaniyrityksiä, jotta kaikki pysyisivät samalla kellotaajuudella. Operatiivisen ja taktisen tiedon jakaminen on nykyisissä toimitusketjuissa jo arkipäivää, mutta yritysten välisistä rajapinnoista löytyy edelleen kehitettävää. Riittävästä ei kiinnitetä huomiota vastaanottajan kykyyn ja tapaan hyödyntää informaatiota – varsinkaan muutostilanteissa. Ajan/nopeuden ollessa yhä tärkeämpi kilpailutekijä informaation ajoituksella on kriittinen merkitys kysyntä-toimitusketjujen kokonaissuorituskykyyn. Toisin sanoen, millä ajanhetkellä tietoa tulisi jakaa, jotta kumppani pystyisi hyödyntämään saamaansa tietoa mahdollisimman hyvin. Kysyntä-toimitusketjun synkronoinnilla tarkoitetaan tässä väitöstutkimuksessa nimenomaan aikatekijään keskittymistä yritysten välisessä päätöksenteossa ja informaation jakamisessa toimitusketjun kokonaissuorituskyvyn parantamiseksi. Tutkimus kytkeytyy toimitusketjukoordinoinnin tieteelliseen keskusteluun. Koordinointiteorian keskeinen osa ovat riippuvuussuhteet, joita johdetaan koordinointimekanismien avulla. Kysyntätoimitusketjun synkronointia on mallinnettu aikaisemmin VOP-OPP-mallin (Value Offering Point – Order Penetration Point) ja sen johdannaisten avulla. Näissä malleissa asiakasyrityksen kysyntäketju ja toimittajayrityksen toimitusketju ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa, jota johdetaan päätöksenteon synkronoinnin ja informaation jakamisen koordinointimekanismeilla. VOP-OPP-malli johdannaisineen eivät kuitenkaan huomioi epävarman toimintaympäristön vaikutuksia synkronointiin. Näissä malleissa informaation ainoana laatudimensiona tarkasteltava aikatekijä on liian kapea-alainen näkökulma synkronointiin epävarmassa ympäristössä. Lisäksi nämä mallit keskittyvät vain yksisuuntaiseen, kysyntälähtöiseen, synkronointiin jättäen huomioimatta tarjontalähtöisen synkronoinnin. Aikatekijä- ja kokonaissuorituskykypainotustensa takia VOP-OPP-malli tarjosi kuitenkin hyvän lähtöfilosofian uusien synkronointimallien kehittämiseen. Väitöstutkimus toteutettiin hypoteettis-deduktiivisena tapaustutkimuksena, jossa ensin luotiin kirjallisuuden perusteella uudet teoreettiset synkronointimalliehdotukset. Tämän jälkeen ehdotusten toimivuutta arvioitiin käytännön kysyntä-toimitusketjuissa. Tutkimuksen uutuusarvo liittyy kysyntä-toimitusketjun synkronoinnin keskeisten piirteiden systeemiseen mallintamiseen epävarmassa toimintaympäristössä. Kontribuutiona esitetään kysyntä-toimitusketjun synkronoinnin moniulotteinen kokonaismalli, joka sisältää koordinointimekanismeina päätöksenteon synkronoinnin, informaation läpinäkyvyyden sekä asiakas- ja toimittajapään joustot. Tiedon vaihtoa mallissa tarkastellaan kaksisuuntaisesti – kysyntä- ja tarjontalähtöisesti. Informaation laatudimensioina mallissa ovat informaation ajoitus, luotettavuus ja tarkkuus. Kokonaismalli sisältää kolme alimallia: Demand Visibility Point – Demand Penetration Point (DVP-DPP) on kysyntälähtöisen synkronoinnin malli, Supply Visibility Point – Supply Information Penetration Point (SVP-SIPP) on tarjontalähtöisen synkronoinnin malli ja Integroitu DVP-DPP - SVP-SIPP-malli kytkee edellä mainitut mallit toisiinsa. Näissä alimalleissa informaation eri luokkia ovat tilausta edeltävä, tilaukseen liittyvä, tilauksen jälkeinen ja sovitun toimitusajankohdan jälkeinen kysyntä- ja tarjontatieto. Käytännön hyödyntämisen näkökulmasta mallit toimivat ns. mentaalitason koordinointimekanismeina, joiden tarkoitus on herättää toimitusketjukumppanit tavoittelemaan kokonaissuorituskyvyn parantamista oman edun tavoittelemisen sijasta. Tutkimuksen päärajoitteena on sen keskittyminen ainoastaan kahdenvälisiin yhteistyösuhteisiin, mikä tarjoaa nykyisessä verkostoituneessa toimintaympäristössä varsin kapean kuvan käytännön synkronointihaasteisiin.

Laurea-amk:n e-kirjahankinta: vastaako tarjonta kysyntää?

Hannu Jokirannan esitys FinELibin Aineistopäivässä Helsingissä 15.5.2014.

Vuorovaikutuskouluttajana työyhteisöissä

This thesis concerns organizing a workshop about interaction in the various communities represented by Helsinki city's social welfare department. There were seventeen workshops altogether and they were organized in different communities; for example, in a children's daycare centre. The aim was to gain experience in the planning and organizing of these kinds of workshop. The workshops focused on dealing with interactive quetions arising out of the very community which was taking part in the workshop. These questions were discussed and handled using a technique called forum-statues. This means that the problems arising from the community were presented as living pictures to the group. There was also a short theoretical element concerning interactions between people, self-esteem, the different phases in developing a group, and the effects of conflicts in groups. There was a high degree of interest in the research and places were soon filled. The workshops consisted of a warming part with a lot of playing, a deepening part with questions arising out of the group, and a relaxation and feedback part at the end. The basis of the workshop was similar for all seventeen workshops. The athmosphere in workshops was discussive and open. The participants were engouraged to express there opinions and point of views. Feedback from the participantswas very positive. The participants obtained new points of view, according there fellow workers, and the community spirit improved. Shortage of time was, unfortunately, a problem. With more time, it would have been possible to go deeper into the problems of interaction within the community. Ceratinly, the research proved that there would be great demand for this kind of workshop in future.

Footbalance-pohjallisten käytön yhteys liikuntatottumuksiin ja koettuihin kipuihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksilöllisten Footbalance-pohjallisten käytön yhteyttä asiakkaiden liikuntatottumuksiin ja koettuihin kipuihin. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen survey -tutkimus. Tutkimushenkilöt liikkuivat säännöllisesti ja heistä (n = 15) kolmellatoista esiintyi kipuja alaraajojen tai alaselän alueella ennen pohjallisten käyttöönottoa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Footbalance System Oy:n kanssa ja se toteutettiin internetissä asiakaskyselynä kolmen viikon aikana syksyllä 2007. Kyselyssä kartoitettiin asiakkaiden kokemia kipuja ja liikuntatottumuksia sekä ennen yksilöllisten Footbalance-pohjallisten käyttöä että vähintään kuukauden kestäneen käytön jälkeen. Tulokset analysoitiin SPSS 15.0 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Tutkimuksessa saatiin suuntaa antavia tuloksia yksilöllisten Footbalance-pohjallisten käytön yhteydestä asiakkaiden kokemiin kipuihin alaraajojen ja alaselän alueella. Pohjallisten käytön aloittamisen jälkeen kivut vähenivät yhdellätoista, joista viidellä tutkittavalla kivut poistuivat kokonaan. Myös keskimääräiset liikuntakerrat viikkoa kohti ja tutkittavien arkiliikkuminen lisääntyivät pohjallisten käyttöönoton myötä. Käytännön kokemukset osoittavat, että jalka-analyysille ja yksilöllisille pohjallisille on kysyntää ja tarvetta. Tutkimuksessamme mitattu asiakastyytyväisyys osoittaa, että asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja itse tuotteeseen, yksilöllisiin Footbalance-pohjallisiin.

Tuotevarastojen nykytila-analyysi lyhytkäyttötuotteita valmistavassa yrityksessä

Varastointitehokkuus on keskeisimpiä asioita päivittäistavaroita valmistavissa yrityksissä, kun kustannuksia pyritään minimoimaan mahdollisen kilpailuedun saavuttamiseksi. Tämän diplomityön tarkoituksena on nykytilaa analysoimalla löytää syyt kohdeyrityksen suurelle lautasvarastolle ja pyrkiä esittämään kehitysmahdollisuuksia. Aihetta lähestytään aluksi alan kirjallisuutta käsittelemällä. Varastojen syntyyn vaikuttavat kaksi päätekijää: kysynnän ennustamisen onnistuminen ja tuotannon suunnittelu sesonkimaisessa kysyntäympäristössä. Työssä syvennytään näihin aiheisiin ja esitellään varastointitehokkuuden mittarit, varastoinnin kustannukset sekä kannattavuuden mittari ROI. Yrityksen lautasvaraston nykytila-analyysin jälkeen on työssä kehitelty kolme erilaista tuotannon toimintamallia, joista kaksi on laadittu vuoden 2006 toteutuneelle ja kolmas vuoden 2007 budjetoidulle kysynnälle. Toimintamallien perusteella olisi yrityksen lautasvarastoa mahdollista pienentää ja varastointikustannuksia karsia jopa 45 prosenttia.

Logistiikkayrityksen sijoittuminen Venäjälle - Venäjän logistiikkasektori ja potentiaaliset sijoittumiskohteet

Venäjän voimakas talouskasvu on lisännyt merkittävästi myös logistiikkapalveluiden kysyntää maassa. Suuren pinta-alan, markkinapotentiaalin ja Euroopan ja Aasian välisen maantieteellisen sijainnin tarjoaman merkittävän kauttakulkupotentiaalin ansiosta Venäjä on erityisen kiinnostava investointikohde logistiikkayrityksille. Talouskasvu ei ole kuitenkaan jakautunut tasaisesti ja tämän vuoksi investoijan onkin syytä tarkoin selvittää minne Venäjän sisällä sijoittua. Tässä työssä on kartoitettu Venäjän logistiikkasektoria ja liikenneinfrastruktuuria sekä tarkasteltu kilpailutilannetta tavoitteena löytää logistiikkayrityksellekeskeisimmät sijaintikohteet Venäjällä. Moskova ja Pietari on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Alan kirjallisuuteen ja aiheesta aiemmin laadittuihin tutkimuksiin perehtymällä on selvitetty yritysten sijaintipaikanvalinnalle asettamat tärkeimmät kriteerit. Logistiikkayrityksille toimivalla infrastruktuurilla on luonnollisesti oleellinen merkitys sijaintipaikkaa valittaessa, riittävän suuren markkinapotentiaalin ollessa toinen erittäin merkittävä kriteeri. Kirjallisuustarkastelun pohjalta potentiaalisiksi kohteiksi logistiikkayritykselle valikoitui 22 kaupunkia eri puolilta Venäjää. Monikriteerianalyysiin perustuvan pisteytysmenetelmän avulla toteutetussa potentiaalisten kohteiden luokittelussa kiinnostavimmiksi sijoittumiskohteiksi kohosivat Etelä-Venäjällä, Mustanmeren rannikolla sijaitsevat merkittävät satamakaupungit. Kehittyneen infrastruktuurin, merkittävän markkinapotentiaalin sekä suotuisten taloudellisten toimintaedellytysten ansiosta tarjoavat nämä erityisen merkittävän investointipotentiaalin logistiikkayrityksille.