Abortti ja siitä selviytyminen

Kirjallisuusarvostelu

Itsehallintaa päivähoitoikäisille

Kirjallisuusarvostelu

Onko masennusta edes olemassa?

Kirjallisuusarvostelu

AS DUAS VERDADES DE NĀGĀRJUNA NOS COMENTÁRIOS DE BHĀVIVEKA E CANDRAKĪRTI

RESUMO Entre os vários pontos da obra de Nāgārjuna que deram origem a análises e discussões, o tema das 'duas verdades' é um dos mais controversos. Com efeito, dentro da ampla bibliografia dedicada a essa temática, são muitas, e amiúde divergentes, as tentativas de explicar o que Nāgārjuna entendesse - no verso 24.8 das suas Mūla-madhyamaka-kārikā (MMK) - com as expressões 'verdade convencional' e 'verdade suprema'. Esses pontos de vista interpretativos, entretanto, frequentemente, parecem prescindir daquele que talvez seja o critério mais confiável para dirimir as controvérsias relativas às MMK: i. e., a leitura dos comentários indianos às mesmas MMK. Em contraste com essa tendência, este escrito objetiva investigar as passagens do Prajñāpradīpa e das Prasannapadā onde encontramos explicações, respectivamente de Bhāviveka e de Candrakīrti, que dizem respeito às duas verdades. O resultado dessa pesquisa se apresentará como nitidamente favorável à interpretação da doutrina das duas verdades que, em outros escritos, chamei de 'pedagógica'.

Productivity development at construction branch after the last recession

EPC 2006 kansainvälinen tuottavuuskonfrenssi

Etude du Pañcakrama: introduction et traduction annotée = Etude du Pancakrama: introduction et traduction annotée

RÉSUMÉ Traditionnellement attribué à Nāgārjuna, le Pañcakrama («Procédé de la méditation en cinq étapes») est l'un des ouvrages les plus influents du bouddhisme tantrique indo-tibétain. Bien que ce texte ait été accessible au monde indianiste européen dès le milieu du XIXe siècle, seules quelques portions en ont été traduites à ce jour dans une langue occidentale. La présente thèse a pour but premier d'offrir une traduction française annotée du Pañcakrama dans son intégralité. Elle comporte deux parties principales : 1) l'introduction au texte et 2) la traduction annotée. Une édition critique de la version tibétaine du Caryāmelāpakapradïpa est incluse à titre d'annexe (3). (1) L'introduction comporte trois chapitres. Le chapitre 1, intitulé «Le corpus textuel de l'École Ārya», présente d'abord un aperçu des ouvrages de l'école exégétique (appelée l'«École Ārya» < tib. ̒phags lugs) du Guhyasamājatantra à laquelle appartient le Pañcakrama. Cet aperçu est suivi d'une présentation détaillée des informations bibliographiques et philologiques relatives au Pañcakrama et à ses commentaires indiens. Sont également décrits deux autres textes d'une importance particulière pour la compréhension du Pañcakrama, à savoir le Caryāmelāpakapradïpa et le Pradïpoddyotana. Deux textes mineurs apparentés au Pañcakrama, le Karmāntavibhāga et le Svādhisthānaprabheda, sont aussi présentés brièvement. Le chapitre 2 de l'introduction, « La formation textuelle du Pañcakrama», discute quelques problèmes relatifs à la structure textuelle du Pañcakrama et à sa position historique au sein du corpus de l'École Ārya. Nous y examinons d'abord différentes positions à l'égard des cinq (pañca) unités textuelles qui constituent l'ensemble appelé «Pañcakrama». La chronologie relative traditionnellement acceptée pour les trois textes principaux de l'École Ārya, le Pañcakrama, le Caryāmelāpakapradïpa et le Pradïpoddyotana, est ensuite réexaminée. Nous proposons, en conclusion de ce chapitre, la première moitié du IXe siècle comme date de composition du Pañcakrama. Le chapitre 3, «Une analyse synoptique du Pañcakrama», est une présentation du système yogique que décrivent le Pañcakrama et les ouvrages apparentés. Nous y organisons les sujets en cinq groupes : i) les trois discernements (viveka); ii) la théorie des prakrti et āloka; iii) les deux verités; iv) la notion du yuganaddha; v) les trois sortes de caryā. Cette analyse thématique du contenu du Pañcakrama se propose non seulement de présenter le système yogique de l'École Ārya, mais aussi d'éclaircir l'arrière-plan historique de la formation de cette école exégétique. (2) Notre traduction française du Pañcakrama est basée sur le texte sanscrit que nous avons édité en 1994 en collaboration avec le professeur K. Mimaki (Université de Kyoto). En interprétant le texte, nous avons essayé de distinguer deux sortes de données philologiques supplémentaires, à savoir, d'une part, les données tirée des sources qui précèdent chronologiquement le Pañcakrama et, d'autre part, celles offertes par des ouvrages tardifs tels que les commentaires. Une telle distinction est importante du point de vue méthodologique : afin de mieux comprendre le texte dans le contexte historique de sa composition, nous devons nous garder d'adopter sans discrimination les interprétations des commentateurs qui, éloignés dans le temps, sont parfois influencés par des développements tardifs et par des systèmes philosophico-religieux étrangers au texte de base. (3) Dans l'appendice, nous présentons une édition critique du texte tibétain du Caryāmelāpakapradïpa. Cette édition est basée sur quatre éditions xylographiques (Cone, Derge, Narthang et Pékin) ainsi qu'un manuscrit paracanonique qui transmet une version révisée par 'Gos Khug pa 1Has btsas (première moitié du XIe siècle).

Onko Suomessa tiedettä? : eräiden yllättävien väitteiden jatkopohdintaa

Pentti Kauranen

Kansanihmisten käsikirjoitukset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoissa

Katsausartikkeli

Urologisen potilaan ohjaus : röntgenhoitajien oppimisympäristö työelämässä

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa potilasopas TUR-P eli eturauhasen höyläystoimenpiteestä toipuvalle. Työmme on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Länsi-Tallinnan Keskussairaala Oy:n StaLT-yhteistyöhanketta. Opas on tarkoitettu Pelgulinnan sairaalan urologiselle osastolle ja sen tarkoituksena on antaa tietoa potilaille toimenpiteestä toipumiseen sekä toimia muistitukena sairaanhoitajille potilasohjauksessa. Eturauhasen höyläystoimenpiteet ovat lisääntyneet Virossa lähivuosina. Tyypillinen eturauhasen höyläysleikkaukseen tuleva on iäkäs mies, jolla konservatiivinen hoito ei ole auttanut prostata hyperplasiavaivoihin. Pelgulinnan sairaalalla ei ole tällä hetkellä käytössä postoperatiivista opasta kyseiselle potilasryhmälle. Potilaat käyvät lääkärin vastaanotolla ennen toimenpidettä ja saavat tällöin ohjeet toimenpiteestä. Tekemämme opas on mahdollista antaa preoperatiivisella käynnillä potilaalle. Työmme koostuu eri lähteiden pohjalta tehtyyn teoriaosuuteen ja sen pohjalta tehdystä potilasoppaasta. Lähteinä työhömme käytimme eri sairaaloiden potilasoppaita kyseisen toimenpiteen postoperatiivisesta vaiheesta sekä erilaisista ulkomaalaisista lääketieteen lehdistä löytämiämme artikkeleita. Potilasohjausosioissa käytimme hoitotieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita. Oppaassa kerromme toimenpiteen jälkeisistä potilaan kuntoutumista edistäviä asioita, kuten liikkumisesta, omasta hygieniasta huolehtimisesta ja erityksestä. Oppaan tavoitteena on lisätä potilaan turvallisuuden tunnetta, kun hänen tietonsa toimenpiteen jälkeisistä asioista lisääntyy. Lisäksi olemme laittaneet tietoa flow- ja residuaalimittauksista mikäli niitä potilaille tarpeen mukaan tehdään. Omatoimista kuntoutumista varten olemme laittaneet ohjeet verenkierron parantamiseksi sekä lantiopohjanlihasten harjoitteluohjeet virtsanpidätyskyvyn parantamiseksi.

Architecture for a Session Initiation Protocol Based Presence Client

Mitä on läsnäolo? Tämä työ määrittelee läsnäolon tietyn henkilön, laitteen tai palvelun halukkuudeksi kommunikoida. Nykyään on olemassa lukuisia läsnäolotietoa levittäviä sovelluksia, joista jokainen käyttää erilaista protokollaa tehtävän suorittamiseen. Vasta viime aikoina sovellusten kehittäjät ovat huomanneet tarpeen yhdelle sovellukselle, joka kykenee tukemaan lukuisia läsnäoloprotokollia. Session Initiation Protocol (SIP) voi levittää läsnäolotietoa muiden ominaisuuksiensa lisäksi. Kun muita protokollia käytetään vain reaaliaikaiseen viestintään ja läsnäolotiedon lähetykseen, SIP pystyy moniin muihinkin asioihin. Se on alunperin suunniteltu aloittamaan, muuttamaan ja lopettamaan osapuolien välisiä multimediaistuntoja. Arkkitehtuurin toteutus käyttää kahta Symbian –käyttöjärjestelmän perusominaisuutta: asiakas-palvelin rakennetta ja kontaktitietokantaa. Asiakaspalvelin rakenne erottaa asiakkaan protokollasta tarjoten perustan laajennettavalle usean protokollan arkkitehtuurille ja kontaktitietokanta toimii läsnäolotietojen varastona. Työn tuloksena on Symbianin käyttöjärjestelmässä toimiva läsnäoloasiakas.