Architecture for a Session Initiation Protocol Based Presence Client

Mitä on läsnäolo? Tämä työ määrittelee läsnäolon tietyn henkilön, laitteen tai palvelun halukkuudeksi kommunikoida. Nykyään on olemassa lukuisia läsnäolotietoa levittäviä sovelluksia, joista jokainen käyttää erilaista protokollaa tehtävän suorittamiseen. Vasta viime aikoina sovellusten kehittäjät ovat huomanneet tarpeen yhdelle sovellukselle, joka kykenee tukemaan lukuisia läsnäoloprotokollia. Session Initiation Protocol (SIP) voi levittää läsnäolotietoa muiden ominaisuuksiensa lisäksi. Kun muita protokollia käytetään vain reaaliaikaiseen viestintään ja läsnäolotiedon lähetykseen, SIP pystyy moniin muihinkin asioihin. Se on alunperin suunniteltu aloittamaan, muuttamaan ja lopettamaan osapuolien välisiä multimediaistuntoja. Arkkitehtuurin toteutus käyttää kahta Symbian –käyttöjärjestelmän perusominaisuutta: asiakas-palvelin rakennetta ja kontaktitietokantaa. Asiakaspalvelin rakenne erottaa asiakkaan protokollasta tarjoten perustan laajennettavalle usean protokollan arkkitehtuurille ja kontaktitietokanta toimii läsnäolotietojen varastona. Työn tuloksena on Symbianin käyttöjärjestelmässä toimiva läsnäoloasiakas.

What is presence? This thesis defines presence as the willingness of a person, service, or device to communicate. Today there exists several different presence spreading applications, each using a different protocol to get the job done. Only recently have application implementers noticed the need for a single application that can support multiple presence protocols. The Session Initiation Protocol (SIP) can distribute presence information besides other functionalities. While other protocols are only used for instant messaging and presence sending, SIP can do much more. It was originally designed to establish, modify, and terminate multiparty multimedia sessions. The implementation of the architecture uses two basic features of the Symbian Operating System (SOS): the client-server framework and contact database. The client-server framework separates the client from the protocol, providing the basics for an expandable multiprotocol architecture and contact database functions as storage for presence information. The outcome from this work is a SIP based presence client on the SOS platform.