Pareto- ja Kaldor-Hicks- tehokkuuden mahdollisuudet ja rajoitukset julkisen hankkeen vaikutusten arvioinnissa : esimerkkinä suunniteltu autoverotusuudistus

Abstract: The posssibilities and limitations of Pareto and Kaldor-Hicks efficiency for the evalaution of public project - reform of car taxation as an example

Notes on market failure and the Paretian (Kaldor-Hicks) relevance and irrelevance of unfavourable externalities

The following are notes that have been distributed by me over the last few years to students in Environmental Economics at The University of Queensland. They give particular attention to whether externalities are Pareto or Kaldor-Hicks relevant from a policy point of view. Externalities are Kaldor-Hicks or Pareto irrelevant if no change is possible for which gainers could compensate losers. Both absolute and marginal externalities may be Kaldor-Hicks relevant. Infra-marginal negative externalities are often, but not always, Kaldor-Hicks irrelevant. There are at least two cases where such externalities can be relevant. First, the absolute impact of the negative externality may be so great that the source of the externality should be eliminated. Secondly, if the externality arises from production, its nature may depend on the type of production technique adopted. Although for the technique adopted, an infra-marginal negative externality occurs. That is Paretian irrelevant given that choice of this technique is the only available possibility, alternative techniques may actually be available in practice. Some of these may generate even smaller total external effects and be socially preferable. Both cases are outlined and illustrated in these notes. The analysis reveals the dangers of relying on marginalism for deciding on environmental policy. Total (external) effects are often of great social and economic importance and appropriate social choices cannot be made on the basis of marginalism alone.

Willingness to pay for conservation of the Asian elephant in Sri Lanka: A contingent valuation study

Results from a CVM survey of willingness to pay for the conservation of the Asian elephant of a sample of urban residents in three selected housing schemes in Colombo, the capital of Sri Lanka, are reported. Face– to–face surveys were conducted using an interview schedule. A non-linear logit regression model was constructed to analyse the respondents’ responses for the payment principle questions and to identify the factors that influence their responses. We investigate whether urban residents’ WTP for the conservation of elephants is sufficient to compensate farmers for the damage caused by elephants, and consequently to raise farmers’ tolerance of the presence of elephants on the farming fields. We find that beneficiaries (the urban residents) could compensate losers (the farmers in the HEC affected areas) and be better off than in the absence of elephants in Sri Lanka. This suggests that there is a strong economic case for the conservation of the wild elephant population in Sri Lanka. However, we have insufficient data to determine Sri Lanka’s optimal elephant population in the Kaldor-Hicks sense.

The net benefit of saving the Asian Elephant: A policy and contingent valuation Study

Reports results from a contingent valuation survey of willingness to pay for the conservation of the Asian elephant of a sample of urban residents living in three selected housing schemes in Colombo, the capital of Sri Lanka. Face–to–face surveys were conducted using an interview schedule. A non-linear logit regression model is used to analyse the respondents’ responses for the payment principle questions and to identify the factors that influence their responses. We investigate whether urban residents’ willingness to pay for the conservation of elephants is sufficient to compensate farmers for the damage caused by elephants. We find that the beneficiaries (the urban residents) could compensate losers (the farmers in the areas affected by human–elephant conflict) and be better off than in the absence of elephants in Sri Lanka. Therefore, there is a strong economic case for the conservation of the wild elephant population in Sri Lanka. However, we have insufficient data to determine the optimal level of this elephant population in the Kaldor-Hicks sense. Nevertheless, the current population of elephant in Sri Lanka is Kaldor-Hicks preferable to having none.

O dever constitucional de eficiência administrativa na jurisprudência do Supremo Tribunal Federal

O dever constitucional de eficiência administrativa consiste em norma reitora da atividade regulatória e das demais funções estatais. Este trabalho tem o objetivo de investigar seus sentidos, os tipos de norma em que se classifica e as estruturas argumentativas para a sua aplicação. Entende-se, por sentidos, os critérios usados para se considerar que uma conduta ou medida cumpre ou viola o dever de eficiência, incluindo consideração da relação entre meios para o exercício da atividade administrativa e resultados dessa atividade. Parte-se de diagnóstico de indefinição conceitual, na literatura jurídica brasileira, acerca desse dever constitucional, para investigar a existência de subsídios, na jurisprudência do Supremo Tribunal Federal, que viabilizem elaboração de conceito. Desse modo, verifica-se, na literatura, multiplicidade de definições. Além disso, o aspecto da análise custo-benefício, referido tanto na literatura sobre economicidade quanto nos textos sobre análise econômica do direito, sugere que o assunto também possa ser abordado de modo a correlacioná-lo ao conceito econômico de eficiência de Kaldor-Hicks ou de maximização da riqueza. Na jurisprudência, foi encontrada grande quantidade de sentidos de eficiência, a indicar que o STF pode não ter um posicionamento claro, senão em relação à concepção do dever constitucional de eficiência como um todo, pelo menos em relação a aspectos do conceito, a implicar a necessidade de elaboração, pelo tribunal, casuisticamente, de critérios para considerar que determinada conduta ou medida cumpre ou viola esse dever constitucional. Verificou-se, ainda, a ocorrência de aparentes divergências entre os ministros não apenas com relação à solução concreta de um caso, mas com relação à definição, em um mesmo caso, do sentido do dever de eficiência. Não se pode afirmar, no entanto, com segurança, que a concepção do dever de eficiência em um acórdão seja determinante, no STF, para a orientação dos votos. Ainda assim, um mesmo caso pode ter soluções distintas a depender do sentido de eficiência que se adote. Ademais, os acórdãos que parecem proceder a análise custo-benefício não se parecem referir a conceitos ou a critérios de eficiência econômica para fundamentar essa análise. Esses acórdãos também raramente fazem referência a dados empíricos. Quanto aos tipos de norma às estruturas argumentativas para aplicação, a literatura faz referência a teorias incompatíveis que dificultam compreender de maneira inequívoca como ocorre essa aplicação. O STF, a seu turno, faz uso de pelo menos 3 (três) estruturas argumentativas para aplicar o dever de eficiência: o consequencialismo, a análise custo-benefício e a ponderação de normas. O uso concomitante da análise custo-benefício e da ponderação de normas, contudo, enseja confusão entre o dever de eficiência e a máxima da proporcionalidade. Nesse contexto, a proposta conceitual busca tornar claros os sentidos, os tipos de norma e os modos de aplicação do dever constitucional de eficiência, mediante adoção de referencial teórico único que seja compatível com os achados de jurisprudência. Sendo assim, propõe-se a classificação do dever de eficiência como sobreprincípio e do dever de economicidade como postulado, com referência às concepções teóricas de Humberto Ávila, buscando-se evitar incorrer nos problemas diagnosticados na doutrina e na jurisprudência.

The net benefit of saving the Asian elephant: a policy and contingent valuation study

Reports results from a contingent valuation (CV) survey of willingness to pay (WTP) for the conservation of the Asian elephant of a sample of urban residents living in three selected housing schemes in Colombo, the capital of Sri Lanka. Face-to-face surveys were conducted using an interview schedule (IS). A non-linear logit regression model is used to analyse the respondents' responses for the payment principle questions and to identify the factors that influence their responses. We investigate whether urban residents' WTP for the conservation of elephants is sufficient to compensate farmers for the damage caused by elephants. We find that the beneficiaries (the urban residents) could compensate losers (the fanners in the areas affected by human-elephant conflict, HEC) and be better off than in the absence of elephants in Sri Lanka. Therefore, there is a strong economic case for the conservation of the wild elephant population in Sri Lanka. However, we have insufficient data to determine the optimal level of this elephant population in the Kaldor-Hicks sense. Nevertheless, the current population of elephant in Sri Lanka is Kaldor-Hicks preferable to having none. (C) 2003 Elsevier B.V. All rights reserved.

Metsäteollisuuslaitoksen puuhuollon ja puutavaran tehdasmittauksen tehokkuus

Työssä pyritään kehittämään mittaristo mittauksen kohteelle, kokoamaan mittausaineisto kohteesta ja etsimään vertailukumppani sekä suorittamaan vertailu yksiköiden välillä. Työn teoriaosa rakennetaan suorituskyvyn mittauksen ja benchmarkingin periaatteista Niiden avulla kehitellään malli mittariston rakentumisesta ja vertailujen suorittamisesta Käytännön osuudessa esitellään case organisaatiot, valitaan ja arvioidaan mittareita, analysoidaan suorituskykyerojen syitä ja tehdään päätelmiä niistä. Suorituskyvyn mittaamisen periaatteita voidaan hyvin yhdistellä muihin kehittämisen työkaluihin. Käytännössä mittariston kehittäminen on laaja projekti ja vaatisi lähes aina työryhmän panoksen. Keskeisen ongelman muodostaa se, että eri yritysten välille on vaikea löytää vertailtavuutta. Vertailujen suorittaminen jäi tässä työssä ainoastaan periaatteiden varaan, koska vertailuaineistoa ei saatu analyysiin.

Pölynhallintamenetelmät rakentamisessa - tekninen toteutus ja menetelmien tehokkuus

Rakennustyömaa on yksi vaarallisimpia ja työolosuhteiltaan haastavimpia työpaikkoja. Sisävalmistusvaiheessa ongelmaksi muodostuu töiden tuottama pöly ja melu. Työmaan epäjärjestys ja likaisuus lisäävät tapaturmariskiä. Pölytöntä rakennustyömaata ei ole olemassa ja tästä syystä pölynhallinta muodostuu merkittäväksi tekijäksi pölyn leviämisen rajoittamisessa. Työn tavoitteena oli tutkia teknisiä pölynhallintakeinoja, joilla voidaan vähentää henkilökohtaisen suojauksen tarvetta rakennustyömailla. Pölynhallintaan työmailla voidaan vaikuttaa työtapojen ja -menetelmien valinnalla, töiden vaiheistuksella, kohdepoistoilla, osastoinnilla ja alipaineistuksella. Työssä oli tarkoitus myös verrata ja tutkia erilaisten ja eri työvaiheisiin tarkoitettujen pölynhallintalaitteistojen toimintaa ja niiden toimivuutta pölynhallinnassa. Tämä tutkimus toteutettiin Savocon Oy:n Kuopioon rakennettavan Turontähden rakennustyömaalla huhti- ja toukokuussa 2008. Tutkimusten perusteella tekniset pölynhallintakeinot toimivat kohtalaisen hyvin. Hiomalaitteissa pölynhallinta on tekninen ominaisuus, mutta sen toimivuus riippuu myös siitä, osaako työntekijä hyödyntää pölynhallintaa oikealla tavalla. Toimintaan vaikuttaa se, osaavatko laitteen käyttäjät asettaa imutehon sellaiseksi, että se on riittävän suuri poistamaan pölyn, mutta ei liian suuri haitatakseen työntekoa ja saaden aikaan heikkoa työnjälkeä. Oikeat laiteasetukset opitaan kokeilemalla. Imutehon säätömahdollisuus on erilaisten pintatasoitteiden myötä erityisen tärkeä laiteominaisuus. Timanttihiomalaitteilla saavutetut pölynpoistotehokkuudet olivat kaikki yli 97 prosenttia, kun niiden tehoa verrattiin ilman pölynpoistoa tapahtuvaan timanttihiontaan. Timanttihiontaa ei suositella tehtäväksi ilman pölynpoistotekniikkaa, sillä pölyntuotto on suurta ja pölypitoisuudet nousevat nopeasti hyvin suuriksi ja työntekijöiden altistus pölylle kasvaa. Ilmanpuhdistimien tehot riittivät pienen tilan ilman puhdistamiseen, mutta suurissa tiloissa ja suurissa pitoisuuksissa teho jäi riittämättömäksi. Oikein mitoitettuina ilmanpuhdistimia voidaan suositella kohdepoistolla toimivien laitteiden lisäksi huonetilaan puhdistamaan vähäiset hiukkaspäästöt, joita laitteista tulee. Teollisuusimurien valinnassa huomio tulee kiinnittää moottorin imutehoon, moottorin jäähdytyksen järjestelyyn, pölypussin materiaaliin ja pölypussin tyhjennysmekanismiin. Näillä on suuri merkitys siivoustyön pölyttömämpään lopputulokseen. Tämän työn käyttö markkinointitarkoituksessa ilman tekijän lupaa on kielletty.

Warranttihaarojen tuotot ja markkinoiden tehokkuus Nokian osavuosikatsausten yhteydessä vuosina 2002-2009

Työssä pyrittiin löytämään indikaatioita markkinoiden epätehokkuudesta ja arbitraasimahdollisuuksia Suomen warranttimarkkinoilla muodostamalla osavuosikatsausten ympärille erilaisia aikaikkunoita at-the-money warranttihaaroilla. Kohde-etuutena käytettiin Nokian osaketta. Tilastollista merkitsevyyttä testattiin haarojen päivittäisistä logaritmisista tuotoista muodostetulla jakaumalla ja Excelin prosenttijärjestys() -funktiolla. Työn pohjana käytettiin McKentzien, Thomsenin ja Phelanin (2007) työtä, jossa löydettiin teurassikafutuurimarkkinoilta tilastollisesti merkitseviä tuottoja straddle-haaroilla markkinakatsausten aikana. Työssä ei löydetty tilastollisesti merkitseviä tuottoja tai tappioita pääasialli-sella merkitsevyyden mittausmenetelmällä, mutta kahdensuuntaista t-jakauman jakaumaa käyttämällä kyllä.