Developing and evaluating a pictogram-based Instant Messaging service for individuals with cognitive disabilities

Information and communication technologies pose accessibility problems to people with disabilities because its design fails to take into account their communication and usability requirements. The impossibility to access the services provided by these technologies creates a situation of exclusion that reduces the self-suficiency of disabled individuals and causes social isolation, which in turn diminishes their overall quality of life. Considering the importance of these technologies and services in our society, we have developed a pictogram-based Instant Messaging service for individuals with cognitive disabilities who have reading and writing problems. Along the paper we introduce and discuss the User Centred Design methodology that we have used to develop and evaluate the pictogram-based Instant Messaging service and client with individuals with cognitive disabilities taking into account their communication and usability requirements. From the results obtained in the evaluation process we can state that individuals with cognitive disabilities have been able to use the pictogram-based Instant Messaging service and client to communicate with their relatives and acquaintances, thus serving as a tool to help reducing their social and digital exclusion situation.

IMBus: instant Messaging bus

Os principais sistemas de instant messaging, desenvolvidos pelos grandes produtores de software, têm protocolos proprietários e fechados, o que não permite que exista comunicação entre eles. Isto implica que um utilizador necessite de utilizar vários clientes de instant messaging, por forma a comunicar com os seus contactos em todas as redes. Este trabalho tem como principal objectivo o desenvolvimento de um bus de instant messaging, que seja capaz de integrar vários serviços deste tipo. O bus permitirá a um utilizador comunicar com os seus contactos, também ligados ao bus, independentemente do seu serviço, usando apenas um cliente. Foi realizado um estudo sobre os protocolos de instant messaging, tanto protocolos abertos, cujo objectivo assenta na interoperabilidade, como os serviços disponibilizados pelos grandes sistemas. Deste estudo destacou-se o protocolo aberto XMPP e o serviço de instant messaging da Yahoo, sendo estes os escolhidos para provar o objectivo do projecto. A solução proposta tem por base um servidor que implementa parcialmente o protocolo XMPP, escolhido como formato nativo do bus de instant messaging. A interoperabilidade entre serviços de instant messaging é conseguida através de Web Services (designados por módulos de tradução), sendo cada um capaz de comunicar com outro serviço de instant messaging. O servidor disponibiliza também um Web Service (Web Service Central) que expõe o bus aos módulos de tradução. As operações do Web Service Central fazem a tradução para o protocolo nativo do bus. Desta forma existe um ponto único de processamento de funcionalidades (o servidor, processando pedidos feitos ao Web Service Central, por parte dos módulos), sendo todas as mensagens redireccionadas para o módulo respectivo ao utilizador destinatário.

Instant messaging: A cross-country comparison of factors affecting adoption

This research-in-progress paper utilizes the Technology Acceptance Model (TAM) to determine whether differences exist in the adoption of Instant Messaging (IM) Technologies in Australia, China, Mexico and the USA. Despite significant differences in the technology needed to implement IM (e.g., software supporting Chinese language characters), few barriers exist to the adoption of IM given the environment is in place. We postulate that language interface technology, infrastructure, and culture affect the adoption of IM technology.

Disrupted Turn Adjacency and Coherence Maintenance in Instant Messaging Conversations

This article reports on a study of coherence in text-based log files from 120 two-party Instant Messaging (IM) conversations among a group of international students at a design school. The goals of the study were to investigate whether disrupted turn adjacency was an obstacle to coherence and to identify the linguistic strategies employed to maintain coherence. Additional signs of problematic coherence creation were also investigated, focusing on explicit signs of miscommunication. In this particular context, disrupted turn adjacency was not found to be a problem. Whereas devices for textual cohesion can be important, links between utterances can also be identified based on timing and distinctions between different types of feedback, as well as sequencing. The additional signs of miscommunication were all related to different aspects of problematic grounding. The article concludes with suggestions for design improvements to the IM tool.

A viability analysis of a secure VoIP and instant messaging system on a Pocket PC platform

We propose a secure full-duplex VoIP and instant messaging system on a Pocket PC platform, allowing for session key transport using a public-key protocol and encrypted text or voice communication using a private-key algorithm. The full-duplex VoIP scheme presents good performance for long duration communication over LAN networks.

The blurring boundaries between synchronicity and asynchronicity:new communicative situations in work-related Instant Messaging

Instant messaging is one of the most popular communication technologies in virtual teams, enabling interactions to intertwine whole working days, thus creating the sense of copresence for team members who are geographically dispersed. Through close linguistic analyses of naturally occurring data from a virtual team, this article discusses the implications of two novel communicative situations enabled by instant messaging: presence information and the persistence of transcript. The preliminary findings of this study indicate that these new communicative situations require the flouting or rethinking of previously existing interactional norms and that communicative practices employed by the team members are not yet conventionalized/normalized, the expectations and interpretations of interactional rituals and timing vary highly, even within the same virtual team.

VoWiFi & IM : Comunicaciones móviles en la red global

El principal objectiu d'aquest projecte és l'estudi de la tecnologia ViWiFi tant des del punt de vista de la seva base tècnica com de les seves possibles aplicacions actuals i futures, especialment referent a la integració de serveis addicionals com la missatgeria instantània. Una vegada analitzats els conceptes teòrics es realitza un estudi de les principals eines de codi obert que permeten implementar aquest tipus de plataformes, per a finalment concloure amb la instal·lació pràctica d'una plataforma de laboratori.

TellApp messaging

Desenvolupament d'una aplicació de missatgeria molt semblant al WhatsApp.

Uudet sähköiset asiointitavat pankkitoiminnassa

Sähköiset asiointitavat ovat yleistyneet nykypäivänä. Yksittäiset henkilöt käyttävät pikaviestintää ja Internet-puheluita kommunikointiin. Samanlainen suuntaus on nähtävissä pankkiasioiden hoitamisessa; OP-ryhmän asiakkaista suurin osa hoitaa pankkiasioitaan Internetissä. Samaan aikaan muiden pankkiasiointitapojen määrät ovat vähentyneet. On tullut tarve uusille sähköisille pankkipalveluille. Diplomityön tavoitteena onselvittää, ovatko OP-ryhmän verkkopankkiasiakkaat valmiita käyttämään pikaviestintää, videoneuvottelua ja yhteisselausta verkkopankissa. Työssä selvitettiin lisäksi verkkopankkiasiakkaiden edellytyksiä sähköisten asiointitapojen käyttöönotolle ja käyttöönotosta aiheutuvia hyötyjä sekä haittoja asiakkaalle.Työssä uusia sähköisiä asiointitapoja tarkastellaan verkkopankkiasiakkaan näkökulmasta. Työ rakentuu teoria- ja tutkimusosuudesta. Työn teoria esittelee videoneuvottelun, pikaviestinnän ja yhteisselauksen teknistä taustaa sekä niiden tuomia hyötyjä ja haittoja verkkopankkitoiminnalle. Kirjallisuusosuudessakäsiteltiin lisäksi käyttäjäkeskeistä suunnittelua sekä käytettävyyteen liittyviä asioita, jotka vaikuttavat uusien palveluiden käyttöönottoon. Työn tutkimusmenetelminä käytettiin OP-ryhmän verkkopankkiasiakkaille laadittua kyselututkimusta ja käyttäjätestejä. Tutkimuksen mukaan tarve uusille sähköisille asiointitavoille pankkitoiminnassa on olemassa. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään uusien sähköisiin asiointitapoihin liittyvien kehitysprojektien ja käyttöönoton etenemisen suunnittelussa.

BUSINESS CONCEPTS OF MOBILE VALUE-ADDED SERVICES FROM OPERATOR’S POINT OF VIEW

Tämä diplomityö on tehty Lappeenrannassa Telecom Business Research Centerin 5T-projektiin liittyen. Työssä tutkitaan matkaviestinnän lisäarvopalveluiden liiketoimintakonsepteja operaattoreiden näkökulmasta. Lisäarvopalvelut laajentavat operaattoreiden palveluvalikoimaa. Niiden osuuden telekommunikaatioalan yritysten ja erityisesti operaattoreiden tuotoista on ennustettu kasvavan huomattavasti. Työn tärkeimpänä tavoitteena on tuoda uusia näkökulmia ja lisätä ymmärrystä lisäarvopalveluiden liiketoimintakonseptin rakentamisprosessista. Tätä tietämystä käytetään edesauttamaan työn empiirisessä osuudessa tutkitun Content Gateway -tuotteen liiketoimintaa. Tarjoamalla nopean liitynnän ja laskutuskanavan ulkopuolisten palveluntarjoajien ja operaattorin välille tämä tuote mahdollistaa operaattorille ja palveluntarjoajille lisäarvopalveluiden liiketoiminnan käynnistämisen. Lisäarvopalveluiden arvonluontiprosessi vaatii lukuisia yhteistyötä tekeviä osapuolia, joiden yhteistoiminta on dynaamista ja tiedonvälitys avointa, interaktiivista ja nopeaa. Arvonluontiin liittyy myös monia konvergoituvia kehityssuuntia. Perinteinen arvoketjuajattelu on riittämätön uuteen, verkottuneeseen toimintaympäristöön ja sen tilalle on tullut modernimpi arvoverkostomalli. Arvoverkosto luo kilpailuetunsa muita verkostoja vastaan jakamalla resurssit ja kompetenssit optimaalisesti ja liittämällä strategisen ja operationaalisen johtamisen kulttuurit toisiinsa. Tässä työssä verrataan arvoverkoston teoreettisia tavoitteita kahteen lisäarvopalveluiden liiketoimintakonseptiin. Näistä ensimmäinen, i-mode –niminen konsepti on valittu vertailuun edistyksellisyytensä ja tulevaa kehitystä ennakoivien ominaispiirteidensä vuoksi. Toinen esimerkkikonsepti on rakennettu edellä mainitun Content Gateway -tuotteen ympärille. Tutkimus sisältää mm. liikekumppaneiden hankinnan, ansaintalogiikoiden ja verkostojen johtamisen analysoinnin. Työn tuloksena on saatu ohjeita siihen, miten operaattori voi rakentaa tällaista konseptia ja mitä seikkoja tulee ottaa huomioon erityisesti sanomapalveluihin liittyvässä liiketoiminnassa.

Läsnäolotietojen hallinta viestintäsovelluksissa

Läsnäolotietoja on käytetty jo pitkään hyväksi erilaisissa pikaviestintäsovelluksissa. Nämä sovellukset ovat käyttäneet omia tekniikoitaan läsnäolotietojen tarjoamiseksi muille käyttäjille. Viime vuosina erilaisista ryhmistä ja yrityksistä koostuvat standardointiorganisaatiot ovat kuitenkin kehittäneet standardoituja tekniikoita, jotka pyrkivät takaamaan sen, että eri sovellukset ovat mahdollisimman yhteensopivia. Näiden tekniikoiden käyttö nopeuttaa myös palveluiden kehittämistä. Palveluiden kehittämisen nopeuttamiseksi on laadittu myös valmis ohjelmointirajapinta. Läsnäolotietojen käyttö on viime vuosina monipuolistunut. Tietoja voidaankin käyttää useissa sovelluskohteissa. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi matkapuhelinvalmistajat ovat yhdessä laatineet matkapuhelimille tarkoitetun tekniikan, joka on jo toteutettu Nokian uusimmissa matkapuhelinmalleissa. Muita läsnäolotietojen sovelluskohteita on olemassa suuri määrä; diplomityön lopuksi suunnitellaankin palvelu, jossa läsnäolotiedot haetaan käyttäjän täyttämästä kalenterista ja jaetaan matkapuhelimille.

Älykäs viestintäjärjestelmä

TeliaSoneran SME-viestintäjärjestelmän tarkoituksena on toimia demo- ja kehitysalustana uusille viestintäpalveluille. Näitä palveluita ovat esimerkiksi tilatiedon seuraaminen ja muuttaminen sekä pikaviestien lähettäminen ja vastaanottaminen eri alustoilla, kuten matkapuhelimilla, PDA-laitteilla, PC:eillä. Järjestelmän tulee myös toimia helppona yhteysrajapintana mahdollisille tuleville tiedonsiirtoteille. Pikaviestien lähetys- ja puhelujensignalointiprotokollana järjestelmässä toimii SIP. Järjestelmän sisäisenä kommunikaatioprotokollana toimii CORBA. Työn osuus ja tämän dokumentin fokus ovat järjestelmäytimessä eli Core:ssa. Core:n avulla järjestelmän eri komponentit, kuten SIP-, WAP- ja WWW-viestinvälityspalvelimet sidotaan toisiinsa sekä tietokantaan. Ytimen tehtäviin kuuluu myös käyttäjien tilatietojen ylläpito, viestien reititys eri päätelaitteisiin, ryhmäviestintä sekä pikaviestikomentojen toiminnallisuus, eli sanalla sanoen älykkyys. Lisäksi työssä tarkastellaan ytimen käyttämiä rajapintoja ja niiden toteutustekniikoita, projektin toteutukseen käytettyjä työkaluja sekä järjestelmän tarjoamia palveluita yksityiskohtaisemmin ytimen kannalta. Lopuksi luodaan silmäys tulevaisuuden näkymiin ja järjestelmän nykytilaan sekä kokonaisuutena hyvin menneen projektin tavoitteisiin.

Paikkatiedon hyödyntäminen Jabber-pikaviestintäohjelmistossa

Työn teoriaosuudessa tutustutaan ensin paikkatiedon käsitteeseen ja paikkatietoa hyödyntäviin palveluihin. Lisäksi perehdytään paikannukseen langattomissa lähiverkoissa ja erityisesti paikannukseen tämän diplomityön osalta käytettävässä verkossa. Työn teoriaosuudessa tutustutaan myös paikkatietoa hyödyntävien palveluiden hyöty- sekä haittanäkökulmiin. Teoriaosuudessa käydään myös läpi tällä hetkellä yleisimmät pikaviestintäarkkitehtuurit ja tutustutaan tarkemmin Jabber–pikaviestintäohjelmiston käyttämään protokollaan. Lopuksi tarkastellaan paikkatiedon hyödyntämiseen liittyviä lakiteknisiä seikkoja ja henkilön yksityisyyden suojaa. Diplomityön käytännön osuudessa tutustutaan paikkatietoa hyödyntävän palvelinkomponentin toteutukseen Jabber–arkkitehtuuria hyväksikäyttäen. Jabber-palvelinohjelmisto ja tehty komponentti toimivat langattomassa lähiverkossa (WLPR.NET), jota ylläpitää Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietoliikennetekniikan laitos. Verkon käyttäjät voivat rekisteröityä palvelun käyttäjiksi, jonka jälkeen palvelinkomponentti pitää kirjaa rekisteröityneiden käyttäjien paikkatiedosta ja sen muutoksista. Lisäksi käyttäjät voivat hakea muiden käyttäjien paikkatietoa asiakasohjelmistossa toimivan hakutoiminnon avulla. Käyttäjien paikkatieto saadaan käyttämällä jo olemassa olevaa tekniikkaa.