21 resultados para Governess


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

John Constable; 2 ft. 3 63/64 in.x 3 ft. 1/32 in. (estimate); oil on canvas

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

"Of the forty-seven letters [to Miss Millar] twenty-eight were written by Charlotte Sophia Scott ... twelve by Anne Scott."

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Rewritten by Mrs. Sherwood from the work of the same name by Sarah Fielding.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Mode of access: Internet.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

In form of letters purporting to be written by "Kate Conyngham", pseud. of Rev. Joseph Holt Ingraham.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkielmani tarkastelee englantilaisen modernistin Katherine Mansfieldin (1888–1923) novelleja The Woman at the Store, The Little Governess, Bliss, Pictures, Miss Brill ja A Cup of Tea sosiaalisen sukupuolen rakentumisen näkökulmasta. Novellien kirjoitus- ja julkaisuajankohta ajoittuu vuosille 1911–1924. Uudesta-Seelannista Lontooseen muuttanutta Mansfieldia pidetään yhtenä englantilaisen modernistisen kirjallisuuden uranuurtajista, jonka kehittämän modernin novellimuodon keskeisiä innovaatioita olivat tarinan juonettomuus, tajunnanvirta osana kerrontaa ja psykologisen hetken korostaminen. Mansfieldin tuotannon taustalla vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohdalle ominaiset diskurssit naisen asemasta ja mahdollisuuksista. Lähestyn aihettani gender-teoreettisesta viitekehyksestä käsin, jonka keskeisin näkemys on käsitys sukupuolesta sosiaalisesti rakentuneena. Ensimmäisessä käsittelyluvussa pohdin niitä naisen ja miehen representaatioita, joita valitsemissani novelleissa esiintyy. Toisessa käsittelyluvussa syvennyn tarkastelemaan naishahmojen suhdetta suurkaupunkiympäristöön, johon monet novelleista sijoittuvat, ja analysoimaan sitä, millä lailla kaupunki tilana muovaa naissubjekteja. Kolmannessa eli viimeisessä käsittelyluvussa kiinnitän huomioni kammottavan kokemukseen, joka on ominainen kaikille käsittelemilleni novelleille ja joka juontuu sekä niiden kerronnallisista keinoista että novellihenkilöiden konflikteista itsensä ja ulkomaailman kanssa, joilla näen vahvan yhteyden sukupuolitematiikkaan. Sigmund Freud on määritellyt kammottavan joksikin ammoin tutuksi ja torjutuksi, joka on yhtäkkiä murtautunut esiin. Tätä ajatusta kehitellyt Julia Kristeva näkee kammottavan ilmenevän muukalaisena meissä itsessämme. Edellä esitetyin tavoin on mahdollista hahmottaa myös sitä novellien loppuratkaisua, jossa arkinen muuttuu yllättäen uhkaavaksi ja pelottavaksi ja päähenkilöille avautuu jokin uusi tietoisuus itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Mansfieldin naiskuva osoittautuu analyysini pohjalta melko monipuoliseksi, mutta miehet esitetään novelleissa lähes poikkeuksetta hegemonisen maskuliinisina. Tällä on yhteytensä novellien kirjoitusajankohtaan ja sen kiivaaseen yhteiskunnalliseen keskusteluun naisen roolista. 1900-luvun alussa naiset alkoivat enenevässä määrin ottaa haltuunsa julkista tilaa. Tarkastelemani novellit ilmentävät monin tavoin sitä ”toisin toistamisen” vaikeutta, minkä totunnaisista sukupuolirooleista poikkeaminen tuottaa. Novellien naishenkilöitä leimaa halu vapautua, mutta rajat tulevat vastaan viimeistään julkisessa tilassa. Käsittelemäni novellit tuovat oivaltavasti esille sukupuolten keskinäisiä valtarakenteita, joita säännöstelee pitkälti vallassa oleva heteronormatiivinen maskuliinisuus. Novellien lopussa henkilöt joutuvat kohtaamaan itsensä uudella tavalla ja määrittelemään uudelleen suhteensa omaan sukupuoleensa ja seksuaalisuuteensa.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Pós-graduação em Letras - FCLAS

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Throughout history, women have often been perceived as hysterical and weak. This perception has been reflected through the representation of women in literature which has resulted in a limited scope of female normality and morality creating characteristics fundamentally different than male characters. Though these characteristics have been contributed as natural female characteristics, the theories of Jeremy Bentham, a 18th and 19th century Englishman, can be applied as a possible reason for these reactions. Bentham’s Panopticon, the theory of punishment wherein a constant unseen gaze peers at inmates theoretically creating paranoia and psychological breakdown, creates characteristics similar to those that women in literature seem to exhibit. In this paper, I will outline the characteristics of three various characters in novels. First, I will review the Panoptic literature that has been written on The Woman in Charlotte Perkins Gilman’s The Yellow Wallpaper, then I will conduct my own analysis on The Governess in Henry James’ The Turn of the Screw and Jane Eyre in Charlotte Bronte’s Jane Eyre . In this analysis, I will consider the “gaze,” the symbolic Panopticon implemented by society, and argue how characteristics present in stereotypical representations of women are not inherent in women due to gender or sex, but because women are most objectified and thereby most affected by the Panoptic gaze of society.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Printed in Great Britain.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Title vignette.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Preceded by : Epistle to mademoiselle de Toussi, governess of the Dauphin.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

A romance of Canvas Town.--The fencing of Wandaroona: riverina reminiscence.--The governess of the poets.--Our new cook: a tale of the times.--Angels unawares.