The pedagogical content knowledge of Danish geography teachers in a changing schooling context

This study examines the self-reported, topic-specific professional knowledge (TSPK) of Danish geography teachers seen as an aspect of their pedagogical content knowledge (PCK) when teaching weather formation and climate change. This topic is considered representative of geography teaching in Denmark. In the last ten years Danish primary and lower-secondary schooling has undergone several significant changes, including the introduction of a final multiple-choice exam in geography in 2007, and a fundamental reconstruction of the curriculum in 2014. These changes are expected to influence the TSPK of geography teachers in ways that potentially have an impact on their classroom practice. Teachers´ responses to specific questions relating to their choice of learning goals and the content and organisation of their lessons show that geography teachers take into account not only the knowledge aspects which point to the final multiple-choice exam, but also the ‘bildung’ perspectives of the subject equipping students to develop their own opinions when dealing with socio-scientific issues (SSI).

Reclaiming professionalism for geography education : defending our own territory

In a world where governments increasingly attempt to impose regulation on all professional activities, this paper advocates that professional standards for teachers be developed ‘by the profession for the profession’. Foucauldian archaeology is applied to two teacher standards documents recently published in Australia, one developed at national governmental level and the other by geography teachers through their professional associations. The excavation reveals that both students and geography teachers themselves are better served when teachers assert their own definition of professionalism and thus reclaim their professional territory, rather than being compliant with generic governmental agendas. Whilst we use Australia as an illustrative example, our findings are applicable to all other countries where governments attempt to impose external professional standards on the teaching profession.

The Journal of geography

Mode of access: Internet.

Virtuaalimaailmoja valtaamassa : verkko-opetusinnovaation leviäminen koulun maantieteeseen vuosituhannen vaihteessa

Tutkimus käsittelee verkko-opetusinnovaation leviämistä perusasteen ja lukion maantieteeseen vuosina 1998–2004. Työssä sovellettiin opetusinnovaation leviämismallia ja innovaatioiden diffuusioteoriaa. Aineisto hankittiin seitsemänä vuotena kyselylomakkeilla maantieteen verkko-opetuksen edelläkävijäopettajilta, jotka palauttivat 326 lomaketta. Tutkimuksen pääongelmat olivat 1) Millaisia edellytyksiä edelläkävijäopettajilla on käyttää verkko-opetusta koulun maantieteessä? 2) Mitä sovelluksia ja millä tavoin edelläkävijäopettajat käyttävät maantieteen verkko-opetuksessa? 3) Millaisia käyttökokemuksia edelläkävijäopettajat ovat saaneet maantieteen verkko-opetuksesta? Tutkimuksessa havaittiin, että tietokoneiden riittämätön määrä ja puuttuminen aineluokasta vaikeuttivat maantieteen verkko-opetusta. Työssä kehitettiin opettajien digitaalisten mediataitojen kuutiomalli, johon kuuluvat tekniset taidot, informaation prosessointitaidot ja viestintätaidot. Opettajissa erotettiin kolme verkko-opetuksen käyttäjätyyppiä: informaatiohakuiset kevytkäyttäjät, viestintähakuiset peruskäyttäjät ja yhteistyöhakuiset tehokäyttäjät. Verkko-opetukseen liittyi intensiivisiä myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia. Se toi iloa ja motivaatiota opiskeluun. Sitä pidettiin rikastuttavana lisänä, joka haluttiin integroida opetukseen hallitusti. Edelläkävijäopettajat ottivat käyttöön tietoverkoissa olevaa informaatiota ja sovelsivat työvälineohjelmia. He pääsivät alkuun todellisuutta jäljittelevien virtuaalimaailmojen: satelliittikuvien toistaman maapallon, digitaalikarttojen ja simulaatioiden käytössä. Opettajat kokeilivat verkon sosiaalisia tiloja reaaliaikaisen viestinnän, keskusteluryhmien ja ryhmätyöohjelmien avulla. Mielikuvitukseen perustuvat virtuaalimaailmat jäivät vähälle sillä opettajat eivät juuri pelanneet viihdepelejä. He omaksuivat virtuaalimaailmoista satunnaisia palasia käytettävissä olevan laite- ja ohjelmavarustuksen mukaan. Virtuaalimaailmojen valtaus eteni tutkimuksen aikana digitaalisen informaation hyödyntämisestä viestintäsovelluksiin ja aloittelevaan yhteistyöhön. Näin opettajat laajensivat virtuaalireviiriään tietoverkkojen dynaamisiksi toimijoiksi ja pääsivät uusin keinoin tyydyttämään ihmisen universaalia tarvetta yhteyteen muiden kanssa. Samalla opettajat valtautuivat informaation kuluttajista sen tuottajiksi, objekteista subjekteiksi. Verkko-opetus avaa koulun maantieteelle huomattavia mahdollisuuksia. Mobiililaitteiden avulla informaatiota voidaan kerätä ja tallentaa maasto-olosuhteissa, ohjelmilla sitä voidaan muuntaa muodosta toiseen. Internetin autenttiset ja ajantasaiset materiaalit tuovat opiskeluun konkretiaa ja kiinnostavuutta, mallit, simulaatiot ja paikkatieto havainnollistavat ilmiöitä. Viestintä- ja yhteistyövälineet sekä sosiaaliset informaatiotilat vahvistavat yhteistyötä. Avainsanat: verkko-opetus, internet, virtuaalimaailmat, maantiede, innovaatiot

Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen yläkoulun maantieteen opetuksessa

Tutkielmassa tarkasteltiin aktiivista kansalaisuutta perusopetuksen yläkoulun (luokat 7–9) maantieteen opetuksessa. Tutkielman taustana olivat aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät viralliset ja epäviralliset diskurssit: opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet, kouluun kohdistuvat kansalaiskasvatushankkeet sekä nuoriin, kansalaisuuteen ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvät keskustelut. Maantieteen opetuksen osalta taustana olivat opetussuunnitelman velvoitteet huomioida aktiivinen kansalaisuus yläkoulun maantieteen opetuksessa sekä (pääasiassa brittiläinen) kirjallisuus, jossa maantieteen ja kansalaiskasvatuksen/aktiivisen kansalaisuuden välillä nähdään yhtäläisyyksiä. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, mitä aktiivinen kansalaisuus on yläkoulun maantieteen opetuksessa ja miten maantieteen opettajat suhtautuvat tehtäviinsä nuorten kansalaisten kasvattajina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Tutkielmaa varten kerättiin teemahaastatteluaineisto kuudelta yläkoulun maantieteen opettajalta. Haastatteluihin pyrittiin löytämään mahdollisimman aktiivisia maantieteen opettajia. Haastatteluaineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia, ja aineiston avulla pyrittiin kuvaamaan ilmiötä. Haastateltujen opettajien mukaan yläkoulun maantieteen opetuksessa luonnonmaantieteelliset sisällöt painottuvat enemmän kuin kulttuurimaantieteelliset. Aktiivisen kansalaisuuden kannalta keskeisiä sisältöjä, kuten vaikutusmahdollisuuksia oman ympäristön suunnitteluun ja kehittymiseen sekä kotikunnan ja lähiympäristön tutkimista käsitellään opetuksessa vain vähän, jos ollenkaan. Aktiivinen kansalaisuus on yläkoulun maantieteen opetuksessa eniten tiedon jakamista, ajattelun taitojen ja mielipiteen muodostamisen harjoittelua sekä ympäristövastuullisuuteen kansalaisuuteen kasvattamista. Opetuksessa käytetään myös aktiivisen kansalaisuuden kannalta keskeisiä työtapoja, mutta työtapojen käyttö vaihtelee. Haastatellut opettajat eivät koe opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia juurikaan omakseen. Opettajat eivät myöskään määrittele kansalaisvaikuttamiseen kasvattamista koulun tärkeimpien tehtävien joukkoon. Osa opettajista kokee kuitenkin olevansa yhteiskunnallinen vaikuttaja opettajana. Opettajien puheessa koulun kansalaiskasvatuksen tavoite, kunnon kansalainen, ei määrity kovin aktiivisena tai poliittisena. Opettajien puhe sisältää kuitenkin monenlaisia näkemyksiä suhteessa nuoriin kansalaisina ja aktiivisuuteen: toisaalta nuoret eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista eikä heiltä vaaditakaan sitä, toisaalta maaperä nuorten kasvattamiseen aktiivisiksi kansalaisiksi on hyvä ja aktiivisuus on pieniä asioita lähiympäristössä sekä yhdessä tekemiseen uskomista. Haastattelujen pohjalta todettiin, että lukuun ottamatta joidenkin opettajien ympäristökasvatuksellista otetta, aktiivinen kansalaisuus ei ole täysin tiedostettu tavoite yläkoulun maantieteen opetuksessa.

As conceções de (in)satisfação profissional dos professores de História e de Geografia, em contexto de estágio : que dinâmicas?

Mestrado, Ensino de História e Geografia no 3.º Ciclo do Ensino Básico e no Ensino Secundário, 29 de Março de 2016, Universidade dos Açores (Relatório de Estágio).

A contribuição da topofilia e terrafilia na perspectiva de uma educação para a cidadania

A pesquisa realizada teve como finalidade analisar os pressupostos compreendidos nos conceitos de topofilia e de terrafilia, considerando como sujeitos os alunos e professores da Escola de Ensino Fundamental e Médio Ministro Jarbas Passarinho, no Município de Sobral, Estado do Ceará. Foi feita uma análise da identidade territorial, a vivida e a desejada, buscando avaliar o sentido de pertença à escola e aos bairros Terrenos Novos e Vila União, bem como a sua atratividade. Isto permitiu verificar as consequências que pode trazer tornar o sentimento de pertença em algo construtivo na resolução de problemas existentes na escola e nos bairros em questão, no sentido de contribuir para a formação da cidadania. A metodologia participativa adotada consistiu na realização de oficinas sobre os conhecimentos, atitudes e prática (CAP)/Terrafilia, aplicadas a alunos do 3º ano do ensino médio e a seus respectivos professores de Geografia. Os resultados permitiram a elaboração de um diagnóstico retrospectivo e prospectivo a respeito das diversas mudanças ocorridas na gênese da identidade territorial e proporcionou aos participantes uma abertura dialógica, onde puderam expressar suas opiniões e preocupações, permitindo assim, um ensaio das escolhas, deveres e responsabilidades, a partir de indicações e formulação de propostas para fortalecimento do sentimento de terrafilia.

A concepção de paisagem de professores de geografia em escolas do município de Parnamirim (RN)

This work is an exploratory study based on the principles of qualitative research aiming at the conception of landscape by Geography teachers in the city of Parnamirim (RN), as well as the pedagogical implications originated from such conceptions on the formation of students. In order to start our investigative process, we used, as theoretical and methodological reference, some principles of historical and dialectical materialism by Triviños (2007) and historical cultural approach of education by Freire (1987; 1996) e Vygotsky (1993; 2001; 2007), as well as the meaning of conception by Morin (1996) and Ferreira (2007) and the critical approach of geography by Moraes (2005), Santos (1988; 2004; 2006) and Silva (1989; 2010). Also, we used oral history as a research technique such as Moraes (2004), Bertaux (2010), Ferraroti (2010) and Nóvoa (2010) and semi-structured interviews as data collection tools. Our empirical reference is made of four teachers working in four different public schools in the city mentioned above, providing the needed data to start our research. The objective of such interviews is not the verification of the teachers‟ practice in class or outside them, but it highlights the transitoriness of the evidences mentioned in the research. Thus, we conclude that the conception of landscape mostly accepted by the teachers, once it is a process built along their lives and surrounded by their pedagogical practice, prioritizes the visual and morphological aspects and the sentimental livings related to the conception which is situated in a descriptive level of conception. Effectively, the pedagogical implications of these conceptions at school point to a materialization of geography teaching centered on the non-critical reproduction of school subjects which very little instigate the learners to process, via dialogicity, the re-significations of their essential and multiple attributes despite the several attempts and possibilities of some theoretical and methodological renovations on the application of geographical knowledge about landscape, expressed on the report of the interviewees

Física para geografia: desafios de uma proposta pedagógica interdisciplinar

This study has as its aim the elaboration, presentation and application of a proposal which makes possible an inter-disciplinary relationship between knowledge of physics and geography in the graduation course for forming geography teachers in the Dom Aureliano Matos Faculty of Philosophy in the city of Limoeiro do Norte in the State of Ceára. Initially, we observe in pertinent literature and opinions of specialists what capacities and abilities are suggested for a future teacher of geography. Following that, we select subject matter which broaches upon physic concepts and may be contextualized within topics present in the daily fare of a geography teacher, such as natural phenomena related principally to natural environment and climate, envolving astronomic features, using didactic materials and resources in easily understood language and without the excessive presence of mathematical formulas. An evaluation of the experience allows us to affirm that inter-disciplinary treatment, as an important alternative for curriculam organization, when applied in the classroom shows that there is better learning, a reduction in class evasion and a significant fall in failures when compared with traditional proposals for the teaching of physics in relation to geography. On the other hand, it is notable that to maintain and augment such measures it is a challenge to be met, with the purpose that students of other courses may perceive that physic concepts have much to do with their reality, and that understanding them is relevant for their professional and personal formation

O saber-fazer dos professores de geografia do ensino fundamental: fatores que poderão influenciar na escolha dos procedimentos didáticos para ensinar sobre o cerrado

Pós-graduação em Educação para a Ciência - FC

Currículo e ensino de geografia: análise da implementação do programa São Paulo faz escola

Pós-graduação em Educação - FFC

Modos de realizar estágio curricular supervisionado em geografia: vozes de professores supervisores e professores parceiros na Região Sudeste (Brasil)

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Outra banda: lugar de quem?

Pós-graduação em Geografia - IGCE

Trajetórias, formação e docência de professores de geografia em Rondonópolis - MT: uma reflexão a partir de suas memórias no período de 1930 aos anos 2000

Pós-graduação em Geografia - IGCE

As influências da especialização formativa na prática docente dos egresos do curso de graduação em Geografia da UNESP - Rio Claro

The present paper is a reflection of studies and analyzes on issues involving the training of Geography Teachers. By realizing this projetc, we aim to analyze the influences of specialization training in the teaching practice of the subjects who graduated in Geography at the Universidade Estadual Paulista Júlio de Mesquita Filho, Rio Claro Campus. This is primarily a discussion of the university curriculum, the professionals it forms and the current politics of training teachers of Geography. Thus, we conducted a literature review, and will be used questionnaires and interviews with the subjects, graduated in degree course and a BA in Geography in the last four years