Results of Minicars RSV crash avoidance tests conducted in West Germany.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Development of transit coach bonded brake lining test equipment and test procedures. Progress report. Final report.

Urban Mass Transportation Administration, Washington, D.C.

Evaluation of hydraulic brake system tests of used 1973 and 1978 vehicles; Standard 105-75 - Hydraulic Brake Systems, Passenger Cars.

Mode of access: Internet.

Vehicle integration and evaluation of advanced restraint systems. Phase B - test report: Torino-to-Volvo tests.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Passenger vehicle tire inspection equipment development. Volume I - summary report.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Passenger vehicle tire inspection equipment development. Volume II - technical report. Final report.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

RSV test monitoring and data publication - results of European performance and handling tests on the Calspan RSV. Final report.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

School bus passenger seat and lap belt sled tests. Final report.

Mode of access: Internet.

Impact tests of a near-production air cushion restraint. Final report.

National Highway Traffic Safety Administration, Office of Vehicle Structures Research, Washington, D.C.

Sled tests of the air bag - crushable dash-kneebar passive restraint in the Volvo 244. Final technical report.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Passenger vehicle tire inspection equipment service manual, operation and maintenance. Final report.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Passenger vehicle tire inspection equipment - volume I: summary. Final report.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Passenger vehicle tire inspection equipment - volume II: technical report. Final report.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Suolan pesu ja liuottimen strippaus selluloosaeetteristä

Työssä tutkittiin suolan pesua ja liuottimen strippausta selluloosaeetteristä. Työn tavoitteena oli tutkia erään selluloosaeetterin ominaisuuksien vaikutusta pesuun ja strippaukseen. Strippauksesta selvitettiin pääasiallisesti alipaineen ja lämpötilan vaikutusta tarvittavaan höyrymäärään. Työn kirjallisuusosassa tarkasteltiin selluloosaeetterin valmistuksen teoriaa, pesu- ja strippausprosesseihin vaikuttavia muuttujia sekä erilaisia pesu- ja strippausprosesseihin soveltuvia laitteita. Kokeet suoritettiin pilotlaitoksellaja kahdella tuotantolinjalla. Pilotlaitos oli panosprosessi ja tuotantolinjat olivat jatkuvatoimisia prosesseja. Kokeiden analyysitulokset käsiteltiin lineaarisella regressioanalyysillä. Analyysitulosten perusteella todettiin strippausalipaineen kasvun ja -lämpötilan noston lisäävän tarvittavaa höyrymäärää strippauksessa. Myös stripattavan selluloosaeetterin kosteuspitoisuuden kasvun havaittiin lisäävän tarvittavaa höyrymäärää strippauksessa.

Kuituvuoto reikäsihdillä massan syöttövaiheessa

Diplomityön tarkoituksena oli kehittää tutkimuslaite, jolla pystyttäisiin tutkimaan sellumassan syöttötapahtumaa reikäsihdillä ja tarkastelemaan syöttöhetkellä tapahtuvaa kuituhäviötä. Laitteen suunnittelun ja valmistuksen tavoitteena oli myös saada tutkimuslaite mahdollisim-man modifioitavaksi (syöttöaukon koko, muoto ja erityyppiset reikäsihdit ja näiden vaikutukset sellukuitujen hävikkiin). Haluttiin myös mahdollisuus syöttötapahtuman kuvaamiseen esim. suurnopeuskameroin, joka otettiinkin huomioon laiteosia valittaessa (läpinäkyvä akryyli). Tutkimuslaitteen kestävyyttä erilaisissa prosessiolosuhteissa haluttiin korostaa (voidaan operoida laajalla pH ja lämpötila-alueilla, sekä syöttöpainetta voidaan muunnella). Diplomityön kirjallisuusosassa käsitellään kuituvuodon aiheuttamia haittoja, joista tärkein on taloudellinen menetys. Näiden lisäksi kirjallisuusosassa tarkastellaan pääpirteittäin pesume-netelmiä ja käydään läpi kuitusulpun suotautumiseen vaikuttavia tekijöitä. Diplomityöhön sisältyi tutkimuslaitteen suunnittelun ja valmistuksen lisäksi myös laitteen toi-mivuuden testaus. Testit suoritettiin pohjoismaisella koivusellulla. Koivusellu otettiin happi-vaiheen jälkeisen pesurin poistosta. Massalle suoritettiin KAPPA-luvun, SR-luvun, viskositee-tin ja syrjäytys -määritykset, sekä kuituanalyysi. Laitteella suoritettiin 7 %, 10 % ja 12 % sakeuksisten massojen koeajotestit. Suodokset otettiin talteen jatkotutkimuksiin, jossa niistä mitattiin kuituvuoto. 10 % suodokselle suoritettiin myös kuituanalyysi. Tuloksista nähtiin, että 7 % sakeuksinen massa antoi lähes nelinkertaisen kuituvuotomäärän 10 % sakeuksiseen massan syöttöön nähden.