Production scheduling tools' evaluation in a global telecommunications and electronics company

Tutkimuksen päätavoite on arvioida, ovatko neljä ohjelmistovaihtoehtoa riittäviä tuotannon aikataulutuksen työkaluja ja mikä työkaluista sopii toimeksiantajayritykselle. Alatavoitteena on kuvata tuotannon aikataulutuksen nyky- ja tahtotila prosessimallinnuksen avulla, selvittää työkalun käyttäjätarpeet ja määritellä priorisoidut valintakriteerit työkalulle.Tutkimuksen teoriaosuudessa tutkitaan tuotannon aikataulutuksen logiikkaa ja haasteita. Työssä tarkastellaan aikataulutusohjelmiston valintaa rinnakkain prosessinmallinnuksen kanssa. Aikataulutusohjelmistovaihtoehdot ja metodit käyttäjätarpeiden selvittämiseksi käydään läpi. Empiriaosuudessa selvitetään tutkimuksen suhde toimeksiantajayrityksen strategiaan. Käyttäjätarpeet selvitetään haastattelujen avulla jaanalysoidaan QFD matriisin avulla. Toimeksiantajayrityksen tuotannon aikataulutuksen nyky- ja tahtotilaprosessit mallinnetaan, jotta ohjelmistojen sopivuutta, aikataulutusprosessia tukevana työkaluna voidaan arvioida.Tutkimustuloksena ovatpriorisoidut valintakriteerit aikataulutustyökalulle eli käyttäjätarpeista johdetut tärkeimmät toiminnalliset ominaisuudet, järjestelmätoimittaja-arvio sekä suositukset jatkotoimenpiteistä ja lisätutkimuksesta.

Improving component management in an electronics company

Elektroniikka alalla tuotteet sisältävät yhä enemmän ja enemmän komponentteja joiden käyttöä yrityksen tulee hallita. Viime-aikaiset ympäristömääräykset ja lainsäädännöt ovat lisänneet yritysten painetta hallita käyttämiään komponentteja ja niiden tietoa tehokkaasti. Tässä työssä on tutkittu kolmen palveluntarjoajan tarjoamaa komponentinhallinta palvelua verrattunamahdolliseen talon omaan komponentti-insinööriin. Jotta tutkittuja vaihtoehtoja pystyisi vertailemaan, selvitettiin asiantuntija haastatteluja käyttäen komponenttien hallinnan erityispiirteet. Erityispiirteet yhdessä yrityksen vaatimuksien kanssa muodostivat kriteristön johon tutkittuja palveluja vertaillaan. Kriteeristö koostuu kahdeksasta osasta jotka puolestaan voidaan jaotella kolmeen ryhmään niiden keston ja luonteen mukaan. Neljän kriteerin katsottiin olevan tärkeämpiä kuin toiset, joten niille annettiin suurempi painoarvo palveluja vertailtaessa. Kaikki tutkitut palvelut täyttävät osan kriteereistä mutta mikään ei yksistään tarjoa riittävän kattavaa ratkaisua kohdeyrityksen ongelmiin. Suurimmat ongelmat yrityksellä ovat sisäisessä tiedonkulussa ja tietokantojen ja järjestelmien ylläpidossa ja hallinnassa. Jotta nämä ongelmat saataisiin ratkaistua on yrityksen saatava komponenttiprosessit toimimaan sekä tietokanta ajantasalle. Nämä tavoitteet saavutetaan vain jos yrityksessä on joku hoitamassa asiaa sisältä päin. Tutkitut kolme palvelua eivät tällaista sisäistä resurssia tarjoa vaan keskittyvät vain ulkoapäin tapahtuvaan tiedon välitykseen ja hallinnointiin.

Selecting green suppliers based on GSCM practices: Using fuzzy TOPSIS applied to a Brazilian electronics company

Due to an increased awareness and significant environmental pressures from various stakeholders, companies have begun to realize the significance of incorporating green practices into their daily activities. This paper proposes a framework using Fuzzy TOPSIS to select green suppliers for a Brazilian electronics company; our framework is built on the criteria of green supply chain management (GSCM) practices. An empirical analysis is made, and the data are collected from a set of 12 available suppliers. We use a fuzzy TOPSIS approach to rank the suppliers, and the results of the proposed framework are compared with the ranks obtained by both the geometric mean and the graded mean methods of fuzzy TOPSIS methodology. Then a Spearman rank correlation coefficient is used to find the statistical difference between the ranks obtained by the three methods. Finally, a sensitivity analysis has been performed to examine the influence of the preferences given by the decision makers for the chosen GSCM practices on the selection of green suppliers. Results indicate that the four dominant criteria are Commitment of senior management to GSCM; Product designs that reduce, reuse, recycle, or reclaim materials, components, or energy; Compliance with legal environmental requirements and auditing programs; and Product designs that avoid or reduce toxic or hazardous material use. © 2013 Elsevier B.V. All rights reserved.

Implementation of a customer relationship management system in an SME

The research conducted for this thesis has been carried out over a two year period as part of the Mobile Tools and Technology for customer care (MOTTO) project. The project was funded under the Applied Grant scheme administered by Enterprise Ireland and Nortel Networks Ltd. It was a partnership project between Galway-Mayo Institute of Technology, University of Limerick, National University of Ireland Galway, and a global Internet and communications company, Nortel Networks. The project aimed to investigate the enabling mobile communications technologies in e-Business and mobile communications in the area of Business-to-Business (B2B) customer care. The development of the application discussed in this thesis was developed in conjunction with the Galway-Mayo Institute of Technology, University of Limerick and AMT Ireland. The decision to develop the application in the Electronics Company of AMT in Limerick came about as a result of the contact established by Mark Southern from the University of Limerick. Mark was involved in overseeing the development and assisted in establishing the user requirements.

Tuotannon budjettimallin uudistaminen elektroniikka-alan yrityksessä

Diplomityön tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa tuotannon budjettimalli elektroniikka-alalla toimivalle yritykselle. Työn onnistumisen kannalta keskeistä on löytää vanhan budjettimallin puutteet sekä uudet tietotarpeet, joita tuotannon johto tarvitsee pyrittäessä kustannustehokkaaseen ja kannattavaan tuotantotoimintaan. Näiden tietojen pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan uusi budjettimalli sekä kuvataan sen toimintaperiaatteet. Työn teoreettisessa osuudessa esitellään budjetoinnin tavoitteet, hyödyt, kritiikin kohteet sekä tyypillisen teollisuusyrityksen osabudjetit. Myös perinteiseen budjetointiin läheisesti liittyvät muodot ja sovellukset, kuten toimintopohjainen budjetointi, vastuualuelaskenta ja nollapohjabudjetointi esitellään. Budjettiseurannan ja eroanalyysin tärkeä merkitys tuodaan esiin. Ennen uuden mallin esittämistä tutkitaan vanhan budjettimallin toimintaperiaatteet ja heikkoudet. Empiirisessä osassa keskitytään tuotannon budjetin toimintaperiaatteisiin sen sisältämien osabudjettien kautta. Työn loppupuolella esitellään uuden budjettimallin antamat tulokset ja poikkeamat sekä arvioidaan budjettimallin toimivuutta. Budjettimallin tuottaman informaation pohjalta tuotannonjohtoa ja suunnittelua ryhdyttiin välittömästi tehostamaan välillisten kustannusten alentamiseksi. Tehostustoimet ilmenivät konkreettisesti positiivisena erona poikkeama-analyysissä suhteessa budjettiin. Rakennetun budjettimallin mallinnustarkkuus osoittautui hyväksi ja uudet esiin tuodut kustannuserät hyödylliseksi informaatioksi.

Jätehuoltosuunnitelman laatiminen elektroniikka-alan yritykselle

Sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset eivät yleensä kuormita merkittävästi ympäristöä, sillä teollisuudenalan suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat alihankkijoiden ja komponenttivalmistajien toiminnasta. Yritysten oma toiminta perustuu pitkälti tuotekehitykseen ja tuotteiden loppukokoonpanoon valmiista komponenteista. Syntynyt jäte on tyypillisesti pääosin pakkausjätettä, metalleja, kaatopaikkajätettä ja vähäisessä määrin myös ongelmajätettä. Vähäisen ympäristökuormituksen johdosta yrityksiltä ei yleensä vaadita ympäristölupaa. Diplomityössä laadittiin jätehuoltosuunnitelma elektroniikka-alan yritykselle. Työ suoritettiin Kemppi Oy:n toimeksiannosta Lahdessa. Jätehuoltosuunnitelman noudattaminen parantaa yrityksen julkisuuskuvaa ja tuo kustannussäästöjä. Toimivan suunnitelman laatiminen vaatii kuitenkin aikaa ja muita resursseja. Jätehuollon toimivuus on tarkistettava säännöllisesti, etenkin silloin kun yrityksen toiminnan painopiste muuttuu. Käytännön osuudessa kartoitettiin edellisvuosien jätemäärät ja yrityksen jätehuollon tila. Jätehuoltosuunnitelman laatimiselle oli selkeä tarve, koska jätehuolto perustui osin kirjoittamattomiin sääntöihin ja vanhoihin tottumuksiin. Syntypaikkalajittelua tehostettiin lisäämällä jäteastioita ja -pisteitä jätteiden syntypaikoille. Lajittelua parannettiin myös laatimalla selkeät ohjeet ja kouluttamalla työntekijöitä.

Factors affecting the adoption of green supply chain management practices in Brazil: Empirical evidence

The aim of this study is to identify and analyse the factors that affect the adoption of Green Supply Chain Management practices based on empirical evidence from the Brazilian electronics sector. Data are collected in a survey of 100 electronics companies and analysed using statistical analysis of variance and regression methods. The study finds that the size of the company, previous experience with Environmental Management Systems, and the use of hazardous inputs are positively correlated with GSCM practices adoption. Surprisingly, formal pressure from the stronger tier/player in the supply chain is not correlated with the adoption of GSCM practices. Finally, we present some explanations for these findings and suggestions for future research. © 2013 Copyright Taylor and Francis Group, LLC.

Dimensionamento de estoques de materiais elétricos em centros de distribuição

Due to the high level of service required by customers and the constant need to reduce costs, the logistics can be considered as a strategic area for a company. In particular, the order picking is responsible for most of the operating costs in a warehouse. Therefore it’s necessary to plan the materials storage in order to maximize the space available and minimize the total distance traveled to meet customer orders. For these reasons, this study aims to examine and propose a way to organize the electrical materials storage in distribution centers through a study on an electronics company in Cajamar

USCG group control and communications system study /

Final report; January 1979.

More than a cognitive experience:unfamiliarity, invalidation, and emotion in organizational learning

Literature on organizational learning (OL) lacks an integrative framework that captures the emotions involved as OL proceeds. Drawing on personal construct theory, we suggest that organizations learn where their members reconstrue meaning around questions of strategic significance for the organization. In this 5-year study of an electronics company, we explore the way in which emotions change as members perceive progress or a lack of progress around strategic themes. Our framework also takes into account whether OL involves experiences that are familiar or unfamiliar and the implications for emotions. We detected similar patterns of emotion arising over time for three different themes in our data, thereby adding to OL perspectives that are predominantly cognitive in orientation. © The Author(s) 2013.

Modular system design and control for flexible assembly

Flexible Assembly Systems (FASs) are normally associated with the automatic, or robotic, assembly of products, supported by automated material handling systems. However, manual assembly operations are still prevalent within many industries, where the complexity and variety of products prohibit the development of suitable automated assembly equipment. This article presents a generic model for incorporating flexibility into the design and control of assembly operations concerned with high variety/low volume manufacture, drawing on the principles for Flexible Manufacturing Systems (FMS) and Just-in-Time (JIT) delivery. It is based on work being undertaken in an electronics company where the assembly operations have been overhauled and restructured in response to a need for greater flexibility, shorter cycle times and reduced inventory levels. The principles employed are in themselves not original. However, the way they have been combined and tailored has created a total manufacturing control system which represents a new concept for responding to demands placed on market driven firms operating in an uncertain environment.

Development of Customer Satisfaction Models for Electronics Engineering Company

Diplomityön tarkoituksena oli luoda ja kehittää kaksi asiakastyytyväisyysmallia asiakastyytyväisyyden mittaamisen aloittamiseksi ja toteuttamiseksi kohdeyrityksessä. Työ pohjautuu nykyisten tyytyväisyysprosessien analysointiin sekä työn teoriaosaan, joka käsittelee yksityiskohtaisesti niitä asioita, joita asiakastyytyväisyyden mittaamisessa ja prosessissa tulisi huomioida. Työssä tehdyn mallien tarkoituksen on auttaa kohdeyritystä hyödyntämään asiakastyytyväisyysmittauksen tuloksia paremmin liiketoiminnassa, sekä asiakkaiden keskuudessa. Työn yhtenä tavoitteena oli myös sopivan mittaustyökalun löytäminen ja suositteleminen kohdeyritykselle.Teorian ja analysoinnin pohjalta luotiin molemmat asiakastyytyväisyysmallit vastamaan kohdeyksiköiden tarpeita. Kun ulkoiset seikat, kuten mittaustavat, mittausinstrumentit, kyselylomakkeet ja vastaajaryhmät oli määritelty, keskityttiin tulosten analysointiin ja hyödyntämiseen, mikä korostui asiakassuuntautuneessa organisaatiossa. Työssä pohdittiin myös yhtenäisen asiakastyytyväisyysprosessin merkitystä ja etuja kohdeyrityksessä.

Relationships between company size, types of production system and supply chain management: evidence from electro-electronics sector in Brazil

Purpose – The purpose of this paper is to investigate how company size and the type of production system affect the adoption of supply chain management (SCM) practices in companies in the electro‐electronics sector in Brazil. Design/methodology/approach – An e‐mail survey of 107 companies associated with the Brazilian Electrical and Electronics Industry Association (ABINEE) was conducted. Statistical techniques were employed to verify the adoption of SCM practices according to the size of the company and its production system. Findings – The major results indicate that the larger the size of the company, the higher the level of adoption of SCM practices, and that the choice of SCM practices depends upon the type of production system implemented. Practical implications – The implications of this study are useful to top management leaders of small and medium‐sized enterprises since the findings enable them to identify the most common practices adopted by either large‐, medium‐ or small‐sized companies in order to benchmark the level of adoption of SCM practices. Production managers can also benefit from this study by identifying the SCM practices that may support certain production systems.

Product information management system design framework for production oriented company

Diplomityössä luodaan viitekehys tuotetiedonhallintajärjestelmän esisuunnittelua varten. Siinä on kolme ulottuvuutta: lisäarvontuotto-, toiminnallisuus- ja ohjelmistoulottuvuus. Viitekehys auttaa- tunnistamaan lisäarvontuottokomponentit, joihin voidaan vaikuttaa tiettyjen ohjelmistoluokkien tarjoamilla tuotetiedonhallintatoiminnallisuuksilla. Viitekehyksen järjestelmäsuunnittelullista näkökulmaa hyödynnetään tutkittavissa yritystapauksissa perustuen laskentamatriisin muotoon mallinnettuihin ulottuvuuksien välisiin suhteisiin. Matriisiin syötetään lisäarvontuotto- ja toiminnallisuuskomponenttien saamat tärkeydet kohdeyrityksessä suoritetussa haastattelututkimuksessa. Matriisin tuotos on tietyn ohjelmiston soveltuvuus kyseisen yrityksen tapauksessa. Soveltuvuus on joukko tunnuslukuja, jotka analysoidaan tulostenkäsittelyvaiheessa. Soveltuvuustulokset avustavat kohdeyritystä sen valitessa lähestymistapaansa tuotetiedonhallintaan - ja kuvaavat esisuunnitellun tuotetiedonhallintajärjestelmän. Viitekehyksen rakentaminen vaatii perinpohjaisen lähestymistavan merkityksellisten lisäarvontuotto- ja toiminnallisuuskomponenttien sekä ohjelmistoluokkien määrittämiseen. Määritystyö perustuu työssä yksityiskohtaisesti laadittujen menetelmien ja komponenttiryhmitysten hyödyntämiselle. Kunkin alueen analysointi mahdollistaa viitekehyksen ja laskentamatriisin rakentamisen yhdenmukaisten määritysten perusteella. Viitekehykselle on ominaista sen muunneltavuus. Nykymuodossaan se soveltuu elektroniikka- ja high-tech yrityksille. Viitekehystä voidaan hyödyntää myös muilla toimialoilla muokkaamalla lisäarvontuottokomponentteja kunkin toimialan intressien mukaisesti. Vastaavasti analysoitava ohjelmisto voidaan valita tapauskohtaisesti. Laskentamatriisi on kuitenkin ensin päivitettävä valitun ohjelmiston kyvykkyyksillä, minkä jälkeen viitekehys voi tuottaa soveltuvuustuloksia kyseiseen yritystapaukseen perustuen