Unemployment Insurance Generosity: A Trans-Atlantic Comparison

The goal of this paper is to establish if unemployment insurance policies are more generous in Europe than in the United States, and by how much. We take the examples of France and one particular American state, Ohio, and use the methodology of Pallage, Scruggs and Zimmermann (2008) to find a unique parameter value for each region that fully characterizes the generosity of the system. These two values can then be used in structural models that compare the regions, for example to explain the differences in unemployment rates.

Performance of District Industries Centers in Kerala : An Application of augmented solow Model

This thesis "Entitled performance of district industries centres in kerala :An application of augmented solow model.The first chapter deals with evolution of approaches for promoting small scale production and the growth of small scale industries in india.the developing countries face the problems like sluggish growth capital shortages high levels of unemployment,enoromous rural-urban economic disparities regional inequalities increasing concentration of capital and chronic difficulities in the export sector.Review of literature and methodology of the study are presented in the second chapter. In the third chapter an attempt has been made to make an in-depth study of the emergence and growth of district of district industries centres.In the chapter four an attempt was made to study the organisational structure of DICs functions and responsibilities assigned to the functional managers and performance of the functionaries.

Survey of unemployment compensation beneficiaries in Anderson, Greenville, Spartanburg counties, South Carolina, 1957. Study conducted by Dept. of Agricultural Economics and Rural Sociology, Clemson Agricultural College in cooperation with South Carolina Employment Security Commission and Bureau of Employment Security, United States Dept. of Labor.

Cover title.

Institutional specifics and unemployment insurance eligibility in Canada : how sensitive are employment duration effects?

The paper examines the influence of unemployment insurance on the duration of employment spells in Canada using the 1988–90 Labour Market Activity Survey. The primary focus of the paper is to evaluate whether estimated UI effects are sensitive to the degree to which institutional rules and regulations governing UI eligibility and entitlement are explicitly modelled. The key result of the paper is that it is indeed important to allow for institutional detail when estimating unemployment insurance effects. Estimates using simple proxies for eligibility indicate small, often insignificant UI effects. The size and significance of the effects rise as more realistic versions of the variables are adopted. The estimates using the eligibility variables incorporating the greatest level of institutional detail suggest that a jump in the hazard rate by a factor of 2.3 may not be an unreasonable estimate of the effect.

Microeconometric Studies on Unemployment and Business Cycles

Väitöskirja koostuu neljästä esseestä, joissa tutkitaan empiirisen työntaloustieteen kysymyksiä. Ensimmäinen essee tarkastelee työttömyysturvan tason vaikutusta työllistymiseen Suomessa. Vuonna 2003 ansiosidonnaista työttömyysturvaa korotettiin työntekijöille, joilla on pitkä työhistoria. Korotus oli keskimäärin 15 % ja se koski ensimmäistä 150 työttömyyspäivää. Tutkimuksessa arvioidaan korotuksen vaikutus vertailemalla työllistymisen todennäköisyyksiä korotuksen saaneen ryhmän ja vertailuryhmän välillä ennen uudistusta ja sen jälkeen. Tuloksien perusteella työttömyysturvan korotus laski työllistymisen todennäköisyyttä merkittävästi, keskimäärin noin 16 %. Korotuksen vaikutus on suurin työttömyyden alussa ja se katoaa kun oikeus korotettuun ansiosidonnaiseen päättyy. Toinen essee tutkii työttömyyden pitkän aikavälin kustannuksia Suomessa keskittyen vuosien 1991 – 1993 syvään lamaan. Laman aikana toimipaikkojen sulkeminen lisääntyi paljon ja työttömyysaste nousi yli 13 prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa verrataan laman aikana toimipaikan sulkemisen vuoksi työttömäksi jääneitä parhaassa työiässä olevia miehiä työllisinä pysyneisiin. Työttömyyden vaikutusta tarkastellaan kuuden vuoden seurantajaksolla. Vuonna 1999 työttömyyttä laman aikana kokeneen ryhmän vuosiansiot olivat keskimäärin 25 % alemmat kuin vertailuryhmässä. Tulojen menetys johtui sekä alhaisemmasta työllisyydestä että palkkatasosta. Kolmannessa esseessä tarkastellaan Suomen 1990-luvun alun laman aiheuttamaa työttömyysongelmaa tutkimalla työttömyyden kestoon vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Kiinnostuksen kohteena on työttömyyden rakenteen ja työn kysynnän muutoksien vaikutus keskimääräiseen kestoon. Usein oletetaan, että laman seurauksena työttömäksi jää keskimääräistä huonommin työllistyviä henkilöitä, jolloin se itsessään pidentäisi keskimääräistä työttömyyden kestoa. Tuloksien perusteella makrotason kysyntävaikutus oli keskeinen työttömyyden keston kannalta ja rakenteen muutoksilla oli vain pieni kestoa lisäävä vaikutus laman aikana. Viimeisessä esseessä tutkitaan suhdannevaihtelun vaikutusta työpaikkaonnettomuuksien esiintymiseen. Tutkimuksessa käytetään ruotsalaista yksilötason sairaalahoitoaineistoa, joka on yhdistetty populaatiotietokantaan. Aineiston avulla voidaan tutkia vaihtoehtoisia selityksiä onnettomuuksien lisääntymiselle noususuhdanteessa, minkä on esitetty johtuvan esim. stressin tai kiireen vaikutuksesta. Tuloksien perusteella työpaikkaonnettomuudet ovat syklisiä, mutta vain tiettyjen ryhmien kohdalla. Työvoiman rakenteen vaihtelu saattaa selittää osan naisten onnettomuuksien syklisyydestä. Miesten kohdalla vain vähemmän vakavat onnettomuudet ovat syklisiä, mikä saattaa johtua strategisesta käyttäytymisestä.

Tied aid, unemployment and welfare

The effect of foreign aid on the welfare levels of both the recipient and the donor country has been a much analysed topic for research in both the theory of international trade and development economics. In the development economics literature, concerns have been raised since the 1960s on the possible adverse effect of foreign aid on domestic savings and growth.1 The trade theory literature in this respect is much older and dates back to the 1920s when Professors Keynes and Ohlin debated on the effect of foreign aid on international terms of trade.2 Ever since, the terms of trade effect has been the cornerstone in the analysis of the welfare effect of foreign aid in the trade theory literature.3 After some early confusion, it is now well established that in a Walrasian stable world economy with two countries, a necessary condition for foreign aid to have perverse effects is that there is some distortion in either of the two countries.4 It is also known that, under normality and substitutability of goods, untied aid cannot be strictly Pareto-improving in a tariff distorted world.5

Price Inflation, Unemployment and Devaluations: The Finnish Experience of the 1990s

In this paper I provide some empirical answers to important questions such as the determinants of price inflation and the role of inflation polices. The results indicate that monetary policy is surprisingly impotent as a device for controlling inflation and there is little support that it influences the real variables. The low inflation after the Finnish devaluations in the beginning of 90s is foremost due to a previous imbalance in the labor markets and depressed aggregate demand.

Unemployment rates and population changes in Spain

Published as an article in: Journal of Applied Economics, 2004, vol. VII, pages 47-76.

How Does the Unemployment Insurance System Shape the Time Profile of Jobless Duration?

This paper updates a sparse literature on the effects of unemployment benefits (UB) on the time profile of escape rates from unemployment. These effects, as well as those of other regressors, are found to vary profoundly over the course of unemployment.

Unemployment Duration: Competing and Defective Risks

This paper examines the determinants of unemployment duration in a competing risks framework with two destination states: inactivity and employment. The innovation is the recognition of defective risks. A polynomial hazard function is used to differentiate between two possible sources of infinite durations. The first is produced by a random process of unlucky draws, the second by workers rejecting a destination state. The evidence favors the mover-stayer model over the search model. Refinement of the former approach, using a more flexible baseline hazard function, produces a robust and more convincing explanation for positive and zero transition rates out of unemployment.

How do different entitlements to unemployment benefits affect the transitions from unemployment into employment?

In Portugal duration of benefits is exclusively age determined while replacement rates are essentially uniform. We exploit differences in potential maximum duration of benefits for nearly matched pairs of individuals to determine the effects of benefit duration on job finding. (C) 2008 Elsevier B.V. All rights reserved.