Colby News

Student Affairs Adds Deans for Spiritual Life, Sexual Diversity Hugh Gourley, Art Museum Director and Leader TwitterFEED Colby Covers the Campaign Mitchell Scholar Wins Travel Fellowship to Jordan Finance Alumni Give Students a Preview Shea Is New Goldfarb Center Director New Storage Facility To Be Boon to Colby Libraries Author and Icon, Woodward Receives Lovejoy Honor South African Reconciliation Advocate is Oak Fellow Message in a Box Tobacco Banned on Most of Campus New Mellon Fellowship in Environmental Studies Belgrade Lakes EPSCoR Research Has Impact Colby Volunteers Boost SAT Scores for Local Students

A fragment of the LG3 peptide of endorepellin is present in the urine of physically active mining workers : a potential marker of physical activity

Biomarker analysis has been implemented in sports research in an attempt to monitor the effects of exertion and fatigue in athletes. This study proposed that while such biomarkers may be useful for monitoring injury risk in workers, proteomic approaches might also be utilised to identify novel exertion or injury markers. We found that urinary urea and cortisol levels were significantly elevated in mining workers following a 12 hour overnight shift. These levels failed to return to baseline over 24h in the more active maintenance crew compared to truck drivers (operators) suggesting a lack of recovery between shifts. Use of a SELDI-TOF MS approach to detect novel exertion or injury markers revealed a spectral feature which was associated with workers in both work categories who were engaged in higher levels of physical activity. This feature was identified as the LG3 peptide, a C-terminal fragment of the anti-angiogenic / anti-tumourigenic protein endorepellin. This finding suggests that urinary LG3 peptide may be a biomarker of physical activity. It is also possible that the activity mediated release of LG3 / endorepellin into the circulation may represent a biological mechanism for the known inverse association between physical activity and cancer risk / survival.

Grandiflora : Recent Paintings by Daniel Mafe

Grandiflora: Recent Paintings by Daniel Mafe The paintings of Grandiflora are improvised around a range of different flower motifs culled from medieval textiles and botanical illustrations. Each of the paintings is constructed upon a ground of flat, palely luminous yellow occasionally supplemented by additional areas of high-keyed pastel. Pink, blue, green and mauve together with the yellow, generate a shimmering and even incandescent glow. The graphic images of the flowers with the flat colour areas are then contrasted and worked over with richly sensual, abstract gestures of paint. Within the work there is a pronounced almost rococo-esque opticality as it operates between these different visual codes of flat colour, recognizable floral forms, and gesture. These codes combine to produce a definite visceral impact on the viewer, a pronounced and tactile sense of the experience and ambiguity inherent in perceiving. This ambiguity is interestingly at odds with the apparently clean and crisp quality each painting demonstrates as an integrated whole. Indeed each piece goes on to reveal, despite the use of overt figurative quotations, a sense of the purely abstract which in its turn concretely establishes the ornamental.

Tuuleen piirrän nimeni : Daniel Urwindin fragmentaarinen omaelämäkerta Bo Carpelanin romaanissa Alkutuuli

Tutkielma käsittelee Bo Carpelanin romaania Alkutuuli (Urwind 1993) päähenkilö Daniel Urwindin fragmentaarisesti kerrottuna elämäntarinana. Kyse on kahdella aikatasolla etenevästä fiktiivisestä omaelämäkerrasta, joka perustuu viikottaisiin päiväkirjamerkintöihin. Daniel hahmottaa identiteettiään tilaan kytkeytyneiden muistojen sekä oman nimensä avulla leikaten samalla kerronnan jatkuvuuden. Tutkimusongelmana on hahmottaa Danielin kerronnan tavat, kirjoittamisen syyt sekä prosessiin lopputulos. Menneisyyteen kohdistuvan minä-kerronnan analyysi perustuu Dorrit Cohnin Transparent minds -teoksen käsitteistöön. Alkutuulessa esiintyy muistikerronnan ja muistimonologin epäsäännöllistä vuorottelua. Niiden osana on edesmenneiden läheisten upotettuja monologeja, joiden takaa kuultaa Danielin ääni: monologit ovat Danielin kuvittelemia tai referoimia puheita ja ajatuksia, joiden esittäjä on hänen yksinäisen keskustelunsa toinen osapuoli. Omaelämäkertaa käsittelevinä teoreettisina lähteinä ovat ensisijaisesti Päivi Kososen artikkelit sekä hänen tutkimuksensa Elämät sanoissa. Tutkielman tulkinnan kannalta keskeisessä asemassa ovat Bo Carpelanin essee- ja kaunokirjallinen tuotanto. Kirjoittamisen lähtökohtana on päähenkilön identiteettiä horjuttava elämänvaihe. Vaimo Marian lähdettyä vuodeksi Amerikkaan Daniel pyrkii löytämään oman kielensä ja luomaan muistojensa avulla eheämmän kuvan itsestään. Prosessiin kytkeytyy keskeisesti tila - Danielin kulkiessa talossaan, joka on hänen lapsuudenkotinsa, aistitodellisuus toimii mieleenpalauttajana: äänet ja tuoksut johdattavat hänet elämään menneisyyden muistoja uudelleen nykyhetkessä. Samalla talo ja huoneet personifioituvat ja minuus alkaa rakentua tilan kaltaiseksi. Uusien ovien ja huoneiden löytyminen symboloi Danielin muistojen selkeytymistä ja itseymmärryksen syvenemistä. Kirjoittamisen voi tulkita olevan psykoanalyyttinen prosessi, jossa omaelämäkerran minä keskustelee menneisyyden minänsä kanssa. Puhuja odottaa vastausta toiselta, vaikka vastaus löytyy paradoksaalisesti itsestä. Omaelämäkerran moniäänisyyttä korostavat edesmenneiden läheisten läsnäolo, Danielin eri ikävaiheiden identiteetit ja kaksoisolentojen hahmoissa esiintyvät minuudet. Kirjoittamisen avulla Daniel pyrkii pääsemään etäämmälle itsestään ja saavuttamaan minättömyyden tilan, jota käsitellään John Keatsilta peräisin olevan käsitteen "negatiivinen kyky" avulla. Alkutuuli on taiteilijaromaani, jossa taiteilijuutta edustavat siivet ja lentäminen kytkeytyvät mielikuvitukseen ja uusiutumiseen. Danielin tie taiteilijuutta edeltävään minättömyyteen on kuitenkin vaikea ja monet merkit viittaavat diletantin kohtaloon. Unenomaisen logiikan omaavan, fragmentaarisen kerronnan takaa on hahmotettavissa myös lainalaisuuksia. Muiden henkilöiden lyhyet elämäkerrat ovat heidän haavansa paljastavia episodeja, jotka muuttuvat osaksi Danielin elämäntarinaa. Danielin kirjallinen omakuva on montaasi, jossa eri tasossa olevat elementit, nykyhetki ja menneisyys, mielikuvitus, unet ja upotetut monologit rinnastuvat samaan tasoon. Daniel peilaa elettyä ja koettua koomisen peilirakenteen avulla, jossa hänen elämäänsä osallisena olleet menneisyyden henkilöt kulkevat narrikulkueen mukana. Toive eheästä minäkuvasta osoittautuu kuitenkin mahdottomaksi merkityssulkeuman todenvastaisuuden vuoksi. Urwind-nimen pohdinnasta liikkeelle lähtenyt omaelämäkerta päättyy syklistä liikettä mukaillen tilanteeseen, jossa päähenkilö hyväksyy elämän käsittämättömyyden ja luottaa omassa nimessään piilevään voimaan, tuuleen, viitaten samalla myös romaanin nimeen. Avainsanat: Bo Carpelan - muistot - tila - fragmentaarisuus - fiktiivinen omaelämäkerta

Tombstone of Meta Levy nee Daniel; Strangriede Cemetery; Hannover Cemeteries Tombs

Digital Image

Tombstone of Meta Levy nee Daniel; Strangriede Cemetery; Hannover Cemeteries Tombs

Digital Image

Tombstone of Meta Levy nee Daniel; Strangriede Cemetery; Hannover Cemeteries Tombs

Digital Image

Tombstone of Meta Levy nee Daniel; Strangriede Cemetery; Hannover Cemeteries Tombs

Digital Image

The conservation status of the world’s reptiles

Effective and targeted conservation action requires detailed information about species, their distribution, systematics and ecology as well as the distribution of threat processes which affect them. Knowledge of reptilian diversity remains surprisingly disparate, and innovative means of gaining rapid insight into the status of reptiles are needed in order to highlight urgent conservation cases and inform environmental policy with appropriate biodiversity information in a timely manner. We present the first ever global analysis of extinction risk in reptiles, based on a random representative sample of 1500 species (16% of all currently known species). To our knowledge, our results provide the first analysis of the global conservation status and distribution patterns of reptiles and the threats affecting them, highlighting conservation priorities and knowledge gaps which need to be addressed urgently to ensure the continued survival of the world’s reptiles. Nearly one in five reptilian species are threatened with extinction, with another one in five species classed as Data Deficient. The proportion of threatened reptile species is highest in freshwater environments, tropical regions and on oceanic islands, while data deficiency was highest in tropical areas, such as Central Africa and Southeast Asia, and among fossorial reptiles. Our results emphasise the need for research attention to be focussed on tropical areas which are experiencing the most dramatic rates of habitat loss, on fossorial reptiles for which there is a chronic lack of data, and on certain taxa such as snakes for which extinction risk may currently be underestimated due to lack of population information. Conservation actions specifically need to mitigate the effects of human-induced habitat loss and harvesting, which are the predominant threats to reptiles.

Leo Baeck with New York Mayor William O'Dwyer and Union of American Hebrew Congregations President Maurice N. Eisendrath, Oscar M. Lazrus and Rabbi Daniel L. Davis Portraits; Groups; Men

Page 12 of the "American Jewish Cavalcade" scrapbook of Leo Baeck in New York found in ROS 10 Folder 3

Letter from Daniel I.M. Peixotto

Digital image

Daniel VII:25 explained fixing time for Messiah, found among papers of Gershom Mendes Seixas

Digital image

Letter to Rodriques Pacheco and Daniel Gomez

Digital image

La Celestina en escenarios argentinos : observaciones comparatistas sobre las adaptaciones de Jorge Goldenberg (1993) y Daniel Suárez Marzal (2007)

Integran este número de la revista ponencias presentadas en Studia Hispanica Medievalia VIII: Actas de las IX Jornadas Internacionales de Literatura Española Medieval, 2008, y de Homenaje al Quinto Centenario de Amadis de Gaula.