Communality sells: The impact of perceivers' sexism on the evaluation of women's portrayals in advertisements

Portrayals of women in advertisements have a significant impact on the maintenance of gender stereotypes in society. Therefore, the present research investigates the effectiveness of communal and agentic female characters in advertisements as well as the question how evaluations of such characters are influenced by perceivers' sexist attitudes toward women. Results show that communal female advertising characters are evaluated more favorably than agentic ones and that these evaluations predict advertising effectiveness. Benevolent sexism predicts more positive evaluations of communal female advertising characters (studies 1 and 2). Moreover, hostile sexism predicts less positive evaluations of agentic female advertising characters when it is assessed under time pressure (Study 2). Implications of these findings for the perpetuation of gender stereotypes in advertisements and in society are discussed.

Co-movements between US and UK stock prices: the roles of macroeconomic information and time-series varying conditional correlations

This paper provides evidence on the sources of co-movement in monthly US and UK stock price movements by investigating the role of macroeconomic and financial variables in a bivariate system with time-varying conditional correlations. Crosscountry communality in response is uncovered, with changes in the US Federal Funds rate, UK bond yields and oil prices having similar negative effects in both markets. Other variables also play a role, especially for the UK market. These effects do not, however, explain the marked increase in cross-market correlations observed from around 2000, which we attribute to time variation in the correlations of shocks to these markets. A regime-switching smooth transition model captures this time variation well and shows the correlations increase dramatically around 1999-2000. JEL classifications: C32, C51, G15 Keywords: international stock returns, DCC-GARCH model, smooth transition conditional correlation GARCH model, model evaluation.

Teknoyhteisöä uudistamassa : verkkoyhteisöllisyyden toteutuminen ylläpitäjän näkökulmasta

Opinnäytetyöni käsittelee verkkoyhteisöllisyyttä ja verkkosivun uudistamisen vaikutuksia yhteisöllisyyteen. Käsiteltävää aihetta lähestytään verkkosivun ylläpitäjän näkökulmasta. Työn tapausesimerkkinä on elektronisen musiikin harrastajille suunnattu verkkoyhteisö Platinum, jonka yhtenä ylläpitäjänä toimin. Platinumin yhteisöllisyys on pitkälti rakentunut käyttäjien käymän keskustelun varaan. Platinum on perustettu vuonna 2000 ja siihen kohdistetut uudistukset ovat olleet pitkälti pintapuolisia. Keskeisin syy uudistamiselle oli kuitenkin se, että Platinumin suosio elektronisen musiikin harrastajien keskuudessa alkoi vähentyä. Platinumin näkyvyyttä ja yhteisöllisyyttä haluttiin tukea uudistuksella, jossa Platinumia lähdettiin rakentamaan verkkolehdeksi. Uudistusprosessi tarjosi mielenkiintoisen tilaisuuden tarkastella verkkoyhteisöllisyyttä. Verkkoyhteisöllisyyttä tarkastellaan pääasiallisesti Platinumin kannalta, mutta vertailukohteena yhteisöllisyydestä käytetään toista vastaavaa verkkoyhteisöä, Klubitusta. Vertailukohteena Klubitus oli hyödyllinen, koska se on pääpiirteiltään samankaltainen kuin Platinum. Näiden sivujen keskustelut sekä niille teettämäni kyselyt tukivat ja vahvistivat havaintojani verkkoyhteisöllisyydestä. Käyttäjien näkökulmat ja käyttötottumukset ovat oleellinen alue verkkoyhteisöllisyydessä ja etenkin sivun uudistamisen yhteydessä nämä ovat erittäin tärkeitä. Opinnäytetyö keskittyy tarkastelemaan uudistusprosessin ensimmäistä vaihetta, jossa vasta osa uudistuksista on julkaistu. Kun otetaan huomioon uudistusten saama huomio ja vaikutus, voidaan väittää, että verkkoyhteisöllisyyttä on mahdollista tukea verkkosivun uudistuksilla. Nämä keinot on kuitenkin oltava tarkkaan suunniteltu ottaen huomioon kohderyhmä sekä yhteisön tarpeet. Platinumin kohdalla muutokset kohti verkkolehteä ovat olleet onnistuneita sekä tarpeellisia, koska vastaavanlaista palvelua ei ole ollut tarjolla. Käyttäjät ovat odottaneet muutoksia sivulla ja kaikenlaiset uudistukset ja parannukset on koettu onnistuneiksi. Konseptin muuttaminen Platinumin kohdalla on johtanut positiivisiin tuloksiin, kuten yhteisöllisyyden parantumiseen.

Ammattikorkeakoulu innovatiivisena oppimisyhteisönä

Ammattikorkeakoulut ovat osa suomalaista innovaatiojärjestelmää. Niiden tärkeimpiä tuotteita ovat laadukkaat tutkinnot, joilla tuotetaan Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaista osaavaa työvoimaa. Koulutusinnovaatioiden avulla ammattikorkeakoulut voivat parantaa opetuksen ja oppimisen laatua ja edistää opiskelijoiden parempaa osaamista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulua innovatiivisena oppimisyhteisönä Hokkasen (2001) hahmotteleman innovatiivisen oppimisyhteisön profiilitekijöiden mukaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen innovatiivinen oppimisyhteisö KyAMK:ssa toteutuu opettajien kokemana, ja miten innovatiivisen oppimisyhteisön piirteitä voitaisiin edistää mainitussa organisaatiossa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä KyAMK:n Tekniikan ja liikenteen toimialan opettajaa. Tulokset osoittivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun johdon sallivan innovatiiviset koulutuksen kehittämiseen tähtäävät toimet, mutta johto ei proaktiivisesti ohjannut ja kannustanut niihin. Ammattikorkeakouluopettajien pedagogisen autonomian todettiin olevan suurta. Tästä huolimatta kaivattiin yhteisöllisyyteen tukevia toimintamalleja, joiden avulla organisaatiossa oleva monialaisen työyhteisön innovaatiopotentiaali voitaisiin valjastaa opetuksen kehittämiseen ja organisaatiolta puuttuvan toiminnan kokonaiskuvan ja -ymmärryksen kehittämiseen. Osana yhteisöllisyyden kehittämistä aineistosta nousi esiin kehittämisehdotuksena pitkäjänteisemmän verkostoitumisen toteuttaminen niin organisaation sisällä kuin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.

Memoria virtualis - death and mourning rituals in online environments

The main objective of this work has been to understand the ritual aspect of how private people use the Internet to mourn and honor their intimates in various online environments. The research material was compiled in 2007–2013 through ethnographic and autoethnographic observations in social media applications, online memorial websites, one shared virtual environment (Second Life) and one massive multi-player online role-playing game (World of Warcraft). The research material consists of – in addition to the ethnographic observations – three online surveys with 153 respondents (mainly from Finland, the United States and the United Kingdom). In addition, the researcher conducted 38 longer online interviews (i.e. via email, an avatar). The theoretical framework is derived from ritual theory, hermeneutic-phenomenological anthropology and discourse analysis. The research questions are as follows: Why are death rituals practiced in online environments? How are virtual memorials created in various online environments? What kind of systems of meanings are virtual memorials constructed from? The results indicate that online mourning and honoring is appropriated in addition to the “traditional” offline rituals. In online environments the bereaved can choose, where, when, how and with whom they share their grief and loss. Memorials are created in the web intentionally and unintentionally, where the latter refers inter alia to the Facebook profile of the deceased where his/her intimates gather to mourn and honor immediately after the death. The first refers to intentionally memorialized online places spaces via different service providers. Virtual memorials are a way to construct the identity of the deceased, as well as the bereaved in multiple ways. They also re-enforce and create a sense of communality both privately and publicly, and enable one meaningful online place where all the intimates of the deceased can gather together to mourn and honor despite the geographical or time distances. Tämä väitöstutkimus tarkastelee miten nykyiset kuolemanrituaalit ovat digitalisoituneet verkkoympäristöihin. Tutkimus on suoritettu verkkoetnografisin sekä autoetnografisin menetelmin sosiaalisen median sivustoilla, virtuaalimuistomerkkipalveluissa, yhdestä virtuaalimaailmassa (Second Life) sekä yhdestä reaaliaikaisessa verkkopelissä (World of Warcraft) vuosina 2007–2013. Tutkimusaineisto koostuu etnografisten havainnointien lisäksi kolmesta verkkokyselystä, joissa vastaajia on yhteensä 153 pääasiassa Suomesta, Yhdysvalloista sekä Iso-Britanniasta. Kyselyjen lisäksi tutkija on tehnyt myös 38 laajempaa verkkohaastattelua eri ympäristöissä (esim. sähköposti, avatar virtuaalimaailmassa). Teoreettinen kehys koostuu rituaaliteoriasta, hermeneuttis-phenomenologiasta sekä diskurssianalyysista. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: miksi kuolemanrituaaleja harjoitetaan verkkoympäristöissä, miten virtuaalisia muistomerkkejä luodaan verkkoon, sekä millaisista merkitysjärjestelmistä virtuaaliset muistomerkit muodostuvat? Tutkimustulosten mukaan verkkosureminen ja muistaminen ovat tulleet perinteisten kuolemanrituaalien rinnalle, jolloin sureva itse voi päättää miten, missä, milloin sekä kenen kanssa suree läheistään. Muistomerkkejä verkkoon luodaan suunnitellusti (intentional) sekä suunnittelemattomasti (unintentional), jolloin jälkimmäinen viittaa esimerkiksi edesmenneen Facebook profiiliin, missä hänen läheisensä kokoontuvat muistelemaan ja suremaan välittömästi kuoleman jälkeen. Ensimmäinen taas viittaa suunnitelmalliseen muistomerkin luomiseen, jota varten löytyy useita palveluntarjoajia. Virtuaalimuistomerkit ovat keino rakentaa sekä edesmenneen että surevan identiteettiä, vahvistaa ja luoda yhteisöllisyyttä niin yksityisesti kuin julkisesti, sekä luoda yksi yhteinen aina ja kaikkialta saavutettavissa oleva merkityksellinen paikka verkkoon, missä kaikki läheiset voivat ajasta ja paikasta riippumatta muistella ja surra läheistään.

Kättelyn merkitykset suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle

Tutkimuksen aiheena on kättely suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, mitä kättely on suomalaisille tutkimusajankohtana merkinnyt. Kättelyä suomalaisessa tapakulttuurissa on tarkasteltu muistitietoaineiston avulla.Ensisijainen aineisto sisältää kättelyyn liittyviä ajatuksia ja kokemuksia yli tuhannelta suomalaiselta. Aineiston käsittely ei kuitenkaan perustu niiden määrälliseen tutkimiseen, vaan tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusotetta, jonka ytimessä on merkitysten tulkinta. Väitöskirjassa kättelyä lähestytään kulttuurihistoriallisena, monitasoisena ilmiönä, josta on erotettavissa kestoltaan eripituisia historiallisuuden tasoja. Myös väitöskirjan rakenne seuraa tätä historiallisen monikerroksellisuuden ajatusta. Ensiksi kättelystä on erotettavissa biologiaan perustuva niin kutsuttu syvän historian taso, joka tekee kättelystä merkityksellisen luottamuksellisten suhteiden ja yhteistoiminnan alueella. Toiseksi kättelystä voidaan erottaa rakenteiden tasolla ilmenevä ja hitaasti muuttuva tapakulttuurin taso. Mutta vaikka tapakulttuurin säännöt osaltaan vaikuttavat siihen, miten henkilö tietyssä tilanteessa käyttäytyy, on toimija kättelytilanteessa kuitenkin valintoja tekevä yksilö. Kolmas tutkimuksessa erotettu taso onkin tapahtumahetken taso, jolla historiallinen toimija suorittaa valintojaan oman henkilöhistoriansa ja elämänkokemuksensa avulla. Historialliseen monikerroksellisuuteen liittyvän ajattelun kautta tutkimus osoittaa kättelyn monisyiseksi ilmiöksi, joka vaikuttaa inhimilliseen vuorovaikutukseen olennaisella tavalla. Tutkimusote myös nivoo ihmisen kehityshistorian opittuun tapakulttuuriin sekä tapahtumahetken aktiiviseen kättelytoimijuuteen. Tuloksista voidaan päätellä, ettei kättely ole suomalaisille merkityksetön toiminto, vaan tärkeä sosiaalinen väline, jonka syvempi ymmärtäminen vaatii kaikkien historiallisten tasojen tarkastelua. Eri historian kerrokset voivat olla yksittäisessä kättelytapahtumassa kaikki läsnä. Julkisessa keskustelussa kättely on ollut esillä epähygieenisyytensä vuoksi. Väitöskirjatutkimuksessa pohditaan myös kättelyn suhdetta mikrobien leviämiseen. Tutkimus osoittaa, että kättelyllä on kahtalaisia turvallisuuteen liittyviä merkityksiä: toisaalta se on lääketieteellinen riski, mutta toisaalta se saa sellaisia tapoihin ja hyvinvointiin liittyviä merkityksiä kuten yhteisöllisyys ja luottamus. Pohdittaessa kättelyn ja käsihygienian suhdetta tulevaisuudessa nämä seikat tulisi tiedostaa ja tuoda selkeästi esiin.

Multicultural Belonging. Individuals across cultures, languages and places

The article-based doctoral dissertation deals with adult individuals in Western societies who were born into multilingual and multicultural families and have parents of different nationalities. The study’s participants grew up outside their parents’ countries of origin and relate to a multitude of bonds that link them across various cultures, languages and places. The study explores the social dimension of cultural belonging and examines diverse approaches that enable the participants to create notions of belonging and identification despite possessing at times contradictory transnational allegiances. The works offers new perspectives on transnational belonging and makes a timely contribution to discussions in the fields of cultural heritage studies, ethnology and transnational studies. The dissertation combines qualitative research methods with an insider perspective. The empirical material is based on semi-structured interviews with fifteen participants, among which are also the author’s siblings. The study addresses the relevance of the author’s personal situatedness and her multi-faceted roles as well as ethical concerns related to the methodological approach of insider research. The social dimension of cultural identities affect both the participants’ identification with their multiple attachments and language use in everyday life. The key research findings present interrelated discussions of the participants’ notion of being a mixture, the importance of family bonds and multilingualism, a specific mixed family lifestyle, the notion of non-belonging and the study participants’ sense of otherness as a means of creating communality with others. The study discusses the participants’ various life strategies of flexible relativising, juggling with multiple affiliations, the approach of “blending in” and their sense of ironic nation-ness for constructing a coherent sense of belonging. The author argues that multicultural belonging is inextricably connected to an association with multiple languages, cultures and places. Multicultural belonging is relational and depends on the context, social relationships and locations. The study proposes that multicultural belonging creates a tolerant understanding of membership and enables experiences of cosmopolitanism and selected notions of allegiance.

General and specific components of depression and anxiety in an adolescent population

Background Depressive and anxiety symptoms often co-occur resulting in a debate about common and distinct features of depression and anxiety. Methods An exploratory factor analysis (EFA) and a bifactor modelling approach were used to separate a general distress continuum from more specific sub-domains of depression and anxiety in an adolescent community sample (n = 1159, age 14). The Mood and Feelings Questionnaire and the Revised Children's Manifest Anxiety Scale were used. Results A three-factor confirmatory factor analysis is reported which identified a) mood and social-cognitive symptoms of depression, b) worrying symptoms, and c) somatic and information-processing symptoms as distinct yet closely related constructs. Subsequent bifactor modelling supported a general distress factor which accounted for the communality of the depression and anxiety items. Specific factors for hopelessness-suicidal thoughts and restlessness-fatigue indicated distinct psychopathological constructs which account for unique information over and above the general distress factor. The general distress factor and the hopelessness-suicidal factor were more severe in females but the restlessness-fatigue factor worse in males. Measurement precision of the general distress factor was higher and spanned a wider range of the population than any of the three first-order factors. Conclusions The general distress factor provides the most reliable target for epidemiological analysis but specific factors may help to refine valid phenotype dimensions for aetiological research and assist in prognostic modelling of future psychiatric episodes.

Sex as a source of power? Backlash against self-sexualizing women

Although women are thought to possess sexual power, they risk social and economic penalties (i.e., backlash; Rudman, 1998) when they self-sexualize (i.e., assert their power; Cahoon & Edmonds, 1989; Glick, Larsen, Johnson, & Branstiter, 2005). Why? Drawing on the status incongruity hypothesis (SIH), which predicts backlash against powerful women because they challenge the gender hierarchy, we expected prejudice against self-sexualizing women to be explained by a dominance penalty rather than a communality deficit (Rudman, Moss-Racusin, Phelan, & Nauts, 2012). Two experiments supported this hypothesis, and Experiment 3 further showed that the dominance penalty was explained by ascribing power motives to self-sexualized women. These findings extend the SIH’s utility to the domain of self-sexualization and illuminate the scope of people’s discomfort with female power. Implications for the advancement of gender equality are discussed.

Age determination and sea-surface reconstruction of sediment cores from the Norwegian Sea

Polycystine radiolarians are used to reconstruct summer sea surface temperatures (SSSTs) for the Late Pleistocene-Holocene (600-13,400 14C years BP) in the Norwegian Sea. At 13,200 14C years BP, the SSST was close to the average Holocene SSST (~12°C). It then gradually dropped to 7.1°C in the Younger Dryas. Near the Younger Dryas-Holocene transition (~10,000 14C years BP), the SSST increased 5°C in about 530 years. Four abrupt cooling events, with temperature drops of up to 2.1°C, are recognized during the Holocene: at 9340, 7100 ("8200 calendar years event"), 6400 and 1650 14C years BP. Radiolarian SSSTs and the isotopic signal from the GISP2 ice core are strongly coupled, stressing the importance of the Norwegian Sea as a mediator of heat/precipitation exchange between the North Atlantic, the atmosphere, and the Greenland ice sheet. Radiolarian and diatom-derived SSSTs display similarities, with the former not showing the recently reported Holocene cooling trend.