993 resultados para Colfax, Schuyler, 1823-1885.
Resumo:
Campaign biography.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
"Life of Schuyler Colfax": p. [381]-425.
Resumo:
"Sketch of Schuyler Colfax": p. 553-560.
Resumo:
On half-title p.: Grant-Colfax.
Resumo:
Ulysses S. Grant, Schuyler Colfax, James G. Blaine, Hamilton Fish, John A. Rawlins, Jacob D. Cox, George S. Boutwell, Adolph E. Borie, John A.J. Creswell, Ebenezer R. Hoar.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
This is the second volume of a five volume series that describes, assesses, and analyses football in Victoria during the nineteenth century. This volume looks at the cultural contexts of the sport in the late 1870s and early 1880s, describes the important matches played, and provides a full statistical account of this time period. This book is the first comprehensive discussion of the early period in Australian football's development.
Resumo:
My thesis concerns the plans drawn up by architect Bertel Liljequist (1885 1954) for an industrial corporation and a city in Finland during the interwar years. These were two quite different clients: the Kymi Company operating in Kuusankoski and the City of Helsinki. My study includes the micro-examination of the wider social issues involved. That the industrial community and factories in Kuusankoski be constructed correctly in a way supporting corporate strategy was of primary importance for the company s operations. Through the planning process for Helsinki s abattoirs, I show how a city dealt with the twin problems of hygiene and increasing demand for food resulting from a growth in population. I clarify how society and its economic, political and class structures affected the practice of architecture and its expression in the built environment. I analyse how the different backgrounds and starting points of the clients affected the construction projects under study and architect Bertel Liljequist s work. In studying Liljequist as an industrial designer, I have considered it vital to ascertain the client s intentions and objectives within the framework of the prevailing social situation. I examine the meanings the client wished the architecture to express and also to communicate to those working in the factory and the area as well as to the workers living on company land. The social outlook of the owners and management of Kymi Company implicitly affected the appearance of the factory. A brick fairface for the factories was a safe and natural material at the beginning of the 1920s when taking into consideration the events of the 1918 Civil War. To have built a White factory in the style of a defence building would have been provocative. Outside the factory gates, however, the company supported White architecture. The company used the factory buildings to manifest its power and the dwellings to bind the workers and make them loyal to the company. Architecture was thus one way in which the company manifested its position as the higher and undisputed authority. The role of the City of Helsinki within the planning process was for its officials to provide expert opinions but also to arrange study trips for the architect and the abattoir s general manager. The city also decided on the standard of the design. The city s responsibility for the health of its inhabitants and the requirements of modern meat production can be seen in the minimal architecture and clear functionality of the plant. The architecture left no doubt about the trustworthiness of the modern city. Translation: Michael Wynne-Ellis
Resumo:
Opinnäytetyöni tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin kannalta keskeistä kommunikaatiovälinettä, painettua kirjaa, ja sen kansainvälistä luonnetta ja liikkumista. Teemaan perehdytään helsinkiläisen Gustaf Otto Waseniuksen (1789-1852) kirjakaupan toiminnan avulla keskittyen tarkastelemaan ulkomaisen kirjallisuuden tuomista Suomeen 1800-luvun alkupuolella. Tutkielma käsittelee ensisijaisesti itse kauppiastoimintaa: mitä kirjakauppayhteyksiä Waseniuksella oli sekä miten ja keiden ehdoilla ne toimivat. Näiden kysymysten ohessa pohdin myös itse kirjojen välityksellä tapahtunutta tiedonvälitystä. Työn tavoitteena on paljastaa, minkälaisia suomalaisten kirjakauppiaiden ja lukijoiden kirjallisuudenhankinnan sekä lukemisen kontekstit ja resurssit olivat 1800-luvun alkupuolella. Tutkielman lähteinä on käytetty Waseniuksen kirjakaupan kirjeitä ja kuitteja sekä sensuuriviranomaisten arkistoja. Tutkielmani jakautuu kolmeen osaan. Ensiksi paneudun Waseniuksen kauppaverkoston syntyyn ja sen esittelyyn: Waseniuksen kansainväliset yhteydet keskittyivät kolmelle kulttuurialueelle. Ruotsista hän sai kirjoja kaikilta merkittäviltä kustantajilta, kauppiailta sekä itsenäisesti toimivilta kirjailijoilta. Saksankielisen kulttuurin tarjontaa Wasenius pystyi hankkimaan Leipzigin kansainvälisten kirjakauppiaiden avulla. Ranskalaisen kirjallisuuden osalta Wasenius omasi toimivat yhteydet Pariisin kirjakauppiaisiin. Sen sijaan Brittein saaret jäivät vielä Waseniuksen kontaktiverkoston ulkopuolelle, samoin myös Pietarin huomattava kulttuurikeskus. Tämän jälkeen keskityn yhteyksien toimintaan. Wasenius solmi kauppakumppaniensa kanssa yleiseurooppalaisen komissionääri-sopimuksen, jonka valtuuttamana hän sai myydä kunkin ulkomaisen kauppiaan tuotteita liikkeessään. Ensiksi tarkastelen kauppiaiden välisten etäisyyksien ylittämistä. Aikakauden kuljetustavat huomioonottaen suuret etäisyydet eivät Waseniuksen kirjojen hankintaa juuri haitanneet, vaan suurkauppiaana hän pystyi käyttämään aikansa parhaat resurssit lähetystensä kuljettamiseen. Toiseksi pohdin aikakauden kauppiastoimintojen ja kulttuuripiirteiden vaikutusta kirjakauppaan. Waseniuksen toiminta kirjakauppiaana perustui taloudellisen voiton tavoittelulle, mikä tarkoitti mm. sitä, että lähetysten sisältö määrättiin etukäteen hyvin tarkasti. Ennen Suomeen saapumistaan kirjoilla piti olla varma ostaja, minkä Wasenius useimmiten varmisti ennakkotilausluetteloin ja etumaksuin. Kolmanneksi esiin nousevat 1800-luvun alun poliittiset tapahtumat, jotka osaltaan, kauppiaan silmiin kaikkein näkyvimmin, vaikuttivat kirjojen tuontiin. Sensuurin piti periaatteessa estää useiden satojen vaarallisena pidetyn kirjan levittäminen ja lukeminen Suomessa, mutta Wasenius ei suinkaan lopettanut kiellettyjen kirjojen tuontia, vaan salakuljetti sensuroitavia teoksia jatkuvasti liikkeeseensä myytäväksi. Suomalaiset viranomaiset hyväksyivät usein tämänkaltaisen toiminnan, joten venäläistä sensuuriasetusta tai hallintoa ei juuri kunnioitettu. Vertailu eurooppalaiseen kirjakauppatoimintaan osoittaa Waseniuksen omanneen erittäin hyvät kansainväliset suhteet. Tämä kuitenkin johtui niin kirjakauppatoiminnan keskittymisestä harvojen kauppiaiden käsiin kuin myös oman kustannustoiminnan vähyydestä. Tiedonvälityksen kehityksen ja kulttuurihistorian kannalta Waseniuksen kansainvälinen toiminta osoittautuu noudattelevan vielä vanhan eliittikulttuurin muotoja, mutta kirjakauppainstituution kehittyminen aivan uudenlaiseen kukoistukseen valmisteli jo kansallisen kulttuurin nousemista lähivuosikymmeninä.