Mauritinus seferi Bondar, 1960: bionomy, description of immature stages and redescription of adult (Coleoptera, Curculionidae)

Mature larvae of Mauritinus seferi Bondar, 1960 were collected in the mesocarp of murity palm (Mauritia flexuosa Linnaeus), in the State of Pará, Brazil. Larvae were reared to pupa and adults in the laboratory. Mature larva and pupa are described and adult redescribed. Adult and immature are illustrated for the first time. Observations about bionomy are included and discussed.

Bionomy of two flies of sanitary and forensic importance: Peckia (Sarcodexia) lambens (Wiedemann) and Oxysarcodexia amorosa (Schiner) (Diptera, Sarcophagidae)

ABSTRACTThis study aims to elucidate the bionomy of Peckia(Sarcodexia) lambens and Oxysarcodexia amorosa to provide data for medical, veterinary and forensic entomology analyses. We analyzed larval stage duration (L1–L3), weight of the mature larvae (L3), pupal stage duration, L1–adult duration, adult emergence and viability of larvae and adults of both species. Larval viability of P. (S.) lambens was 82% and the mean duration of the larval stage was 3.51 ± 0.99 days. The mature larvae had a mean weight of 33.67 ± 7.13 mg. The mean duration of the pupal stage was 8.26 ± 0.93 days and the mean duration of the L1–adult was 11.53 ± 1.22 days. Mean lifespan for females and males was 39.33 ± 1.52 and 57.33 ± 4.72 days, respectively. Larval viability of O. amorosa was 76% and mean duration of larval stage was 3.51 ± 0.64 days. Mature larvae had a mean weight of 28.28 ± 3.38 mg. Mean duration of the pupal stage was 10.14 ± 0.63 days and mean duration of the L1–adult was 13.60 ± 0.69 days. Mean lifespan for females and males was 83.66 ± 15.94 and 84.00 ± 19.97 days, respectively. Oxysarcodexia amorosa showed a L1–adult stage longer than P. (S.) lambens; however both species showed low viability. O. amorosa laid more larvae than P. (S.) lambens, this fact may occur because O. amorosa had longer life duration.

Biological and morphometric aspects and rearing of Syssphinx molina (Cramer) (Lepidoptera: Saturniidae), a defoliator of parica tree

The objective of this research was to describe the biological and morphometric aspects of the parica tree defoliator, Syssphinx molina (Cramer), and make recommendations about the insect rearing. The life cycle was 62.9 days with mean periods for the egg, larval, pre-pupal and pupal stages of 5.6, 31.1, 2.2 and 16.6 days respectively. The pupal viability was 60.5% for females and 48.6% for males. The sexual ratio was 0.5 with mean production of 182.3 ± 2.2 eggs per female and egg viability of 24.3%. The mean longevity was 7.9 ± 2 and 8.1 ± 3 days for females and males respectively. Other parameters were also observed and compared with description of other Saturniidae species.

New species of Hymenoptera associated with galls on Calliandra brevipes Benth. (Fabaceae, Mimosoidea) in Brazil

Four species of Hymenoptera: Tanaostigmodes ringueleti (Brèthes, 1924), T. mecanga sp.nov. (Chalcidoidea, Tanaostigmatidae), Allorhogas taua sp. nov. (Braconidae, Doryctinae) and Eurytoma sp. (Chalcidoidea, Eurytomidae) were reared from two different types of galls of Calliandra brevipes Benth. (Fabaceae, Mimosoidea) in Juiz-de-Fora, Minas Gerais State, Brazil. The two Tanaostigmatidae species are probably the gall inducers; the Braconidae species probably is phytophagous inquiline in round gall type. The two new species are described and illustrated, including their immature stages.

Description of the immature stages of the weevil Anthonomus vis Clark (Coleoptera, Curculionidae), inquiline into the gall of Leandra aurea (Melastomataceae)

Description of the immature stages of the weevil Anthonomus vis Clark (Coleoptera, Curculionidae), inquiline into the gall of Leandra aurea (Melastomataceae). The third instar larva and the pupa of Anthonomus vis Clark, 1992 are described and illustrated, based upon specimens collected in the Serra de São José, Tiradentes, in Minas Gerais, southeastern Brazil. The species was previously known from the type series collected in the states of Amapá and Pará. Comparisons with the larva and pupa of A. grandis Boheman, 1843 and A. monostigma Champion, 1903 are included. The larvae of A. vis live as inquilines in the galls induced by a species of momphid moths (Lepidoptera, Momphidae) in the stems of Leandra aurea (Cham.) Cogn. (Melastomataceae).

Immature stages of Hamadryas fornax fornax (Hübner) (Lepidoptera: Nymphalidae: Biblidinae)

ABSTRACT The external morphology and biology of the immature stages of Hamadryas fornax fornax (Hübner, [1823]) (Lepidoptera, Nymphalidae, Biblidinae) recorded on Dalechampia triphylla (Euphorbiaceae) in Curitiba, Paraná, Brazil are described. Morphological characters are illustrated and described, as a result of observations in scanning electron, stereoscope and optical microscopes, the last two attached to a camera lucida. Results are compared and discussed with immature stages of other species of Biblidinae.

Syntyykö Suomeen puulaaksoja - Suomen puutuoteteollisuuden pk-yritysten tila ja tulevaisuus

Metsäteollisuus on tullut Suomeen ulkomaisen pääoman ja tietotaidon avulla vajaat kaksisataa vuotta sitten. Se on toiminut melkein koko jatkosodan jälkeisen ajan suojatussa ympäristössä ja ulkomaisesta kilpailusta riippumattomassa toimintaympäristössä. Kuten Porter ja muut ovat todistaneet, tällainen toimintaympäristö ei kehitä kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuutta globaaleilla markkinoilla. Liittyminen Euroopan unioniin ja sittemmin Euroopan rahaliittoon saattoi puunjalostusteollisuuden täysin uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Sama tapahtui myös alan pk-yrityksille, jotka olivat joutuneet toimimaan heikosti kilpailluilla raaka-ainemarkkinoilla. Tutkimus on tulevaisuudentutkimus, jossa tutkimusongelmia lähestytään kolmen teorian avulla. Porterin klusteriteoria tarjoaa mahdollisuuden arvioida metsäteollisuutta sekä kokonaisuutena että toimivana monimuotoisena organisaationa, jossa kustannukset ja hinta muodostuvat arvoketjun toimijoiden osakustannuksista. Bionomiateoria eli darvinistinen talousteoria testaa suomalaisen puunjalostusteollisuuden pk-yritysten kilpailukykyä ja paineita hakeutua edullisemmille toiminta- alueille. Evoluutioteoria tarkastelee sukupolvenvaihdoksen problematiikkaa. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen muodostuu puutoimialan elämän ja kuoleman kysymykseksi. Tämä on etenkin pk-yrityksiä kohtaava ongelma. Asiaa selvitettiin Mauno Rintalan suorittamalla kyselytutkimuksella Puuteollisuusyrittäjien jäsenistön keskuudessa. Ongelma johtuu suurista sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista. Nämä vuosina 1945– 50 syntyneet ovat siirtymässä eläkkeelle vuosien 2005 ja 2015 välillä. Kyseisissä ikäluokissa yritystiheys on noin kaksi kertaa suurempi kuin sen jälkeisissä ikäluokissa. Suoritetun kyselyn sekä muiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että eläkkeelle siirryttäessä vain noin 30 %:lla yrityksistä on jatkaja tiedossa suvusta tai lähipiiristä. Tämä merkitsee sitä, että 70 % eläköityvän ikäluokan omistamista yrityksistä poistuu pysyvästi markkinoilta. Suomessa poistuma merkitsee noin 40 % koko yritysvarannosta eli noin 80 000 yritystä. Tilastot toimivien yritysten määrästä ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia, joten todellista määrää on mahdoton arvioida. Noin suuren määrän poistuminen markkinoilta uhkaa jo hyvinvointivaltion perusrakenteita. Tutkimustulos edellyttää nopeita toimenpiteitä teollisten pkyritysten pelastamiseksi ja säilyttämiseksi Suomessa. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen on tässä prosessissa ensiarvoisessa asemassa. Kaikkien edellä mainittujen yritysten poistuminen markkinoilta edellyttäisi noin 400 000 uuden yrityksen perustamista, koska ainoastaan noin 20 % yrityksistä selviää ensimmäiset kolme vuotta. Tutkimukseen perustuen esitetään prosessimalli sukupolvenvaihdoksen suorittamiseksi. Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa valtioiden metsäomistus on määräävässä asemassa. Meillä metsät ovat yksityisessä omistuksessa ja vain pieni osa valtion omistuksessa. Puumarkkinat toimivat markkinatalouden ehdoilla ilman valtion ohjausta. Ongelmaksi on kehittymässä puun saanti. Metsänomistus on sukupolvien myötä hajaantunut hyvin pieniksi metsälöiksi. Nykyiset metsänomistajat asuvat kaupungeissa ja ovat pääosin palkkatyössä. He eivät ole samalla tavoin riippuvaisia puutuloista kuin heidän esi-isänsä. Metsäverotuksen uudistuminen lisää puun saannin epävarmuutta. Se on muuttumassa pinta-alaverotuksesta puun myynnin verotukseen. Puun myynti on vilkasta ennen järjestelmien vaihtumista ja vähäisempää sen jälkeen. Myös näitä ongelmia on pyritty ratkomaan uudenlaisen metsänomistusmallin avulla. Puuteollisuus on hyvin vanha teollisuudenala. Raaka-aine muodostaa määräävän osan kustannuksista. Muutokset ovat hitaita ja todelliset innovaatiot pitkäkestoisia. Uusia innovaatioita tapahtuu harvoin. Kannattavuutta parannetaan tuoteprosessien ja arvoketjujen kehittämisen kautta. Yhteiskunnan osuus alan kehittämisessä ja säilyttämisessä on ratkaiseva. Asioiden moninaisuus tekee tutkimuksen vaikeaksi, mutta sitäkin tärkeämmäksi kansantalouden kannalta. Tällaisissa suurissa murroksissa korostuu kaikkien päättävien tahojen henkinen valmius ja tahto tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan.

Bionomics and identification of Acromyrmex (Hymenoptera: Formicidae) through an illustrated key

This study is based on sampled data obtained in 60 equally distant municipalities of São Paulo State. In this study, we proposed a tool to identify Acromyrmex species in a practical and agile manner through the use of an illustrated key that demonstrates the morphological attributes of workers, associated with the type of cut plant material, external and internal appearance of nests and nidification sites. Through sampling, eleven species and six subspecies of Acromyrmex occurring in the State were identified, including the first registers of A. diasi and A. subterraneus molestans.