Bootcamp EMMA MOOC Assessment for learning in practice

At the EDEN Conference an introduction to the EMMA platform will be combined with learning activities relevant to the topic of Formative Assessment. EDEN conference participants will have an opportunity to join the MOOC prior to the conference or at the conference. A range of learning activities will be offered during the training to ensure that all interested have sufficient opportunities to learn.

Bootcamp EMMA MOOC Assessment for learning in practice

Formative assessment or assessment for learning is a relevant theme for teachers and educationalists. Formative assessment is a valuable tool for supporting the learning process. It is applied during learning and offers you more and better opportunities to guide your students. Formative assessment allows for more individual and/or personalised guidance. In this MOOC Assessment for learning in practice we will provide you with theory and guidelines for knowledge construction on the topic of formative assessment while offering support in designing assessments that can be applied as a tool for learning and training of competences. In this MOOC you can learn what formative assessment is, learn to differentiate between summative and formative assessment, and how formative assessment can contribute to the learning of your pupils or students. Design of rubrics, the role and functions of feedback, the use of technology for formative assessment are the topics of the MOOC.

Assessment for Learning in teaching English to Young Learners: teachers’ understanding, classroom practice and impact on interactions

It has been suggested that Assessment for Learning (AfL) plays a significant role in enhancing teaching and learning in mainstream educational contexts. However, little empirical evidence can support these claims. As AfL has been shown to be enacted predominantly through interactions in primary classes, there is a need to understand if it is appropriate, whether it can be efficiently used in teaching English to Young Learners (TEYL) and how it can facilitate learning in such a context. This emerging research focus gains currency especially in the light of SLA research, which suggests the important role of interactions in foreign language learning. This mixed-method, descriptive and exploratory study aims to investigate how teachers of learners aged 7-11 understand AfL; how they implement it; and the impact that such implementation could have on interactions which occur during lessons. The data were collected through lesson observations, scrutiny of school documents, semi-structured interviews and a focus group interview with teachers. The findings indicate that fitness for purpose guides the implementation of AfL in TEYL classrooms. Significantly, the study has revealed differences in the implementation of AfL between classes of 7-9 and 10-11 year olds within each of the three purposes (setting objectives and expectations; monitoring performance; and checking achievement) identified through the data. Another important finding of this study is the empirical evidence suggesting that the use of AfL could facilitate creating conditions conducive to learning in TEYL classes during collaborative and expert/novice interactions. The findings suggest that teachers’ understanding of AfL is largely aligned with the theoretical frameworks (Black & Wiliam, 2009; Swaffield, 2011) already available. However, they also demonstrate that there are TEYL specific characteristics. This research has important pedagogical implications and indicates a number of areas for further research.

Näkökulmia kielen oppimisen käytäntöihin. Turun yliopiston kielikeskus 30 vuotta - Perspectives on Language Learning in Practice. University of Turku Language Centre 30-year Celebration

Tämä julkaisu ilmestyy Turussa 18.–19.5.2009 järjestettävien valtakunnallisten kielikeskuspäivien yhteydessä. Turun yliopiston kielikeskus viettää samaan aikaan 30-vuotisjuhlaansa. Erään luokittelun mukaan 30–45-vuotias elää varsinaista keski-ikäänsä, kun taas joissakin katsotaan, että 28–35 vuoden ikä on vasta ns. jäsentymisen vaihe ja että varhainenkin keski-ikä sijoittuu vasta ikävuosiin 35–42. Voitaneen siis sanoa, että kielikeskus on ainakin ohittanut nuoruusvuodet ja on jäsentymässä tai siirtymässä keski-ikään. Tämä tuo mukanaan tietynlaista kypsymistä, itsensä varaan asettumista, imagon ja profiilin vakiintumista. Tähän kasvuun saattaa liittyä myös jonkinlainen aikuistumisen kriisi. Sen myötä kuitenkin ymmärrys lisääntyy ja oman paikan rakentaminen yliopistoyhteisössä voimistuu. Arvo- ja ajatusmaailmaan tulee uusia kehityspiirteitä: olemassaolon ja toiminnan syvemmät perustelut, illuusioiden väheneminen, hallinnan tunne, tyydytys onnistuneesta toiminnasta ja realistinen voiman tunto. Laitos esittäytyy julkaisussa 13 kirjoituksen välityksellä. Tekstit ovat sisällöltään ja käsittelytavaltaan hyvin erilaisia, mutta juuri sellaisina ne valottavat monipuolisesti laitoksen ja sen henkilökunnan toimintaa ja tuntemuksia. Kuvaukset valaisevat laitoksen erikoisluonnetta ja kuvailevat henkilökunnan erilaisia tehtäviä. Kielikeskus paljastuu dynaamisemmaksi ja heterogeenisemmaksi yksiköksi kuin ensi silmäyksellä saattaa luulla, mutta juuri siinä piilee sen voima ja rikkaus. Juhlakirjaan toivottiin kirjoituksia kielikeskuksen opetukseen tai toimintaan liittyvistä aiheista. Kirjaan sisältyy selontekojen ja kuvausten lisäksi muutamia tiukan tieteellisiä artikkeleita. Joukossa on myös joitakin esseitä, jotka koskettelevat kielen ja kulttuurin välisiä suhteita ja luovat katsauksia kielikeskuksen monikulttuuriseen arkeen. Useassa kirjoituksessa käsitellään kielipedagogisia ja -didaktisia kysymyksiä. Erityisesti tulee esiin kielikeskuksessa viime vuosina tehty uudistustyö opetuksen ja oppimisedellytysten parantamiseksi. Samalla kun muun muassa opetusteknologiaa ja kielen oppimisen käytäntöjä virtuaalisissa oppimisympäristöissä on kehitetty, opettajan rooli on muovautunut uudentyyppiseksi: perinteisen opetushenkilöstön ja muun henkilökunnan tehtävät ja toimenkuva ovat selvästi lähentyneet toisiaan. Tämä suuntaus on jatkunut jo kauan ja jatkunee tulevaisuudessakin. Kolmekymmentä viime vuotta ovat olleet yliopistossa erittäin nopean muutoksen aikaa. Tämä on näkynyt erityisesti kielikeskuksen toiminnan laajenemisessa ja kehityksessä, joissa tosin on ollut notkahduksiakin. Varsinkin nopea kansainvälistyminen, Euroopan yhteisön laajentuminen ja koko maailman avautuminen ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita, joihin kielikeskus on heti tarttunut: kielivalikoimaa on laajennettava, kielitaitoa kohennettava ja erilaisia kulttuureja tunnettava ja ymmärrettävä syvällisemmin. Turun yliopiston kielikeskus pyrkii omalta osaltaan täyttämään nämä velvoitteet ja luomaan toiminnallaan mahdollisimman hyvät edellytykset yliopiston kansainvälistymiselle. Nämä seikat on otettu huomioon laitoksen toimintalinjojen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kieli-ja viestintäopintojen rakenteiden uudistamista jatketaan yhteistyössä tiedekuntien kanssa. Opintojen valinnaisuutta ja vapaaehtoisuutta pyritään lisäämään sekä turvaamaan kielivalintojen monipuolisuus ja kieliosaamisen laajaalaisuus resurssien mukaan. Toimintaa kehitetään niin, että siinä otetaan entistä paremmin huomioon yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja Euroopan komission tavoite, jonka mukaan jokaisen EU- kansalaisen tulisi osata oman äidinkielensä lisäksi vähintään kahta yhteisön kieltä. Samalla otetaan huomioon globalisaation tuomat uudet haasteet tukemalla tärkeimpien Euroopan yhteisön ulkopuolisten kielten opetusta (mm. venäjä, kiina, japani, arabia). Edelleen kielikeskus seuraa tarkoin keskustelua Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteista ja tavoitteista ja ottaa toimintansa suunnittelussa huomioon valtakunnalliset suositukset Suomen kielikoulutuksen uudistamiseksi vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita ja tavoitteita. Se että kielikeskus on viime vuosina selvästikin vakiinnuttanut asemansa yliopiston strategisesti tärkeänä yksikkönä, ei tarkoita sitä, että nyt voitaisiin turvautua pelkästään vanhoihin toimintamalleihin ja rutiineihin. Päinvastoin, koko maailmassa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja yliopistojen toiminnassa tapahtuneet ja tapahtuvat suuret muutokset edellyttävät kielikeskustoimintojen vireää kehittämistä ja uudistusmieltä. Laitos onkin ilmoittanut tulossopimuksessaan tukevansa opetuskokeiluja ja innovatiivisia ratkaisuja. Opettajajohtoisen opetuksen ohella on voimakkaasti kehitetty myös ohjattua itseopiskelua, monimuotoopetusta sekä vaihtoehtoisia ja uudentyyppisiä oppimismuotoja. Uutta opetusteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi ja kehitetään edelleen. Opetuksessa ja ohjauksessa käytetään suomalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden työpanosta. Laitoksen suunnittelu- ja kehittämistyössä opiskelijat ovat toimineet viime vuosina aktiivisesti ja ansiokkaasti: yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa toimii erinomaisesti, ja sitä on tarkoitus vielä tehostaa. Laitos on saanut runsaasti kiitosta korkealaatuisesta toiminnastaan: muun muassa v. 1998 ja 2008 Turun yliopiston vuoden opettajan palkinnon, v. 1999 Turun yliopiston parhaan koulutusyksikön palkinnon ja v. 2007 vuoden opintojaksopalkinnon. On toivottavaa, että tämä tuloksellinen työ jatkuisi ja entisestäänkin paranisi tulevina vuosina. Hyvät tulokset on saavutettu kovilla ponnistuksilla ja tiukalla sitoutumisella työhön. Aina se ei ole ollut aivan helppoa nopeiden muutosten myllerryksessä, tiukentuneessa resurssitilanteessa ja vaatimusten ja odotusten ristiriidoissa. Toivon, että pääosin hyvin sujunut yhteistyö yliopiston johdon, tiedekuntien ja opiskelijoiden kanssa sekä henkilökunnan keskuudessa voisi säilyä ja kehittyä ja että alkava vuosikymmen kielikeskuksen historiassa voisi olla entistä parempi. Hyvä yhteistyö on hyvien tulosten edellytys. Suurten uudistusten vuosi 2010 sisältää mahdollisuuden parempaan, mutta se on samalla myös riski ehkä hyvinkin paljon muuttuvassa toimintaympäristössä. Lainaan lopuksi roomalaisen historioitsijan Sallustiuksen sanat: Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur. Yksimielisyys saa pienetkin asiat kukoistamaan, eripura suuretkin tuhoaa. Turun yliopistolla on hyvä kielikeskus, jota kannattaa vaalia ja tukea. Kiitän kaikkia kirjoittajia ja juhlajulkaisun toimittajia Minna Maijalaa, Timo Hulkkoa ja Jane Honkaa tämän julkaisun synnystä. Samoin esitän kiitokset kielikeskuksen kirjallisen viestinnän lehtoreille, Markus Lahdelle ja Arja Lampiselle, jot ka ovat nähneet vaivaa tekstien kielellisinä korjaajina. Koko kielikeskuksen nykyistä ja aikaisempaa henkilökuntaa kiitän työstä, jota laitoksen hyväksi on tehty kuluneiden 30 vuoden aikana. Erityisen kiitoksen ansaitsee laitoksen juhlatoimikunta kaikista juhlavuoden järjestelyistä.

Effective teaching and learning in practice.

Manual que tiene como objetivo ayudar en la formación inicial del profesorado. Ofrece a los profesores en prácticas, las bases de una buena comprensión teórica y la oportunidad de entender e implementar una serie de estrategias en el aula para mejorar la calidad de la enseñanza, con el fin de promover un aprendizaje con éxito. Se dan ejemplos en una amplia gama de entornos educativos y de los problemas a que se enfrentan los maestros en los roles modernos de enseñanza.

Teaching College Writing in a High School Setting: The Impact of Concurrent Enrollment on Teacher Learning and Practice

Thesis (Ph.D.)--University of Washington, 2016-06

Adult Learning in the Transformational Environments of the Digital Revolution: Connecting Theory and Practice

The purpose of this study was to investigate the learning preferences and the post-secondary educational experiences of a group of Net-Gen adult learners, aged between 18 and 35, currently working in the knowledge economy workplace, and their assessment of how adequately they were prepared to meet the requirements of the knowledge economy workplace. This study utilized an explanatory mixed-method research design. Participants completed a questionnaire providing information on their self-reported learning style preferences, their use of digital tools for formal and informal learning, their use of digital technologies in postsecondary educational experiences, and their use of digital technologies in their workplace. Four volunteers from the questionnaire respondents were selected to participate in interviews based on the diversity of their experiences in higher education, including digital environments, and the diversity of their knowledge economy workplaces. Data collected from the questionnaire were analyzed for descriptive and demographic statistics, and categorized so that common patterns could be identified from information gathered from the online questionnaire and interviews. Findings based on this study indicated that these Net-Gen adult learners were fluent with all types of digital technologies in collaborative environments, expecting their educational experiences to provide a similar experience. Participants clearly expressed an understanding that digital/collaborative aptitudes are essential to successful employment in the knowledge economy workplace. The findings of this study indicated that the majority of participants felt that their post-secondary educational experiences did not adequately prepare them to meet the expectations of this type of working environment.

Use of web-based formative assessment to support student learning in metabolism/nutrition unit

In 2002, an integrated basic science course was introduced into the Bachelor of Dental Sciences programme at the University of Queensland, Australia. Learning activities for the Metabolism and Nutrition unit within this integrated course included lectures, problem-based learning tutorials, computer-based self-directed learning exercises and practicals. To support student learning and assist students to develop the skills necessary to become lifelong learners, an extensive bank of formative assessment questions was set up using the commercially available package, WebCT®. Questions included short-answer, multiple-choice and extended matching questions. As significant staff time was involved in setting up the question database, the extent to which students used the formative assessment and their perceptions of its usefulness to their learning were evaluated to determine whether formative assessment should be extended to other units within the course. More than 90% of the class completed formative assessment tasks associated with learning activities scheduled in the first two weeks of the block, but this declined to less than 50% by the fourth and final week of the block. Patterns of usage of the formative assessment were also compared in students who scored in the top 10% for all assessment for the semester with those who scored in the lowest 10%. High-performing students accessed the Web-based formative assessment about twice as often as those who scored in the lowest band. However, marks for the formative assessment tests did not differ significantly between the two groups. In a questionnaire that was administered at the completion of the block, students rated the formative assessment highly, with 80% regarding it as being helpful for their learning. In conclusion, although substantial staff time was required to set up the question database, this appeared to be justified by the positive responses of the students.