Lifelong learning travels : single actors´ perception and talk of lifelong learning in a specific organizational context

I mars 2003 certifierades en finländsk advokatbyrå av den Europeiska kommissionen som den bästa i Europa inom specialkategorin livslångt lärande. Advokatbyrån var överraskad över utnämningen emedan de inte aktivt och/eller medvetet implementerat eller utövat en livslångt lärandestrategi i sin verksamhet bland sin personal. Byrån deltog i en tävling om bästa arbetsplats i Europa ("Best workplaces in Europe 2003") utan att vara medveten om den Europeiska kommissionens special- kategorier. Emedan advokatbyrån inte medvetet implementerat en livslångt lärandestrategi bland sin personal formar aktörerna, vars uppfattning och prat denna avhandling handlar om, sina föreställningar och sitt prat om livslångt lärande efter utnämningen. Översättningsprocessen av en idé utlöses sålunda i denna studie av en extern händelse. I sin avhandling beskriver Annica Isacsson hur och varför en idé (livslångt lärande) föds (på nytt) på en institutionell nivå, hur idén reser och förändras i en process av översättning, hur idén landar i två organisationer samt hur idén om livslångt lärande uppfattas och beskrivs av lokala aktörer i två olika organisationer. Fokus i studien ligger sålunda på enskilda aktörers uppfattning om ett kontroversiellt koncept i en lokal kontext. Teoretiskt möts och sammanlänkas teori om livslångt lärande, sociokulturella teorier om lärande och teorier om organisatoriskt lärande. Isacssons avhandling visar på hur livslångt lärande inte enbart, i en organisatorisk kontext, handlar om individuell kompetensutveckling utan också om organisatoriskt lärande i vilken lärande av andra organisationsmedlemmar och organisationer ingår. Studien visar vidare på hur enskilda aktörers prat påverkas av det institutionella fältet och av den tidsanda inom vilken diskursen livslångt lärande föds, rör sig och ingår.

Kroppen som bärare av hälsa och lidande

The overall aim of this study is to seek new knowledge and deeper understanding of the body as a phenomenon from a caring science point of view. By means of a hermeneutic definition, the body is studied on a contextual as well as an ontological level in order to create a deeper understanding for human beings in relation to health and suffering. The study focuses of the body as a perspective of human beings. It is important for the knowledge growth in caring science to create a deeper understanding for the body, thus making it possible to understand patients in nursing care. The overall methodology is a hermeneutic definition which covers a contextual and an ontological concept definition. In the three empirical studies, Giorgi’s phenomenological method was used. The first empirical study comprises twelve students’ statements about experiences of their body in different situatons in life. The second study is composed of interviews with fifteen patients who had been afflicted by illness and been subjected to surgical treatment. In the third empirical study, ten patients who had been cared for in perioperative nursing care were interviewed. In the data analysis, the essential meaning of the body as a phenomenon is described, along with its variations and nuances. In the ontological determination of the body, an etymologic and semantic analysis is carried out, as well as a qualitative analysis of ideas, where the material is comprised of chosen texts on the body from different perspectives. In the concluding analysis the results were synthesized. The result of the first empirical study shows that a body is expressive and manifests movement in its striving for dignity. The body harbours language and inherent powers to cope with the unexpected, as well as feelings of anxiety, fear and powerlessness. The second study shows that the body is experienced as mysterious when it is afflicted by illness, but it is also found mysterious as an opponent to man and life. A battle is fought between the illness that breaks down the body, and human beings fighting to keep their unity whole. The body appears as a prison and a host for a threatening illness. The body bears a feeling of powerlessness when it is changed by illness and suffering. In a care and treatment context, the body is objectified by the patient and the caregiver. It is the illness that forces the patient to sacrifice parts of the body in order to once again become whole in the unity. The third study shows that the patient in a perioperative nursing context delivers him-/herself over to the hands of the caregiver, who defends and protects body and life. The patient experiences a sense of well-being when the caretaker receives him/her and protects the body from dangers. Suffering is alleviated when the patients are allowed to talk about what has happened in their body. The result of the semantic analysis shows that the body as a concept is described as bending around the human soul and spirit. Linguistically, dimensions like corporeal, shape, totality, unity and mortal clay, are described. Different ideas about the body described it as: a material animate part of man, active and demanding, something that perceives its surrounding world and as a subjective body of senses, thoughts and language. Ideas about the body also describe it as a biological and physiological, living organism, submitted to the laws of nature, a passive apparatus and a socially constructed gender. The results of the different studies were synthesized and reflected against a caring science perspective. The research has created a deeper understanding for the body as a material abode and as an entity of body, soul and spirit.

Localization, Frequency, and Functions of Filled Pauses: Five American Politicians’ Use of er and erm in the Talk Show Larry King Live

Tämän pro gradu– tutkielman tavoitteena oli testata täytettyjen taukojen (er ja erm) esiintymistiheyttä, sijaintia kieliopillisessa rakenteessa sekä funktioita Kjellmerin (2003) korpus-tutkimuksessa. Materiaalina käytin viiden yhdysvaltalaisen poliitikon puhetta keskusteluohjelmasta Larry King Live. Tutkimuksessani sovelsin Kjellmerin tutkimusmenetelmiä, joita muokkasin huomattavasti suppeampaan materiaaliini sopiviksi. Lähestymistapani oli täten induktiivinen toisin kuin testatussa tutkimuksessa. Materiaalini oli tarkoituksellisesti rajattu, sillä halusin selvittää, kuvaavatko Kjellmerin laajaan materiaaliin perustuvat tutkimustulokset myös täytettyjen taukojen käyttöä suppeammassa materiaalissa. Materiaalini (kokonaisuudessaan 101 minuuttia) transkriboin ortografisesti. Analyysissäni arvioin täytettyjen taukojen esiintymistiheyden puhujakohtaisesti ja koko ryhmälle suhteuttamalla täytettyjen taukojen lukumäärän kokonaissanamäärään. Tämän jälkeen tein perinteisen kielioppianalyysin rakenteista, joita edeltää tai joissa esiintyy täytetty tauko, ja täytettyjen taukojen sijainnin perusteella luokittelin ne sana-, lauseke-, ja lausetasolle. Lopuksi analysoin täytettyjen taukojen käyttöä soveltaen Kjellmerin ehdottamia funktioita (hesitaatio, vuorottelujäsennyksen merkitseminen, huomion herättäminen ja kontaktin luominen, korostus ja korjaus) ja niiden piirteitä omaan materiaaliini. Tutkimukseni perusteella täytetyt tauot esiintyvät tutkitun viiden poliitikon puheessa suhteellisen usein. Puhujakohtaiset eroavaisuudet olivat kuitenkin huomattavat. Kieliopillisen luokitteluni mukaan sana-, lauseke- ja lausetasot eivät täysin kuvaa täytettyjen taukojen sijoittumista, sillä täytetyt tauot edelsivät mm. määre-lauseita, jotka eivät vastaa lausetasoa englannin kielessä. Materiaalini funktioanalyysi osoitti, että täytetyt tauot yleensä vastaavat yhtä tai useampaa Kjellmerin ehdottamaa funktioita. Lisäksi tutkimukseni mukaan täytetyillä tauoilla on ainakin yksi rakenteellinen funktio. Analyysini perusteella Kjellmerin tutkimustulokset ovat siis pääosin sovellettavissa suppeampaan materiaaliin. Puutteiksi hänen tutkimuksessaan osoittautuivat funktioanalyysille tärkeän kontekstuaalisen informaation puute sekä keskittyminen täytettyihin taukoihin, jotka esiintyvät vain tietyissä kielioppirakenteissa. Yleisesti voin tutkimukseni pohjalta todeta, että täytetyt tauot ovat vielä vajaasti tunnettuja ja että kieliopillisen sijoituksen ja funktioiden lisätutkimus on tarpeellista.

Die Beendigung von finnischen und deutschen Telefonaten. Eine interaktionslinguistische, kontrastierende Untersuchung

Suomalaisten ja saksalaisten arkikeskustelujen välillä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Tässä saksalaisen filologian alaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkastellaan yhtä keskeistä arkikeskustelun toimintoa, puhelinkeskustelun lopetusta, suomen- ja saksanpuhujien tuottamana. Aineistona on käytetty suomen- ja saksankielisten äidinkielisten puhujien tätä tutkimusta varten nauhoittamia henkilökohtaisia luonnollisia puhelinkeskusteluja. Aineistoon valikoitui 12 suomalaista ja 12 saksalaista puhelua. Nauhoitteiden käyttöön on saatu asianmukainen lupa kaikilta osapuolilta. Puhelut on litteroitu saksalaisella kielialueella vakiintuneen GAT-litterointisysteemin mukaan. Teoreettis-metodisena kehyksenä on kaksi tutkimusalaa, vuorovaikutuslingvistiikka ja kielten vertailu. Vuorovaikutuslingvistinen tarkastelu keskittyy havaintoihin vuorojen ja puheen sekvenssien rakenteesta. Vuorojen merkitysten tulkinnassa hyödynnetään systemaattisesti prosodian antamia vihjeitä. Tuloksena on yksittäisten lopetusten keskustelunanalyyttinen lähikuvaus, jonka pohjalta määritellään kulloisenkin lopetuksen sekvenssirakenne. Kaikki lopetukset olivat siltä osin yhteneväisiä, että niissä kaikissa havaittiin ainakin aloittava, tulevaan tapaamiseen viittaava sekä lopputervehdyksiin johtava sekvenssi. Sekvenssirakenteen variaatioiden pohjalta aineiston lopetukset voidaan kuitenkin jaotella ryhmiin. Sekä suomen- että saksankielisessä aineistossa havaittiin kolmentyyppisiä lopetuksia: kompakteja, komplekseja ja keskeytettyjä lopetuksia. Ryhmittely kolmeen tyyppiin on avuksi seuraavassa kuvausvaiheessa, jossa verrataan suomen- ja saksankielisiä lopetuksia toisiinsa. Samanaikaisesti kun tutkimus valottaa kohtia, joissa kaksi aineistosettiä yhtenevät ja eroavat, se myös esittää, mitkä vuorovaikutuksen tasot soveltuvat kieltenvälisen vertailun kohteiksi. Pohdintaa siitä, mitä vuorovaikutuksen tasoja kieltenväliseen vertailuun voidaan sisällyttää, onkin toistaiseksi esitetty verrattain vähän. Työ siis rakentaa siltaa vuorovaikutuslingvistisen ja kontrastiivisen kielitieteen välille.

What we talk about when we talk about love

KORT REFERAT AV AVHANDLINGEN: Finns det skäl för att älska? Kan vi lova att älska någon hela livet? Är ovillkorlig kärlek endast ett ouppnåeligt ideal? Utgångspunkten för denna begreppsliga undersökning av kärlek är att många frågor som uppstår då vi börjar filosofera om begreppet är uttryck för förvirringar om vad vi talar om då vi talar om kärlek. Inspirerad av Ludwig Wittgensteins senare filosofi föreslår Kronqvist att många av dessa förvirringar kan upplösas genom att man reflekterar kring de olika samtal vi för om kärlek. Genom en sådan reflektion kan även vår förståelse för begreppet fördjupas. I avhandlingen behandlas olika frågor om kärlekens roll i vårt liv i ljuset av filosofiska diskussioner om (1) känslor (2) personlig identitet och (3) mening och moral. Diskussionen ger vid handen att många av de frågor vi ställs inför i reflektionen kring kärlek utmärks av att de inte kan ges ett för varje enskild människa giltigt, vetenskapligt svar. Istället ställer de oss inför en moralisk fråga: vilken plats är vi beredda att ge kärleken och andra människor i vårt eget liv? KORT FINSKT REFERAT AV AVHANDLINGEN: Voiko ihminen rakastaa, koska hänellä on siihen hyviä syitä? Voimmeko edes luvata elinikäistä rakkautta? Onko rakkaus ilman ennakkoehtoja vain saavuttamaton ihanne? Tämän rakkauden käsitteellisen tutkimuksen perusajatuksena on, että kysymykset, joita syntyy alkaessamme filosofoida rakkaudesta usein perustuvat väärinkäsityksiin siitä, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme rakkaudesta. Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofian inspiroimana Kronqvist ehdottaa, että rakkautta koskevien erilaisten keskustelujemme reflektointi voi ratkaista monia näistä sekaannuksista. Tällainen tarkastelu voi myös syventää rakkauden ymmärrystämme. Väitöskirja tarkastelee eri puolilta rakkauden merkitystä elämässämme, vetäen yhteyksiä (1) tunteita (2) identiteettiä ja (3) merkitystä ja moraalia koskeviin filosofisiin keskusteluihin. Voidaan todeta, että monet rakkautta koskevissa tarkasteluissamme esiin nousevat kysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niihin voi antaa jokaista ihmisyksilöä sitovaa, tieteellistä vastausta. Sensijaan ne asettavat meidät moraalisen kysymyksen eteen: minkä aseman olemme valmiita antamaan rakkaudelle ja toisille ihmisille omassa elämässämme?

Cross-talk between neurons and glia: highlights on soluble factors

The development of the nervous system is guided by a balanced action between intrinsic factors represented by the genetic program and epigenetic factors characterized by cell-cell interactions which neural cells might perform throughout nervous system morphogenesis. Highly relevant among them are neuron-glia interactions. Several soluble factors secreted by either glial or neuronal cells have been implicated in the mutual influence these cells exert on each other. In this review, we will focus our attention on recent advances in the understanding of the role of glial and neuronal trophic factors in nervous system development. We will argue that the functional architecture of the brain depends on an intimate neuron-glia partnership.

Trypanosoma cruzi infection: a continuous invader-host cell cross talk with participation of extracellular matrix and adhesion and chemoattractant molecules

Several lines of evidence have shown that Trypanosoma cruzi interacts with host extracellular matrix (ECM) components producing breakdown products that play an important role in parasite mobilization and infectivity. Parasite-released antigens also modulate ECM expression that could participate in cell-cell and/or cell-parasite interactions. Increased expression of ECM components has been described in the cardiac tissue of chronic chagasic patients and diverse target tissues including heart, thymus, central nervous system and skeletal muscle of experimentally T. cruzi-infected mice. ECM components may adsorb parasite antigens and cytokines that could contribute to the establishment and perpetuation of inflammation. Furthermore, T. cruzi-infected mammalian cells produce cytokines and chemokines that not only participate in the control of parasitism but also contribute to the establishment of chronic inflammatory lesions in several target tissues and most frequently lead to severe myocarditis. T. cruzi-driven cytokines and chemokines may also modulate VCAM-1 and ICAM-1 adhesion molecules on endothelial cells of target tissues and play a key role in cell recruitment, especially of activated VLA-4+LFA-1+CD8+ T lymphocytes, resulting in a predominance of this cell population in the inflamed heart, central nervous system and skeletal muscle. The VLA-4+-invading cells are surrounded by a fine network of fibronectin that could contribute to cell anchorage, activation and effector functions. Since persistent "danger signals" triggered by the parasite and its antigens are required for the establishment of inflammation and ECM alterations, therapeutic interventions that control parasitism and selectively modulate cell migration improve ECM abnormalities, paving the way for the development of new therapeutic strategies improving the prognosis of T. cruzi-infected individuals.

Lini Richarda Grol Fonds, 1946-2007

Lini Richarda Grol was originally born in Nijmegen, Netherlands in 1913 and immigrated to Canada in 1954 after working as a nurse in South America for three years from 1951 to 1954. She was granted her first Canadian passport in 1961 and worked full-time as nurse at the Welland County Hospital. While nursing she would enroll in writing courses at McMaster University and Ryerson Polytechnical Institute, now Ryerson University. Eventually she decided to dedicate herself to her writing and artwork and began to only work as a nurse part-time and then later opened the Fonthill Studio to devote herself to her writing and artwork full-time. Her status as an immigrant and career as a nurse provided inspiration for much of her writing and she frequently tackles the experience of the female immigrant in her works. Her first publication was in 1938 in a small literary and women’s magazines in Holland and Belgium and her first work of poetry was entitled Stive Gedachten. None of these publications exist in this archive. Her most well-known publication, Liberation, centers around her experiences leading up to and after the liberation of Holland during World War II. Grol was, and continues to be a prolific writer in the Niagara Region and has been published in the Welland Tribune, Pelham Herald, Thorold News, Parent Magazine, Dunville Chronicle, and various Christian publications and literary newsletters and journals. Grol also started her own poetry magazine entitled Canadian Poets Pen Club to help aspiring writers get published. Perhaps her most recognized achievement was the inclusion of one of her poems and the recognition of her novel Liberation into the Thank You Canada Day celebration in May 1970. Grol participated in many local writers’ groups such as the Welland Writer’s Club, and the Canadian Author’s Association. Grol was membership secretary for the Canadian Author’s Association in 1984. She also founded a writer’s club in 1995 in her retirement home, Holland Christian Homes where members meet to talk about their poems and short stories either in English or Dutch. Participating in and creating a writers’ community is integral to Grol’s identity as an author and can be related to the feelings of isolation she felt as an immigrant to Canada. Grol also hosted her own television shows entitled Discovery with Lini Grol which featured guests, usually local artists and writers, and Holland en Hollanders a cultural program for Dutch immigrants. Grol’s most recent activities include the publication of a one act play entitled Peppermint Problems [1996] and a short story entitled “When our War started in Rotterdam” [2004]. In 1994, she moved to Brampton, Ontario into a Christian retirement center called Holland Christian Homes. For further biographical information about Grol see two books contained within this collection Women of Action [1976] and Something About the Author [1976].

Sex Talk: A Multiple Case Study to Explore and Understand Parent-Child Sexual Health Communication in Chinese Immigrant Families

Parent-child sexual health communication can be beneficial. Many factors affect such communication in Chinese immigrant families. This qualitative study explored the influences of acculturation, parenting, and parental participation in the Raising Sexually Healthy Children Program (RSHC) on such communication. With a hermeneutic framework, the purpose was to develop understanding based on the topic, context, and researcher interpretations. Twelve interviews elicited data from six parent-child dyads, three from the RSHC. Analysis involved coding processes; data were compared repeatedly and organized into themes. Perceived personality differences between generations were confounded with cultural communicative differences. Parents used implicitness observed in Chinese culture to establish "open" communication; children expected explicitness observed in Western culture. Post- RSHC, parents perceived themselves as more open to talking about sex; children did not perceive such parental changes. Future research should include joint interviews and longitudinal program evaluation. Future practice should focus on cross-cultural communication and involving children in RSHC.

The Beneficial Effects of Motivational Self-Talk on Endurance Performance and Cognitive Function in the Heat

The role of psychological strategies on endurance performance and cognitive function in the heat is unclear. This thesis tested the effects of a two-week motivational self-talk (MST) intervention - specific to heat stress - on endurance capacity and cognitive function in the heat (35°C 50% RH). The study utilized a pre-test / post-test design testing endurance capacity using a time to exhaustion test (TTE) after exercise-induced hyperthermia. Cognitive function (e.g executive function) was tested at baseline in thermoneutral (22°C 30% RH), before (R1) and after the TTE (R2). MST led to a significant improvement (~30%) in TTE and significantly faster completion time with fewer errors made on executive function tasks at baseline and R2, but not in R1, while there were no differences in the control group. Overall, these results indicate that using a top-down regulation strategy consisting of self-contextualized MST can improve physical and cognitive performance in the heat.

D'objet de risée à symbole de l'Amérique : la télévision à travers le cinéma américain (1970 à 1999)

Cette analyse dresse le portrait des différentes représentations de la télévision à travers le cinéma américain de 1970 à 1999. Ce travail porte sur un corpus de quatorze films et s’intéresse à quatre dimensions de la télévision : l’appareil électrique, le téléspectateur, le contenu et l’univers professionnel. Les hypothèses soulevées sont que la télévision est majoritairement présentée de façon négative, que les représentations s’inscrivent dans un contexte culturel précis et qu’il y a un consensus entre les écrits universitaires et les cinéastes au sujet de l’écran cathodique. Bien que certaines critiques soient récurrentes d’une décennie à l’autre, il y a une évolution des représentations. Dans les années 1970, la télévision est un objet de risée. Son contenu est caricaturé et les professionnels qui travaillent pour la télévision sont personnifiés comme des êtres incompétents. Dans les années 1980, le petit écran est montré comme un objet dangereux. Sa très grande popularité en ferait un puissant diffuseur idéologique qui transforme tout en spectacle même la mort. Cette même popularité servira de prétexte aux cinéastes des années 1990 pour utiliser la télévision comme symbole de l’Amérique. Le portrait est peu flatteur : une Amérique corrompue, violente et en manque d’idéaux. Cette analyse montre également qu’au fil des décennies, les mêmes idées circulent entre cinéastes et penseurs américains. Enfin, cette attitude par rapport à la télévision est d’ailleurs symptomatique d’un mépris de l’élite intellectuel envers l’art populaire.

Sprachentwicklung und Fachlernen im Mechanikunterricht

Die empirische Studie untersucht das Wechselspiel zwischen der fachbezogenen Sprachentwicklung und dem Fachlernen von Schülerinnen und Schülern bei der Einführung in den Kraftbegriff. Sie betrachtet also sowohl sprachliche wie auch kognitive Aspekte des Lernens in der Mechanik. Dafür wurde ein Unterrichtskonzept entwickelt, das den Gebrauch des Fachwortes Kraft in der Wissenschaft und in der alltäglichen Sprache besonders thematisiert. Dieses Unterrichtskonzept basiert auf Empfehlungen und Ergebnissen der Kognitionspsychologie, Linguistik, Philosophie, Sprachlehrforschung und der Didaktiken der Physik und der Fremdsprachen. Im Rahmen des Unterrichts wurden die Schülerinnen und Schüler mit zwei Aufgabentypen konfrontiert: Beim ersten Aufgabentyp waren die Lerner aufgefordert, den Kraftbegriff so zu verwenden, wie es einer fachsprachlich angemessenen Form entspräche, etwa um die Bewegung eines Zuges zu beschreiben. Aufgaben des zweiten Typs sahen vor, dass die Schülerinnen und Schüler kurze Texte danach klassifizierten, ob sie der Alltagssprache oder der Fachsprache angehörten. Diese als Metadiskurs bezeichnete Form der Auseinandersetzung mit sprachlichen Aspekten verhalf den Schülerinnen und Schülern zu einer Gelegenheit, ihr eigenes Verständnis des Kraftbegriffs zu thematisieren. Weiter lieferte der Metadiskurs wichtige Hinweise darauf, ob die Schülerinnen und Schüler sich bei ihren Beurteilungen eher auf formal-sprachliche oder inhaltliche Aspekte der Sprache bezogen. Für die Datenerhebung wurden alle Unterrichtsstunden videografiert und transkribiert. Zusammen mit schriftlichen Arbeitsergebnissen und Tests stand ein umfangreicher Datensatz zur Verfügung, für dessen Auswertung ein inhaltsanalytisches Verfahren Anwendung fand. Die Ergebnisse zeigen, dass das Lernen im Fach Physik bestimmte Ähnlichkeiten mit dem Lernen einer Fremdsprache zeigt: Wenn die Schülerinnen und Schüler den Kraftbegriff fachsprachlich verwenden sollen, sehen sie sich oft einer Alternativentscheidung gegenüber. Entweder sie versuchen, einer fachsprachlichen Form zu gehorchen und verlieren dabei den Inhalt aus den Augen, oder sie konzentrieren sich auf den Inhalt, drücken sich dabei aber in ihrer Alltagssprache aus und folgen Alltagskonzepten, die weit entfernt von den fachlich intendierten liegen. Ähnliche Beobachtungen kann man im Sprachunterricht machen, wenn Schüler eine neue grammatische Regel einüben: Sie konzentrieren sich entweder auf die neu zu erlernende Regel, oder aber auf den Inhalt des Gesagten, wobei sie die grammatische Regel, die an sich Gegenstand der Übung ist, verletzen. Meistens fällt diese Entscheidung derart, dass die Konzentration auf den Inhalt des Gesagten gerichtet ist, nicht oder wenig auf seine Form. Im Unterschied zum Sprachunterricht ist der Physikunterricht allerdings nicht nur darauf gerichtet, fachsprachlich angemessene Formen einzuüben, sondern insbesondere darauf, den Blick für neue und ungewohnte Konzepte zu öffnen. Damit müssen die Schülerinnen und Schüler hier häufig sprachliche und kognitive Hürden zur selben Zeit bewältigen. Die detaillierte Analyse des Metadiskurses zeigt, dass das Problem des Nebeneinanders zweier unterschiedlicher Anforderung entschäft werden kann: Während die Schüler im Metadiskurs unterschiedliche Aspekte der Sprache diskutieren, sind sie eher in der Lage, sowohl formale wie inhaltsbezogene Merkmale der Sprache wahrzunehmen. Der Text referiert weitere Parallelen zwischen dem Physikunterricht und dem Fremdsprachenlernen, sodass die Auffassung gerechtfertigt ist, dass die Fremdsprachendidaktik als Ideenlieferantin dafür dienen kann, neue Verbesserungsmöglichkeiten für den Physikunterricht aufzufinden.