Policy Shocks and Contract Renegotiation: Who Gets Raked Over the Coals?

Changes in climate policy have large influence on businesses. Firms anticipate and respond to such changes, but what if they have already engaged in a longterm relationship with other firms or customers at the time of policy change? For example, coal supply to power stations is typically based on long-term contracts, while the nature of the buyer-supplier relationship may well be affected substantially by climate regulations. However, there has been little evidence on whether or how firms amend their contractual agreements in response to a change in policy.

Mechanisms of agglomeration: Evidence from the location of new manufacturing firms in Spain

El objetivo de esta investigación es aportar evidencia sobre las fuentes de las economías de aglomeración para el caso español. De todas las maneras posibles que se han tomado en la literatura para medir las economías de aglomeración, nosotros lo analizamos a partir de las decisiones de localización de las empresas manufactureras. La literatura reciente ha puesto de relieve que el análisis basado en la disyuntiva localización / urbanización (relaciones dentro de un mismo sector) no es suficiente para entender las economías de aglomeración. Sin embargo, las relaciones entre los diferentes sectores sí resultan significativas al examinar por qué las empresas que pertenecen a diferentes sectores se localizan unas al lado de las otras. Con esto en mente, intentamos explicar que relaciones entre diferentes sectores pueden explicar coaglomeración. Para ello, nos centramos en aquellas relaciones entre sectores definidos a partir de los mecanismos de aglomeración de Marshall, es decir, labor market, input sharing y knowledge spillovers. Trabajamos con el labor market pooling en la medida en que los dos sectores utilizan los mismos trabajadores (clasificación de ocupaciones). Con el segundo mecanismo de Marshall, input sharing, introducimos cómo dos sectores tienen una relación de comprador / vendedor. Por último, nos referimos a dos sectores que utilizan las mismas tecnologías en cuanto a los knowledge spillovers. Con el fin de capturar todos los efectos de los mecanismos de aglomeracion en España, en esta investigación trabajamos con dos ámbitos geográficos, los municipios y los mercados de trabajo locales. La literatura existente nunca se ha puesto de acuerdo en cual es el ámbito geográfico en el que mejor trabajan los mecanismos Marshall, por lo que hemos cubierto todas las unidades geográficas potenciales.

Gestor de incidencias: Domestic Appliance

Proyecto realizado para la empresa de reparación de aparatos eléctricos Domestic Appliance con el que se se pretende facilitar y mejorar el proceso de gestión de todas las reparaciones que se realizan mediante una aplicación web. A nivel de Pyme, se trata de un sistema básico de CRM (Customer Relationship Management) y de un gestor de incidencias con el que los empleados de la empresa Domestic Appliance podrán mantener un mejor seguimiento de todos los casos abiertos, ver estadísticas y obtener información de todos los clientes. El sistema se completa con la gestión de un correo interno dónde los usuarios se podrán enviar información confidencial entre ellos, actuando como un correo interno.

CRM : Centro Metalúrgico de Sabadell

El proyecto está basado en la creación de una herramienta para poder gestionar las relaciones que el Centro Metalúrgico de Sabadell tiene con sus clientes. La tarea a desarrollar es un CRM (Custom Relationship Management) para gestionar todos los servicios y ofertas que ofrece el centro con sus clientes, desde cursos impartidos u organizados, consultas que tienen los empleados de los socios, asesoramientos, acciones de los clientes pero también información útil para conocer el estado de acciones comerciales con un cliente, contactos de un socio, así como sus empleados.

Web-CRM en J2EE

Crear una aplicació i-CRM, el Customer Relationship Management és un sistema que permet a les empreses manejar tota la informació relativa als seus clients des d'una única plataforma de programari. L'esmentada aplicació tindrà una interfície Web, i una estructura multicapa, que pugui ser emprada des de qualsevol localització i el nombre d'usuaris no sigui una limitació. Bàsicament, consistirà en una aplicació on es puguin crear entitats comercials (clients i potencials), i mantenir la relació bàsica amb els mateixos, aquesta es restringirà als contactes comercials, incidències i campanyes de màrqueting relacional.

Web professional de serveis informàtics, basat en software de codi obert

El PFC tracte de la implementació d'un web de serveis informàtics basat en software de codi obert i per tal de emprendre-ho i tirar endavant com a negoci, s'ha dut a terme un estudi de les tecnologies i un pla d'empresa, mirant de treu-re la màxima rendibilitat al web.Els serveis escollits com a model de negoci són bàsicament quatre: el disseny web, el disseny de webs e-commerce o tendes virtuals, la implementació de gestors de recursos d'empresa coneguts com ERP (de l'anglès Enterprise Resources Planning), i la implementació de gestors de relacions amb els clients coneguts com CRM (de l'anglès Customer Relationship Management).El primer capítol es una introducció, el segon capítol tracta de el software lliure, que és, quins models de negoci aporta i els tipus de llicència existents, el tercer capítol es un pla d'empresa on es detalla els serveis que oferirem i com ho gestionarem, el quart capítol tracta de les tecnologies utilitzades i el per que, i finalment unes conclusions.La web, netsolucion.com, que s'ha dissenyat amb Wordpress, implica no tan sols el haver d'estudiar i d'aprendre aquesta plataforma sinó també totes les que s'ofereixen com a serveis, que son:Gestor de Bases de Dades MySQL i PHP per al disseny web, Prestashop per al disseny de tendes virtuals, OpenERP per a la implementació dels gestors de recursos de empresa (ERP's) i els gestors de relacions amb els clients (CRM's).

The mechanisms of agglomeration: Evidence from the effect of inter-industry relations on the location of new firms

The objective of this paper is to explore the relative importance of each of Marshall's agglomeration mechanisms by examining the location of new manufacturing firms in Spain. In particular, we estimate the count of new firms by industry and location as a function of (pre-determined) local employment levels in industries that: 1) use similar workers (labor market pooling); 2) have a customer- supplier relationship (input sharing); and 3) use similar technologies (knowledge spillovers). We examine the variation in the creation of new firms across cities and across municipalities within large cities to shed light on the geographical scope of each of the three agglomeration mechanisms. We find evidence of all three agglomeration mechanisms, although their incidence differs depending on the geographical scale of the analysis.

The mechanisms of agglomeration: Evidence from the effect of inter-industry relations on the location of new firms

The objective of this paper is to explore the relative importance of each of Marshall's agglomeration mechanisms by examining the location of new manufacturing firms in Spain. In particular, we estimate the count of new firms by industry and location as a function of (pre-determined) local employment levels in industries that: 1) use similar workers (labor market pooling); 2) have a customer- supplier relationship (input sharing); and 3) use similar technologies (knowledge spillovers). We examine the variation in the creation of new firms across cities and across municipalities within large cities to shed light on the geographical scope of each of the three agglomeration mechanisms. We find evidence of all three agglomeration mechanisms, although their incidence differs depending on the geographical scale of the analysis.

Yhteiskunnallisen sisältöpalvelun sosioteknologinen tarkastelu Kohosen itseorganisoituvien karttojen avulla - Case deittipalvelu

Työn tavoitteena on tutkia deittipalvelun käyttäjien anonyymiaineistoa neuroverkko-opetuksessa segmentoituneiden piirrekarttojen (SOM, Self-Organizing Map) avulla. Näiden piirrekarttojen avulla on tarkoitus selvittää, löytyykö mahdollisesti selkeitä SMS- ja e-mail - käyttäjäryhmiä. Tutkimusta lähestytään perehtymällä ensin yrityksen tekniseen palvelualusta-arkkitehtuuriin ja myös varsinaiseen deittipalveluun käyttäjän kannalta.Tutkimus aloitettiin koodaamalla tietoaineisto SOM Toolbox-ohjelmalle käytettäväksi. Varsinaisia tutkimustuloksia analysoitiin valitsemalla otoksia neuroverkko-opetuksessa segmentoituneista piirrekartoista. Saadut tulokset osoittavat, ettäSOM-teknologia soveltuu hyvin sisältöpalveluiden sosioteknologiseen tutkimukseen ja sitä on myös mahdollista käyttää asiakkuudenhallinnassa erilaisten käyttäjäryhmien profilointiin.

Asiakkuuden arvon arviointi osana asiakkuudenhallintaa. Case: Martela Oyj

Tutkielman tavoitteena oli laatia Martela Oyj:n-käyttöön asiakkuuden arvoa määrittävä mittaristo, jonka avulla yrityksessä voidaan kehittää asiakkuudenhallintaa sekä asiakkuuden arvoa ja kannattavuutta. Tutkielman tavoitteeseen pääsemiseksi käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Mallin laatimiseksi perehdyttiin asiakkuudenhallinnan doktriiniin sekäcase -yrityksen nykyisen asiakkuudenhallinnan ongelmiin ja kehittämistarpeisiin. Näiden pohjalta laadittiin asiakkuuden arvoa määrittävä mittaristo, jonka avulla valittu otos yrityksen asiakkaista analysoitiin. Tutkimuksen keskeisempiä tuloksia on laadittu arvoanalyysimalli, jota voidaan jatkossa käyttää apuna asiakkuuksien johtamisessa ja asiakkuudenhallinnan kehittämisessä. Mallin avulla tutkittiin kaikki suurasiakasryhmän asiakkuudet ja tuloksia voidaan hyödyntää heti käytännössä mm. hoitomallien kehittämisessä sekä potentiaalien hyödyntämisessä. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla asiakkuuksien johtamista voidaan tehostaa ja vaikuttaa asiakkuuden arvon kehittymiseen. Tutkielmantulosten avulla voidaan yrityksessä aloittaa asiakkuudenhallinnan nykytilan systemaattinen kehittäminen sekä käynnistää asiakaskannattavuuden laskennan kehittämisprojekti.

CRM tietojohtamisen näkökulmasta

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten tietojohtamisen konseptia voidaansoveltaa asiakassuhteiden hallinnassa. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kirjallisuustutkimusta, jota on täydennetty yhdellä tapaustutkimuksella. Tietojohtaminen voidaan jakaa kahteen osakokonaisuuteen: tietämyksen hallintaan ja tietohallintoon. Tietämyksen hallinta käsittää ihmiset ja organisaation, kun taas tietohallinto käsittää tietojärjestelmät ja sovellukset. Tätä jaottelua voidaan soveltaa myös asiakassuhteiden (asiakkuuksien) hallintaan. Asiakkuuden hallinta voidaansamaan tapaan jakaa asiakastietämyksen hallintaan ja sitä tukevaan tietohallintoon. Näin ollen tietojohtamisen kehittämiseen rakennetut mallit ja menetelmät ovat sovellettavissa myös asiakkuuden hallinnan kehittämiseen. Tietojohtamisen konseptin ja tapaustutkimuksen pohjalta johtamani asiakkuuden hallinnan konsepti poikkeaa jonkin verran yleisesti käytetyistä asiakkuuden hallinnan teoreettisista malleista. Konseptini arkkitehtuuri perustuu visioon, muutosta kuvaaviin strategioihin sekä yhteisesti sovittuihin mittareihin, joilla asiakkuuden hallinnan eriosa-alueiden tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta arvioidaan. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa asiakastietämyksen kartuttaminen ja tehokas hyödyntäminen kaikissa asiakasrajapinnoissa. Tähän päästään yhdistämällä asiakasprosessit ja organisaation omat toimintaprosessit mahdollisimman saumattomaksi kokonaisuudeksi mm. tietohallinnon palveluja ja monikanavaisuuden ideaa hyödyntämällä. Asiakkuuden hallinnan kehittämisen kannalta on tärkeää ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia tietojohtamisen eri mallit ja yleisemmin koko tietoyhteiskuntakehitys antavat organisaatioiden kilpailukyvyn tehostamiseen. Keskeistä on luoda edellytykset tiedon vapaalle virralle, verkostoitumiselle ja innovaatioille unohtamatta kuitenkaan analyysin ja systemaattisten toimintatapojen merkitystä yrityksen toiminnan kokonaisuudessa

Organisaation asiakkuusosaamisen hallinta

Tutkielmassa tutkittiin organisaation asiakkuusosaamista suomalaisessa erikoistavarakaupassa. Tutkielman tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää,mitä asiakkuusosaamisen hallinta on? Tutkimuksen tavoitteena oli myös luoda tutkimuksen case organisaatiolle asiakkuusosaamisen hallinnan malli. Tutkimuksen teoreettisessa osassa yhdistettiin sekä asiakaslähtöisen organisaation (customer orientation) että osaamisen johtamisen (competence-based management) keskustelujen piirissä syntyneitä teorioita ja malleja. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen perusteella asiakkuusosaaminen koostuu asiakasorientaatiosta, asiakaskonfiguraatiosta ja asiakasinformaatiosta.Asiakkuusosaamisen hallinta puolestaan muodostuu asiakkuusosaamisen hyödyntämisestä, mittaamisesta ja rakentamisesta. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimuksen empiirisen osan tavoitteena oli selvittää kohdeorganisaation asiakkuusosaamisen tilaa ja käytössä olevia asiakkuusosaamisen hallinnan menetelmiä. Näistä menetelmistä keskeisimmät olivat asiakkuusosaamisen rakentamisen osalta ihmisten jatkuva kouluttaminen ja työssäoppiminen ja asiakkuusosaamisen hyödyntämisen osalta esimiestyön kehittäminen ja projektiorganisaation käyttäminen. Empiirisen tutkimuksen ja teoreettisen viitekehyksen avulla tutkimuksen case-organisaatiolle luotiin asiakkuusosaamisen hallinnan malli, jonka lähtökohtana on yrityksen asiakkuusstrategiat. Tämä malli koostuu organisaation systeemisestä kehittämisestä, asiakkuusprosessin kehittämisestä ja asiakkuusosaamisen hyödyntämisestä, mittaamisesta ja rakentamisesta osana käytännön työtä.

Prosessien toimintolaskentalähtöinen tarkastelu Case: Neste Oil Oyj:n Suomen vähittäismyynnin toiminnot

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida Neste Oilin Suomen vähittäismyynnin prosessit työajankäytön perusteella. Tähän perustuen pyritään löytämääntehostamista vaativia toimintoja ja prosesseja. Tutkimuksen taustalla on toimialalla toteutettu projekti, jossa toimintolaskentaa hyödyntämällä kerättiin lomakkeella työajankäytön tietokanta pullonkaulojen ja resurssien tuhlauksen paikallistamiseksi. Toimintojohtaminen ja pullonkaulateoria toimivat taustalla vaihtoehtoisina työkaluina prosessien ja toimintojen tehostamiseksi. Tämän tutkimuksen mukaan toimialalta löytyi yhdeksän erilaista pääprosessia, jotka jakaantuivat 23 erilaiseksi toimintokokonaisuudeksi, joille henkilötyövuodet kohdistettiin. Näistä asiakkuuksien hallinta sekä yhtenäinen asiakkuuskäsitys yrityksessä ovat niitä keinoja, joita tehostamalla pystytään vastaamaan kilpailuuntoimialalla, joka on yksi maailman kilpailluimmista. Lisäksi kaikkien prosessien riippuvuus tietohallinnosta pakottaa panostamaan sen tehokkuuteen sekä toimivuuteen yhä enemmän resurssien tuhlaamisen välttämiseksi kaikkialla yrityksessä.

Sähköinen liiketoiminta ja CRM: Savonlinnan oopperajuhlat

Sähköinen liiketoiminta tuo monia mahdollisuuksia, mutta myös rajoitteita yrityksen liiketoimintaan. Se avaa monia mahdollisuuksia esimerkiksi e-kaupan ja e-hankintojen muodossa. Verkkokauppapaikkoja käytetään eniten tiedon etsimiseen, joten kattavat verkkosivut on ehdoton edellytys yrityksille. Savonlinnan Oopperajuhlien toimeksiantona tutkittiin verkkoliiketoiminnan kehittämistä osana Oopperajuhlien kokonaisuutta.

The Possibilities of IP Networks in Strategic Partnership Development

This study focuses on the status of using the Internet in partnership development. The aim is to find out howthe parties in partnership can benefit from the available data networks (the Internet, Intranet and Extranet). The study also explains what the typical practices at the moment are and what features might be exploitable in the future. The research problem is to find out whether there are any possibilities to utilize the web more than is done at the moment. This study is a preliminary study for a more extensive study on the topic 'Information Technology in Business Relationships'.