An analysis of ethical issues in using wastewater analysis to monitor illicit drug use

Aims To discuss ethical issues that may arise in using WWA to monitor illicit drug use in the general population and in entertainment precincts, prisons, schools and work-places. Method Review current applications of WWA and identify ethical and social issues that may be raised with current and projected future uses of this method. Results Wastewater analysis (WWA) of drug residues is a promising method of monitoring illicit drug use that may overcome some limitations of other monitoring methods. When used for monitoring purposes in large populations, WWA does not raise major ethical concerns because individuals are not identified and the prospects of harming residents of catchment areas are remote. When WWA is used in smaller catchment areas (entertainment venues, prisons, schools or work-places) their results could, possibly, indirectly affect the occupants adversely. Researchers will need to take care in reporting their results to reduce media misreporting. Fears about possible use of WWA for mass individual surveillance by drug law enforcement officials are unlikely to be realized, but will need to be addressed because they may affect public support adversely for this type of research. Conclusions Using wastewater analysis to monitor illicit drug use in large populations does not raise major ethical concerns, but researchers need to minimize possible adverse consequences in studying smaller populations, such as workers, prisoners and students.

'Black international business': Critical issues and ethical dilemmas

In this chapter, we explore the 'darker' faces of international business (IB). Over a decade ago, Eden and Len way (2001) raised the need for examining both the 'bright' and the 'dark' side of globalization in order to achieve a better understanding of the concept and of its impact on IB activities. In doing this, they posited the multinational enterprise (MNE) as the 'key agent' and 'f.1ee' of globalization and discussed, primarily, the relationship between MNEs and nation-states as the central interf.1ce of its impact. Additionally, they posited that, by and large, the community of IB scholars positioned themselves at the bright end of the globalization spectrum, seeing it as essentially positive, whilst most non-governmental organizations (NGOs) and international political economy (IPE) academics set themselves at the dark end. Whilst they acknowledged their own 'bright side' tendencies, they called for a more nuanced consideration of MNEs as what they referred to as the Janus bee' of globalization.

Watching ourselves watching: Ethical issues in ethnographic action research

In this paper we explore some of the ethical issues associated with conducting Ethnographic Action Research (Tacchi, 2004; Tacchi et al., 2003) for understanding and facilitating distributed collaboration. Ethnography and action research are increasingly popular qualitative approaches to researching computer-supported collaboration and we are applying them together in a project within a distributed research centre. We identify ethical principles applied to the conduct of research in Australia and we briefly describe a number of ethical problems that arise due to the nature of Ethnographic Action Research.

Abductive translation studies : The art of marshalling signs

This dissertation contributes to the fields of theoretical translation studies, semiotic translation theory, and the semiotics of translation. The aim of this work is to explore the alternative and potential which the semiotic approaches to translation entail from the viewpoint of contemporary translation studies. The overall objective is thus to show that a general semiotic translation theory, and in particular, a Peircean translation theory, are possible and indispensable. Furthermore, this study contributes to the semiotranslational approach and to its theory-building by developing the concept of abductive translation (studies). The specific theoretical frame of reference adopted in this study is provided by the semiotranslation introduced by Dinda L. Gorlée. This approach is primarily based on the semeiotic of Charles Sanders Peirce (1839 1914), and aims at a fusion of semiotics and translation studies. A more general framework is provided by the threefold background and material: the published and unpublished writings of Peirce, Peirce scholarship and Peircean-semiotic publications, as well as the translation-theoretical literature. Part One of this study concentrates on the justification, existence, and nature of the semiotic approaches to translation. This part provides a historical survey, a status report, and a discussion of this area of research, by employing the findings in a boundary-clearing that is multilayered both conceptually and terminologically. Part Two deals with Peircean semiotranslation. Here Gorlée s semiotranslational research is examined by focusing on the starting points, features, and development of semiotranslation. Attention is also paid to the state-of-the-art of semiotranslation theory and to the possibilities for future elaborations. Part Three focuses on the semiotranslational claim that translation is an abductive activity. The concept of abductive translation is based on abduction, one of Peirce s three modes of reasoning; at the same time Firstness, the category of abduction, becomes foregrounded. So abductive translation as a form of possibilistic translation receives here an extensive theoretical discussion by citing examples in which abduction manifests itself as (scientific) reasoning and as everyday contemplation. During this treatise, translation is first equated with sign action, then with interpretation and finally with reasoning. All these approaches appear to embody different facets of the same phenomenon Peirce s ubiquitous semiosis, and they all suggest that translation is inherently an intersemiotic activity in which a sign is inferred from another sign. Translation is therefore semiosis, semiosis is translation and interpretation, interpretation is reasoning, and so on ad infinitum all being manifestations of the art of marshalling signs. The three parts of this study are linked by the overall goal of abductive translation studies: investigation into abductive translation develops the theory of semiotranslation, and this enrichment of semiotranslation in turn constructs a semiotic paradigm within translation studies.

The Duet between the Author and the Translator: An Analysis of Style through Shifts in Literary Translation

The study proposes a method for identifying the personal imprint of literary translators in translated works of fiction. The initial assumption was that the style of a target text is not determined solely by the literary style of the author but also by features of its translator s idiolect. A method was developed for identifying the idiolectal features of individual translators, which were then used to describe personal translation styles. The method is not restricted to a particular language pair. To test the method and to establish the nature of the proposed personal imprint empirically, extracts from four English-language literary source texts (two novels by James Joyce and two by Ernest Hemingway) were first compared with their translations into Finnish (by four different translators) in order to identify changes, or shifts, that had taken place at the formal linguistic level in the translation process. To allow individual propensities to manifest themselves, only optional shifts in which the translators had a range of choices available to them were included in the study. In the second phase, extracts by different authors rendered into Finnish by the same translator were compared in order to gauge the extent of the potential impact of the author's style on the translator's work. In-depth analysis of the types of shifts made most frequently by the individual translators revealed further intersubjective differences, and the shifts were used to construct translation profiles for each of the translators. In order to determine the potential effects of frequently occurring shifts on the target text, some central concepts of narratology were adapted and used to establish an intermediate link between microlevel choices and macrolevel effects. In this way the propensity of an individual translator to opt for certain types of shift could be linked with the overall artistic effect of the target text.

Pour une éthique du traducteur poéticien

This doctoral thesis starts with a comprehensive introduction seeking to anchor the problematics of the ethics of the poetician translator (a translator of literary and similar texts) in a theoretical framework drawing on moral philosophy. This introductory section is followed by six published papers (four journal articles and two papers from conference proceedings), forming the main body of the thesis, which progressively develop a possible application of this theoretical framework. Starting from the acknowledgement that one of the ethical stakes in translation is constructed around the relation to the foreign and to the other , the translation process is scrutinized through the prism of the philosophies of Dialogue , focusing on how the translating actors relate to their task. The central notions around which philosophies of Dialogue are built are introduced and applied to translation. The question of intersubjective relations, addressed from a philosophical perspective, is developed with the help of the works of Martin Buber, Gabriel Marcel, Emmanuel Levinas and Paul Ric ur. The introductory section presents and explicates the thought of each of these philosophers and extracts the concepts that are then developed in the articles and conference papers collected here. Each paper concentrates on the notions of one of the philosophers referred to above and places these notions in perspective with other philosophies of Dialogue. All the papers contribute to explicating the relationship between the multiple philosophical notions that address the problematics of alterity and the condition of the translator. The work as a whole leads to the idea that the task of the poetician translator is not only to translate a text properly but above all to rouse and increase the desire of linguistic communities to live together.

Measuring attitudes in translation: a study of Nokia business reports

Background Contemporary Finnish, spoken and written, reveals loanwords or foreignisms in the form of hybrids: a mixture of Finnish and foreign syllables (alumiinivalua). Sometimes loanwords are inserted into the Finnish sentence in their raw form just as they are found in the source language (pulp, after sales palvelu). Again, sometimes loanwords are calques, which appear Finnish but are spelled and pronounced in an altogether foreign manner (Protomanageri, Promenadi kampuksella). Research Questions What role does Finnish business translation play in the migration of foreignisms into Finnish if we consider translation "as a construct of solutions determined by the ideological constraints and conflicts characterizing the target culture" (Robyns 1992: 212)? What attitudes do the Finns display toward the presence of foreignisms in their language? What socio-economic or ideological conditions (Bassnett 1994: 321) are responsible for these attitudes? Are these conditions dynamic? What tools can be used to measure such attitudes? This dissertation set out to answer these and similar questions. Attitudes are imperialist (where otherness is both denied and transformed), defensive (where otherness is acknowledged, transformed, and vilified), transdiscursive (a neutral attitude to both otherness and transformation), or finally defective (where alien migration is acknowledged and "stimulated") (Robyns 1994: 60). Methodology The research method follows Rose's schema (1984: 8): (a) take an existing theory, (b) develop from it a proposition specific enough to be tested, (c) devise a scheme that tests this proposition, (d) carry through the scheme in practice, (e) draw up results and discuss conclusions in relation to the original theory. In other words, the method attempts an explanation of a Finnish social phenomenon based on systematic analyses of translated evidence (Lewins 1992: 4) whereby what really matters is the logical sequence that connects the empirical data to the initial research questions raised above and, ultimately to its conclusion (Yin 1984: 29). Results This research found that Finnish translators of the Nokia annual reports used a foreignism whenever possible such as komponentin instead of rakenneosa, or investoida instead of sijoittaa, and often without any apparent justification (Pryce 2003: 203-12) more than the translator's personal preference. In the old documents (minutes of meetings of the Board of Directors of Osakeyhtio H. Saastamoinen, Ltd. dated 5 July 1912-1917, a NOPSA booklet (1932), Enzo-Gutzeit-Tornator Oy document (1938), Imatra Steel Oy Annual Report 1964, and Nokia Oy Annual Report 1946), foreignisms under Haugen's (1950: 210-31) Classification #1 occurred an average of 0.6 times, while in the new documents (Nokia 1998 translated Annual Reports) they occurred an average of 6.5 times. That big difference, suggests transdiscursive and defective attitudes in Finnish society toward the other. In the 1850s, Finnish attitudes toward alien persons and cultures were hardened, intolerant and prohibitive because language politics were both nascent and emerging, and Finns adopted a defensive stance (Paloposki 2002: 102 ff) to protect their cultural and national treasures such as language and folklore. Innovation The innovation here is that no prior doctoral level research measured Finnish attitudes toward foreignisms using a business translation approach. This is the first time that Haugen's classification has been modified and applied in target language analysis. It is hoped that this method would be replicated in similar research in the future. Applications For practical applications, researchers with interest in languages, language development, language influences, language ideologies, and power structures that affect national language policies will find this thesis useful, especially the model for collecting, grouping, and analyzing foreignisms that has been demonstrated here. It is intended to document for posterity current attitudes of Finns toward the other as revealed in business translations from 1912-1964, and in 1998. This way, future language researchers would be able to explore a time-line of Finnish language development and attitudes toward the other. Communication firms may also find this research interesting. In future, could the model we adopted be used to analyze literary texts or religious texts for example? Future Trends Though business documents show transdiscursive attitudes, other segments of Finnish society may show defensive or imperialist attitudes. When the ideology of industrialization changes in the future, will Finnish attitudes toward the other change as well? Will it then be possible to use the same kind of analytical tools to measure Finnish attitudes? More broadly, will linguistic change continue in the same direction of transdiscursive attitudes, or will the change slow down or even reverse into xenophobic attitudes? Is this our model culture-specific or can it be used in the context of other cultures? Conclusion There is anger against foreignisms in Finland as newspaper publications and television broadcasts show, but research shows that a majority of Finns consider foreignisms and the languages from which they come as sources of enrichment for Finnish culture (Laitinen 2000, Eurobarometer series 41 of July 1994, 44 of Spring 1996, 50 of Autumn 1998). Ideologies of industrialization and globalization in Finland have facilitated transdiscursive tendencies. When Finland's political ideology was intolerant toward foreign influences in the 1850s because Finland was in the process of consolidating her nascent country and language, attitudes toward the importation of loanwords also became intolerant. Presently, when industrialization and globalization became the dominant ideologies, we see a shift in attitudes toward transdiscursive tendencies. Ideology is usually unseen and too often ignored by translation researchers. However, ideology reveals itself as the most powerful factor affecting language attitudes in a target culture. Key words Finnish, Business Translation, Ideology, Foreignisms, Imperialist Attitudes, Defensive Attitudes, Transdiscursive Attitudes, Defective Attitudes, the Other, Old Documents, New Documents.

Realia, Translation Strategies, and Subtitling : A study of two comedy sketch shows on DVD

Tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia käännösstrategioita DVD-tekstittämisessä suositaan reaalioita eli kulttuurisidonnaisia käsitteitä käännettäessä. Lähtökohtana on, että osaa strategioista voidaan käyttää reaalioiden kulttuurisen erilaisuuden korostamiseen, osaa taas tämän erilaisuuden häivyttämiseen. Nämä kaksi kategoriaa eivät kuitenkaan kata kaikkia mahdollisia strategioita, minkä vuoksi myös neutraalit strategiat otetaan tutkielmassa huomioon. Tutkielman aineisto koostuu Suomessa nimillä Ruuvit löysällä ja Pikku-Britannia tunnettujen brittiläisten sketsisarjojen DVD-julkaisuista. Molemmat tutkituista julkaisuista käsittävät yhden tuotantokauden. Formaatiltaan sketsisarjat perustuvat lukuisiin lyhyisiin kohtauksiin, joissa käsitellään useita eri aihealueita. Tämän vuoksi ne soveltuvat erinomaisesti reaalioiden tutkimukseen. Tutkittava kääntämisen laji on DVD-kääntäminen, koska sen merkityksen voidaan katsoa kasvaneen DVD:n lisääntyneen suosion myötä. Tutkielman teoriatausta muodostuu reaalioiden, käännösstrategioiden ja tekstityksen teoriasta. Näistä osa-alueista ensimmäisessä korostuu kulttuurin vaikutus kieleen ja siten myös kääntämiseen, kun taas toinen pohjautuu sekä tekstitason kotouttavista ja vieraannuttavista käännösstrategioista että sanatason lokaaleista strategioista esitettyyn teoriaan, ja kolmannessa nousevat esille sanan ja kuvan yhteistyö sekä muut tekstittämiseen vaikuttavat tekijät, kuten rajallinen käytettävissä oleva tila ja aika. Yhdessä teorian eri osa-alueet mahdollistavat tutkimuksen, jossa voidaan tarkastella kulttuuristen, kielellisten ja audiovisuaalisten piirteiden vaikutusta reaalioiden kääntämiseen. Tutkielmassa käytetään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivinen menetelmä perustuu käännösstrategioiden käyttötapojen kuvaamiseen tutkimalla tutkimusaineistosta transkriboituja reaalioiden käännöksiä yksittäisissä tapauksissa. Analyysissa otetaan huomioon ensisijaisesti reaalioiden tekstuaalinen ja audiovisuaalinen konteksti sekä niiden oletettu tunnistettavuus käännösten kohdekulttuurissa. Tätä analyysia täydennetään kaikkien havaittujen reaalioiden kääntämistä kuvaavalla kvantitatiivisella menetelmällä. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että erilaisten käännösstrategioiden välillä on huomattavia eroja siinä, millä tavoin ja miten usein niitä käytetään. Lisäksi tulokset osoittavat odotetusti sen, että kotouttavat ja vieraannuttavat strategiat eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä molempia voidaan käyttää saman käännöksen sisällä. Kokonaisuutena tutkielmassa tuodaan ilmi monia aihealueen tutkimiseen liittyviä haasteita aina kulttuurin määrittelystä audiovisuaalisen aineiston analysoimiseen asti. Avainsanat: Kulttuurisidonnaiset käsitteet, käännösstrategia, tekstittäminen, kotouttaminen, vieraannuttaminen

Crime stories from the country of huopatossu and juhannusruusut : Translation strategies for Finnish cultural realia in the English translations of two of Matti Yrjänä Joensuu’s crime novels

Pro gradu –tutkielman aiheena on kulttuurin ominaispiirteiden kääntäminen. Teksteissä kulttuurin jälki voi näkyä monin eri tavoin. Tutkielman kohteena ovat erityisesti käännösstrategiat, joita kääntäjät käyttävät kohdatessaan kulttuurisidonnaisia viittauksia. Tutkielma nostaa esiin myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät valitsevat. Näistä tekijöistä tutkielma keskittyy kääntämisen normeihin. Tutkielma pureutuu kulttuurisidonnaisten viitteiden kääntämiseen tarkastelemalla kahta suomalaista kaunokirjallista teosta ja niiden käännöksiä. Tutkielman aineistona ovat Matti Yrjänä Joensuun kaksi rikosromaania ja näiden käännökset. Teoksista toinen on vuonna 1983 suomeksi julkaistu Harjunpää ja poliisin poika, jonka englanninkielinen käännös Harjunpaa the stone murders julkaistiin vuonna 1986. Toinen teos on vuonna 2003 julkaistu Harjunpää ja pahan pappi ja sen käännös The Priest of Evil vuodelta 2006. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kulttuurisidonnaisia viittauksia romaanit sisälsivät, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät käyttivät kääntäessään näitä viittauksia ja mikä voisi selittää heidän strategisia valintojaan. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voisiko jonkin kääntämistä koskevan normin olemassa olo selittää kääntäjien strategisia valintoja. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää, suositaanko kääntämisessä englannin kieleen niin kutsuttuja kotouttavia käännösstrategioita ja ovatko käännösstrategiat ja kääntämistä koskevat normit muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi suomenkielisistä teksteistä on etsitty kaikki kulttuurisidonnaisia viittauksia sisältävät tekstinkohdat. Näitä vastaavat kohdat on sitten etsitty käännöksistä ja suomen- ja englanninkielisiä kohtia on vertailtu keskenään. Molemmat suomenkieliset romaanit sisältävät runsaasti kulttuurisidonnaisia viittauksia. Suurimman kulttuurisidonnaisten viittausten ryhmän muodostivat molemissa romaaneissa henkilöiden nimet. Romaanin sisälsivät myös runsaasti viittauksia maantieteeseen, erityisesti kulttuurimaantieteeseen, ja yhteiskuntaan. Sitä vastoin viittaukset suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan olivat vähäisempiä. Tutkielma osoittaa, että kääntäessään suomesta englannin kielelle suomalaisen rikoskirjallisuuden kääntäjät saattavat käyttää enemmän vieraannuttavia strategioita kuin kotouttavia strategioita ja että he suosivat vieraannuttavia strategioita kasvavassa määrin. Harjunpään ja pahan papin kääntäjä käytti enemmän vieraannuttavia strategioita kuin Harjunpään ja poliisin pojan kääntäjä kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Tutkielman tulokset eivät tue väitettä siitä, että käännettäessä englannin kielelle suosittaisiin kotouttavia strategioita. Näyttää siltä, että vieraannuttavia strategioita on käytetty enemmän ja käytetään yhä enenevässä määrin. Lisääntyvän vieraannuttamisen taustalla voi olla useita syitä, kuten suomalaisen kulttuurin lisääntynyt tunnettuus maailmalla, rikosromaanin genren vaatimukset tai muutokset kääntäjäyhteisön arvoissa. Tutkielman tulosten perusteella näyttää siltä, että ainakin muutoksia normeissa ja arvoissa on tapahtunut. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin selvittää, pätevätkö tutkielman tulokset muihin romaaneihin ja niiden käännöksiin tai muihin genreihin käännettäessä suomesta englantiin. Lisätutkimus voisi nojautua laajempaan ja erilaisia tekstejä kattavaan aineistoon. Jatkotutkimus voisi myös sisältää kääntäjien haastatteluita tai kyselyitä kääntäjille. Näiden avulla voitaisiin saada lisäselvyyttä syistä heidän strategisille valinnoilleen. Asiasanat: Käännöskirjallisuus – kaunokirjallisuus Kääntäminen – suomen kieli – englannin kieli Kääntäminen – strategia Kääntäminen - normi

Lost in translation? : Translating allusions in two of Reginald Hill's Dalziel & Pascoe novels

This study examines strategies used to translate various thematic and character delineating allusions in two of Reginald Hill's detective novels, The Wood Beyond and On Beulah Height and their Swedish translations Det mörka arvet and Dalen som dränktes. In this study, thematic allusions and allusions used in character delineation are regarded as intertextual networks. Intertextual networks comprise all the texts that are in one way or another embedded into a text, all the texts referred to in it and even the texts somehow rejected from a text's own canon. Studying allusions as intertextual networks makes it warranted to pay minute attention to even the smallest of details. Seen together, these little details form extensive networks of meaning that readers use to interpret the text. Allusion can be defined as a reference, often covert or indirect, to another text in a way that brings into the text some of the associations of that other text. A text is here understood broadly, hence sources of allusions include all cultural texts from literature and history to cinema and televisions serials. Allusions are culture bound and each culture tends to allude to its own cultural products. The set of transcultural allusions is therefore fairly small. Translation strategies are translatorial ways of solving translation problems. Being culture-bound, allusions are potential translation problems. In order to transmit the thoughts evoked by the allusions in source text readers to the target text readers translators may add guidance to the translated text. Often guidance is not added, which may result in changes in handling of themes or character delineation, clear in the source text but confusing or incomprehensible in the target text. However, norms in target culture may not always allow the translators the possibility to make the text comprehensible. My analyses of translation strategies show that in the two translated novels studied minimum change is a very frequently used strategy. This results in themes and character delineation losing some of the effect they have in the source texts. Perhaps surprisingly, the result is very much the same even where it is possible to discern that the two translators have had differing translation principles. Keywords: allusions, intertextuality, literary translation, translation strategies, norms, crime fiction, Hill, Reginald

From Iron Horse to Rauta-airot - a Semiotic View on the Domestication of Metaphors in Literary Translation

The thesis concentrates on two questions: the translation of metaphors in literary texts, and the use of semiotic models and tools in translation studies. The aim of the thesis is to present a semiotic, text based model designed to ease the translation of metaphors and to analyze translated metaphors. In the translation of metaphors I will concentrate on the central problem of metaphor translations: in addition to its denotation and connotation, a single metaphor may contain numerous culture or genre specific meanings. How can a translator ensure the translation of all meanings relevant to the text as a whole? I will approach the question from two directions. Umberto Eco's holistic text analysis model provides an opportunity to concentrate on the problematic nature of metaphor translation from the level of a text as a specific entity, while George Lakoff's and Mark Johnson's metaphor research makes it possible to approach the question from the level of individual metaphors. On the semiotic side, the model utilizes Eero Tarasti's existential semiotics supported by Algirdas Greimas' actant model and Yuri Lotman's theory of cultural semiotics. In the model introduced in the thesis, individual texts are deconstructed through Eco's model into elements. The textual roles and features of these elements are distilled further through Tarasti's model into their coexistent meaning levels. The priorization and analysis of these meaning levels provide an opportunity to consider the contents and significance of specific metaphors in relation to the needs of the text as a whole. As example texts, I will use Motörhead's hard rock classic Iron Horse/Born to Lose and its translation into Rauta-airot by Viikate. I will use the introduced model to analyze the metaphors in the source and target texts, and to consider the transfer of culture specific elements between the languages and cultural borders. In addition, I will use the analysis process to examine the validity of the model introduced in the thesis.

Translation of Allusions in the Animated Cartoon The Simpsons

Tässä tutkielmassa tarkastellaan The Simpsons (Simpsonit) animaatiosarjassa esiintyvien sanallisten alluusioiden kääntymistä suomenkielisiksi tekstityksiksi. Tarkoituksena on selvittää kvantitatiivisen analyysin keinoin, miten kääntäjä Sari Luhtanen käyttää eri käännösstrategioita hyväkseen. Tutkimusaineisto on kerätty kuudesta Simpsonit-sarjan jaksosta esityskausilta 7-11. Työn teoriaosiossa määritellään aluksi intertekstuaalisuuden sekä alluusion käsitteet, jonka jälkeen käsitellään alluusiota huumorin välineenä. Mahdollisten käännösstrategioiden määrittely tukeutuu Ritva Leppihalmeen alluusioiden kääntämistä käsittelevään tutkimukseen. Leppihalmeen terminologiaa mukaillen alluusiot jaetaan erisnimialluusioihin ja suoriin tekstilainoihin. Simpsonit-sarjan olemusta ja tekijöiden tarkoitusperiä pohtii oma lukunsa, joka sisältää myös kääntäjä Luhtasen ajatuksia käännöstyöstä, sekä haastattelussa esiintulleita yksityiskohtia käännösprosessista. Tekstittämisen erityispiirteitä kääntämisen alalajina käsitellään Henrik Gottliebin sekä Jan Ivarssonin määritelmien kautta. Gottliebin määritelmää elokuvasta polysemioottisena, neljästä eri viestintäkanavasta koostuvana kokonaisuutena sovelletaan myös tutkimuksen empiirisessä osuudessa. Tekstittämiseen todetaan kohdistuvan merkittäviä teknisiä rajoituksia, jotka tehokkaasti estävät kääntäjää pyrkimästä muodolliseen vastaavuuteen lähdetekstin kanssa. Koska tekstitys kuitenkin esitetään aina alkuperäisen materiaalin yhteydessä, sen voi mieltää ylimääräiseksi viestintäkanavaksi jonka avulla kääntäjä auttaa kohdeyleisöä kokemaan tekstitetyn ohjelman alkuperäisen yleisön kokemusta vastaavalla tavalla (dynaaminen vastaavuus). Tutkimuksen empiirinen osuus tarkastelee materiaalissa esiintyviä alluusioiden käännöksiä kvantitatiivisen analyysin muodossa, jonka jälkeen Luhtasen tekemiä käännösvalintoja käsitellään yksityiskohtaisemmin esimerkkien avulla. Luhtasen todetaan sisällyttävän dialogissa esiintyvät alluusiot tekstityksiin lähes aina, mutta useimmiten jättävän tekstityksistä pois pelkästään visuaalisella kanavalla esiintyvät sanallisen alluusiot. Erisnimialluusiot Luhtanen kääntää tyypillisesti muuttumattomina, mutta harkintansa mukaan saattaa Suomessa täysin tuntemattomien nimien kohdalla tarjota myös selittävän käännöksen. Suoria tekstilainoja kääntäessään hän ei näytä suosivan mitään tiettyä strategiaa. Erillisiä selityksiä sisältäviä strategioita Luhtanen ei käytä. Yleisen alluusioiden runsauden lisäksi Simpsonit-sarjan erityispiirteenä näyttävät olevan visuaalisella kanavalla ajoittain esiintyvät, nopeasti ohi menevät sanallisten alluusioiden keskittymät. Näiden alluusiokeskittymien edessä kääntäjä on usein voimaton, ja Luhtanen onkin lähes aina jättänyt tällaiset alluusiokeskittymät kokonaan suomentamatta.

Getting mad may not mean getting even: The influence of drivers' ethical ideologies on driving anger and related behaviour

The current study explored the influence of moral values (measured by ethical ideology) on self-reported driving anger and aggressive driving responses. A convenience sample of drivers aged 17-73 years (n = 280) in Queensland, Australia, completed a self-report survey. Measures included sensation seeking, trait aggression, driving anger, endorsement of aggressive driving responses and ethical ideology (Ethical Position Questionnaire, EPQ). Scores on the two underlying dimensions of the EPQ idealism (highI/lowI) and relativism (highR/lowR) were used to categorise drivers into four ideological groups: Situationists (highI/highR); Absolutists (highI/lowR); Subjectivists (lowI/highR); and Exceptionists (lowI/lowR). Mean aggressive driving scores suggested that exceptionists were significantly more likely to endorse aggressive responses. After accounting for demographic variables, sensation seeking and driving anger, ethical ideological category added significantly, though modestly to the prediction of aggressive driving responses. Patterns in results suggest that those drivers in ideological groups characterised by greater concern to avoid affecting others negatively (i.e. highI, Situationists, Absolutists) may be less likely to endorse aggressive driving responses, even when angry. In contrast, Subjectivists (lowI, HighR), reported the lowest levels of driving anger yet were significantly more likely to endorse aggressive responses. This provides further insight into why high levels of driving anger may not always translate into more aggressive driving.