2

The paper engages the question of how traditional religion persist in an increasingly problematic and complex swiss context. In particular, the chapter looks at the phenomenon of charismatic worship as a vehicle for resignifying the meaning of chronic suffering, over and against the traditional evangelical expectation that worldly hardship is but a temporary trial, to be endured and overcome by true believers. The experience of ongoing physical and psychological suffering is mediated by ritualized narratives, which resituate the afflicted "stakeholders" as important models of Christian life. In so doing, these narratives richly dramatize the resolution of theodicy by showing that, far from being absent in the lives of sufferers, God is especially present.

A Collation of Recently published Western European Formulae for Age Estimation of Subadult Skeletal Remains: Recommendations For Forensic Anthropology and Osteoarchaeology

The aim of this study is to provide an effective and quick reference guide based on the most useful European formulae recently published for subadult age estimation. All of these formulae derive from studies on postnatal growth of the scapula, innominate, femur, and tibia, based on modern skeletal data (173 ♂, 173 ♀) from five documented collections from Spain, Portugal, and Britain. The formulae were calculated from Inverse Regression. For this reason, these formulae are especially useful for modern samples from Western Europe and in particular on 20th century human remains from the Iberian Peninsula. Eleven formulae were selected as the most useful because they can be applied to individuals from within a wide age range and in individuals of unknown sex. Due to their high reliability and because they derive from documented European skeletal samples, we recommend these formulae be used on individuals of Caucasoid ancestry from Western Europe.

Structuration and branding of a religious tourism product: Catalonia sacra

This article aims to provide an overview of the products Catalonia has to offer in terms of religious tourism. The growing interest in this kind of tourism worldwide, and in Catalonia itself, along with the region's wealth of religious heritage (particularly connected to the Christian Church) contrast with the lack of religion-based tourism products available, which results in its absence from the region's image as a tourism destination. In view of this, the Faculty of Tourism (University of Girona), the Vic Bishopric's Albergueria-Centre for Cultural Dissemination and the Tarraconense Episcopal Conference's Interdiocese Secretariat for the Custody and Promotion of Holy Art (SICPAS) decided to address the situation with the help of funding from the Autonomous Government of Catalonia. In order to re-position Christian religious heritage in the image of Catalonia as a tourist destination, the aforementioned parties embarked upon a project to set up a series of routes throughout the region, branded under the name Catalonia Sacra

Becoming a "practising muslim" : : reflections on gender, racism and religious identity among women in a Swedish muslim youth organisation

Artikkelit

Indian female gurus in contemporary in Hinduism : a study of central aspects and expressions of their religious leadership

Den rikt utformade och komplexa hinduiska traditionen har hittills huvudsakligen tecknats av manliga forskare och det är främst manliga religiösa strävanden som har dokumenterats. Detta förhållande och de patriarkala synsätt som styr många auktoritativa heliga texter har bidragit till att skapa intrycket att hinduiska kvinnors religiösa erfarenheter antingen saknas eller är avsevärt begränsade. Denna studie lyfter fram det faktum att ett ökande antal indiska kvinnor inom dagens hinduism axlar publika roller som religiösa ledare. Med sitt framträdande utmanar många av dessa rådande sociala uppfattningar om kvinnors underordnade ställning och främjar därmed en förnyad medvetenhet av urgamla föreställningar om Gud som kvinna. Avhandlingen utforskar fenomenet kvinnliga guruer genom att belysa sjuttio guruers andliga karriär, med särskild fokus på fyra av dem. Några av de frågor som behandlas är följande: På vilket sätt är kvinnliga guruer del av den hinduiska traditionen? Vilka förväntningar ställs på dem? Hur legitimeras deras auktoritet som guruer? Hur handskas guruerna med sina dubbla roller som kvinnor och andliga ledare? Hur återspeglas gudinnans ställning, som i indisk religiositet ofta är central, i kvinnors faktiska verklighet? Bidrar kvinnliga guruer med sitt religiösa engagemang till att nyskapa och förändra den indiska religiösa diskursen och utövningen av religion?

Faster for the master! : exploring issues of religious expression and alternative Christian identity within the Finnish Christian metal music scene

Populärkulturen har i dagens läge kommit att utgöra en allt mer viktig och central inspirationskälla för allt fler människors konstruktion av den egna religiösa identiteten även inom traditionella och institutionella kristna sammanhang. Denna avhandling belyser denna utveckling i ljuset av den finländska kristna metallmusik-kulturen - en sällsynt stark sammanblanding av protestantisk kristendom och en utpräglad och kontroversiell populärmusikform och dess kultur. Fokus riktas framför allt på hur den kristna metallmusik-kulturen blir meningsfull för sina medlemmar genom de sätt på vilka den konstrueras diskursivt, dvs. genom de sätt på vilka den representeras och talas om bland sina egna anhängare. Den diskursiva konstruktionen av den kristna metallmusik-kulturen utforskas på ett såväl bredare transnationellt som ett finländskt nationellt plan. Studien redogör även för den kristna metalmusikens och -kulturens huvudsakliga verbala, visuella och estetiska kännetecken. Uppbyggnaden och spridningen av dagens transnationella kristna metallmusik-kultur undersöks även i ljuset av det teoretiska konceptet scene. Avhandlingens centrala argument är att den kristna metallmusikscenen erbjuder sina medlemmar en mängd resurser för skapandet av ett alternativt och komplementärt religiöst uttrycksätt, religiös praxis och en alternativ kristen identitet.

Religious women in Britain reappraised

Kirjallisuusarvostelu

Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset

Tutkimus käsittelee islaminuskoisten somalityttöjen hyvään ja huonoon maineeseen liittyviä uskonnollisia, kulttuurisia ja etnisiä määrittelyjä ja niiden merkityksiä heidän arjessaan. Turussa hankittu etnografinen tutkimusaineisto koostuu osallistuvaan havainnointiin perustuvasta kenttäpäiväkirja-aineistosta sekä kahdestakymmenestäviidestä 17‒35-vuotiaiden somalityttöjen ja -naisten teemahaastattelusta vuosilta 2003–2006. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaista somalityttöä pidetään maineeltaan hyvänä ja miten tytön maine voi mennä. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä sitä, mikä merkitys sosiaalisilla verkostoilla on tyttöjen maineen määrittelyssä. Toisaalta kysytään, mitä somalitytöt ja nuoret naiset itse ajattelevat tytön maineeseen liittyvistä odotuksista ja miten he niistä tietoisina toimivat. Lähestymistapa rakentuu uskontotieteen, antropologian, sukupuolentutkimuksen, tyttötutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja kulttuurimaantieteen näkökulmia yhdistelemällä. Ensimmäisessä aineistontulkintaluvussa tarkastellaan tyttöyteen ja maineen rakentumiseen liittyvää ruumiillista merkityksenantoa pukeutumisen, seksuaalisuuden, tyttöjen ympärileikkausta koskevan asennemuutoksen ja seurustelun teemojen kautta. Toisessa luvussa keskitytään kaupunkitilan ja tyttöjen vapaa-ajanvieton sosiotilallisiin tulkintoihin sekä tyttöjen käytöstä kodin ulkopuolella määritteleviin ja mainetta rakentaviin puheisiin. Haastatellut arvostivat islamiin ja somaliperinteeseen liittyviä arvoja ja pitivät niitä oman käytöksensä ohjenuorina. Omanarvontunto, itsekontrolli ja vastuuntunto omista teoista liitettiin ”hyvään tyttöyteen”. Tyttöjen toimijuus ilmeni heihin kohdistuvien odotusten suuntaisena käyttäytymisenä ja näiden ihanteiden arvostamisena. Toimijuus näkyi myös tiettyjen tyttöihin ja poikiin kohdistuvien erilaisten odotusten kyseenalaistamisena ja joissakin tapauksissa vastoin odotuksia toimimisena. Turkua myös verrattiin somalityttöjen käytöksen osalta pääkaupunkiseutuun. Tässä vertailussa Turku nimettiin kulttuurisen jatkuvuuden, pääkaupunkiseutu kulttuurisen muutoksen paikaksi. Haastateltujen mukaan yhteisöllisiä tulkintoja tyttöjen käytöksestä tehtiin puheissa ja juoruissa, usein suhteessa havaintoihin suomalaistyttöjen käytöksestä. Tyttöjen arkeen nämä etniset ja moraaliset eroteot eivät kuitenkaan vaikuttaneet aina samalla tavoin, koska tulkinnat tyttärille sopivasta ja mahdollisesta käytöksestä voivat vaihdella perheiden välillä. Tutkimus tuo esille, että tytön hyvä maine on eräs perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Somalityttöjen käytös on myös eräs yhteisöllinen peili, jota vasten tehdään laajempia tulkintoja somalikulttuurin ja uskonnollisten arvojen tilasta diasporassa. Liiallinen muutos tyttöjen käyttäytymisessä uhkasi yhteisöllistä jatkuvuutta ja uskonnolliskulttuuristen arvojen välittymistä seuraaville sukupolville. Laajasti ymmärrettynä ”hyvä tyttöys” ja hyvä maine oli onnistuneen kulttuurisen neuvottelun tulosta diasporassa. Se tarkoitti, että tyttö kiinnittyi somalialaiseen taustaansa ja sen välittämiin arvoihin, osallistuen samalla kuitenkin myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

Unveiling Shi’i Religious Identities: Case Studies of Hijab in Culturally Homogeneous Canadian Schools

This qualitative case study explored 10 young female Shi’i Muslim Arabic-Canadian students’ experiences associated with wearing the Hijab (headscarf) within their home, community, and predominantly White Canadian public elementary school environments. The study integrated several bodies of scholarly theories in order to examine the data under a set of comprehensive lenses that more fully articulates and theorizes on the diversity of female Shi’i Muslim Canadian students’ experiences. These theories are: identity theories with a focus on religious identity and negative stereotypes associated with Muslims; feminism and the Hijab discourses; research pertaining to Muslims in school settings; and critical race theory. In order to readdress the dearth of information about Shi’is’ experiences in schools, this study provides an in-depth case study analysis in which the methodology strategies included 10 semi-structured in-depth interviews, 2 focus-group meetings, and the incorporation of the researcher’s fieldnotes. Data analysis revealed the following themes corresponding to participants’ experiences and values in their social worlds of home, community, and schools: (a) martyrdom and self-sacrifice as a means for social justice; (b) transformational meaning of the Hijab; (c) intersectionality between culture, religion, and gender; and (d) effects of visits “back home” on participants’ religious identities. Additional themes related to participants’ school experiences included: (a) “us versus them” mentality; (b) religious and complex secular dialogues; (c) absence of Muslim representations in monocultural schools; (d) discrimination; (e) remaining silent versus speaking out; and (f) participants’ strategies for preserving their identities. Recommendations are made to integrate Shi’i Muslim females’ identity within the context of Islam and the West, most notably in relation to: (a) the role of Muslim community in nondiverse settings as a space that advances and nurtures Shi’i Muslim identity; and (b) holistic and culturally responsive teaching that fosters respect of others’ religiosity and spirituality. This study makes new inroads into feminist theorizing by drawing conceptual links between these previously unknown connections such as the impact of the historical female exemplary role model and the ritual stories on the experiences of Muslim females wearing the Hijab.

"I'm Your Biggest Fan, I'll Follow You ... " Lady Gaga, Little Monsters and the Religious Dimension of Fandom in Pop Music

This thesis examines the religious dimension of fandom in popular music, taking as an object of reflection Lady Gaga and her fans. I combine fan studies with theories of immanence as well as Deleuze and Guattari's notion of the process of becoming, and provide a theoretical reading of the relationship between Lady Gaga and her most fervent fans, the 'little monsters.' Both fandom and religion promise a stable sense of identity and authentic community to devotees. Performing deconstructive discourse analysis on three of Lady Gaga's music videos, I demonstrate how fandom, like organized religion, can simultaneously be an emancipatory practice and a practice that seeks to deny individual subjects their agency. This thesis provides a new theoretical framework for understanding fandom, and illustrates how the purported benefits of both fandom and religion can only be gained when the figureheads of each group are symbolically destroyed by the members themselves.