Design and Drive-Cycle Based Analysis of Direct-Driven Permanent Magnet Synchronous Machine for a Small Urban Use Electric Vehicle

A direct-driven permanent magnet synchronous machine for a small urban use electric vehicle is presented. The measured performance of the machine at the test bench as well as the performance over the modified New European Drive Cycle will be given. The effect of optimal current components, maximizing the efficiency and taking into account the iron loss, is compared with the simple id=0 – control. The machine currents and losses during the drive cycle are calculated and compared with each other.

Atk-avusteinen tilintarkastus: mahdollisuudet ja haasteet Case-yritys x

Suuri osa tilintarkastuksessa hyödynnettävästä informaatiosta on nykyään tallennettuna asiakasyritysten tietojärjestelmiin. Atk-avusteinen tilintarkastus tarkoittaa asiakkaan tietojärjestelmistä poimitun aineiston hyödyntämistä tilintarkastuksen tavoitteita tukevien dataanalyysien tekemiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on nostettu esille atk-avusteisen tarkastuksen mahdollisuudet tilintarkastuksen tehostamiseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi. Samalla on kuitenkin havaittu atk-avusteiseen tarkastukseen liittyvän haasteita, joista johtuen sen käyttö tilintarkastuksessa on vähäistä. Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä atk-avusteisesta tarkastuksesta ja sen hyödyntämisestä osana tilintarkastusta tutkimalla atk-avusteisen tarkastuksen mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimuksen kohteena ovat myös atk-avusteisen tarkastuksen käyttöpäätöksiin vaikuttavat tekijät ja tarkastuksen onnistumista edesauttavat tekijät. Tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia aikaisempiin tutkimuksiin perustuvan teoreettisen tarkastelun ja tilintarkastuspalveluja tarjoavasta case-yrityksestä haastatteluin kerätyn empiirisen aineiston avulla. Atk-avusteinen tarkastus mahdollistaa tarkastuksen kattavuuden parantumisen, koska otospohjaisen tarkastuksen sijaan voidaan tarkastaan kokonaisia tapahtumaperusjoukkoja. Atk-avusteisen tarkastus mahdollistaa myös tarkastuksen tehostamisen, koska sen avulla voidaan automatisoida manuaalisia työvaiheita. Tilintarkastustyötä ohjaavat tilintarkastusstandardit ja tilintarkastusyrityksen sisäiset tarkastusmetodologiset ohjeistukset eivät kuitenkaan aina huomioi atk-avusteista tarkastusta tarkastusmenetelmänä riittävällä tavalla, mikä voi johtaa päätökseen olla hyödyntämättä sitä. Atk-avusteisessa tarkastuksessa tarvitaan muita tarkastusmenetelmiä syvällisempää teknologista osaamista, mikä edellyttää panostuksia osaamisen kehittämiseen. Atk-avusteiseen tarkastukseen voi liittyä taloudellisia haasteita erityisesti, kun sitä käytetään ensimmäisen kerran tilintarkastustoimeksiannossa. Atk-avusteisen tarkastuksen hyödyntämistavoissa on paljon vaihtelua, koska sen hyödyntäminen on vapaaehtoista. Yhteistyöhön ja kommunikaatioon liittyvät tekijät ovat keskeinen haaste atk-avusteisessa tarkastuksessa. Syyt atk-avusteisen tarkastuksen haasteiden taustalla liittyvät toisiinsa ja esimerkiksi monet tekniset tai taloudelliset haasteet voivat pohjimmiltaan johtua kommunikaatio-ongelmista. Tarkastuksen huolellinen suunnittelu yhteistyössä eri tahojen välillä mahdollistaa atk-avusteisen tarkastuksen hyödyntämisen tarkastukseen sopivalla tavalla ja edesauttaa tarkastuksen onnistumista.

Syyttömänä tuomitut – Vanhemman vankeusrangaistus lapsen oikeuksien rajoituksena

Lapsen vanhemman vankeusrangaistus ei saisi asettaa lasta eriarvoiseen asemaan muiden lasten kanssa. On kuitenkin selvää, että vankivanhempien lapset ovat enemmän tai vähemmän huonommassa asemassa muihin lapsiin nähden riippumatta siitä, asuvatko he vankilassa tai vankilan ulkopuolella. Tarkoitukseni on tutkia, näiden lasten oikeuksien rajoituksia suhteessa kansainvälisiin velvoitteisiin ja perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin. Lisäksi esitän, miten vanhemman vankeusrangaistusta ja lapsen vankilaan sijoittamista voitaisiin kehittää lapsi- ja perheystävällisempään suuntaan. Tutkimukseni on pääosin oikeusdogmaattinen, eli systematisoin lainsäädäntöä ja oikeuslähteitä. Lisäksi olen lapsitapaamista koskevilta osin kerännyt aineistoa itse vankiloille suunnatulla kyselyllä. Lapsen oikeudet edellyttävät, että vankilan ulkopuolella asuvat lapset voivat pitää yhteyttä ja tavata vankivanhempaansa usein ja säännöllisesti. Tapaamisten tulee olla lisäksi järjestetty lapsille sopivalla tavalla. Suhteellisuusperiaatteen valossa ei ole perusteltua yleisellä tasolla rajoittaa vangin yhteydenpitoa lapsensa kanssa. Laissa tulisi säätää yhteydenpidon vähimmäislaajuudesta lailla säätämisen sekä täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimusten edellyttämällä tavalla. Vankivanhempien ja heidän lastensa yhdenvertaisuuden vuoksi myös miesvangeilla on oltava tosiasialliset mahdollisuudet päästä vankilan perheosastolle. Tällä hetkellä tilanne ei ole näiltä osin tyydyttävä. Perheosastosijoituksen sääntelyssä tulisi lapsen edun vuoksi luopua lapsille asetetuista ehdottomista ikärajoista, ja toisaalta rajoittaa perheosastosijoitusten määrää. Vankilaan sijoitettujen lasten yhteydenpidosta vankilan ulkopuolelle tulisi ottaa säännökset lakiin. Lapsen etu on tapaus- ja yksilökohtaista, joten liian tiukka ehdoton sääntely ei välttämättä toteuta lapsen etua yksittäistapauksessa. Kun sääntelyä ja käytäntöjä tarkastellaan lapsen edun kautta, päästään tilanteeseen, jossa lapsen oikeudet toteutuvat niin hyvin kuin mahdollista. Viranomaisia tulisi ohjeistaa arvioimaan lapsen etua kattavasti kaikissa lasta koskevissa asioissa.

Huumori osana käsityöprosessia. Esiopetusikäisten lasten huumori yhteistoiminnallisessa suunnittelutehtävässä sekä yksilöllisessä kokonaisen käsityön prosessissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja dokumentoida esiopetusikäisten lasten käsityöprosessissa esiintyvää huumoria. Kyseessä on kuvaileva, aineistolähtöinen kvalitatiivinen tutkimus. Huumorin ilmenemistä tutkittiin sekä yhteistoiminnallisen käsityöprosessin suunnitteluvaiheessa että lapsen henkilökohtaisen kokonaisen käsityöprosessin eri osa-alueissa. Tutkimusongelmat jakautuivat kolmeen eri osioon. Ensimmäiseksi tutkittiin lasten yhteistoiminnallista suunnitteluprosessia, josta pyrittiin kartoittamaan ne asiat, joihin lapsiryhmä liitti huumoria. Lapsiryhmän tehtävänä oli suunnitella yhdessä hauska hahmo, joka naurattaisi muita. Prosessia analysoitiin videoidun materiaalin avulla jälkikäteen siten, että toiminnasta etsittiin tilanteita, joissa lapset nauroivat tai hymyilivät. Toiseksi tutkittiin jokaisen lapsen henkilökohtaista kokonaisen käsityön prosessia ja sen eri vaiheissa esiintyvää huumoria. Kokonainen käsityöprosessi koostuu suunnittelu-, valmistus- ja arviointivaiheesta ja tutkimuksen toisen vaiheen analyysi on jaettu niiden mukaan kolmeen osaan. Jokaisesta prosessin vaiheesta etsittiin kuvallisten dokumenttien ja videoidun materiaalin avulla niitä tekijöitä, joiden kautta lapsi ilmaisi hahmoonsa liittyvää huumoria. Viimeisenä tutkimuskysymyksenä oli selvittää, onko lasten yhteisestä suunnitteluprosessista siirtynyt vaikutteita lasten henkilökohtaisiin suunnitelmiin tai käsityötuotteisiin. Tätä tarkasteltiin vertaamalla lasten henkilökohtaisia suunnitelmapiirustuksia ja valmiita käsityötuotteita lapsiryhmän yhteiseen suunnitelmapiirustukseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty 17 lapsen esiopetusryhmästä ja tutkimusjoukkoon on valittu tästä ryhmästä seitsemän lasta, neljä tyttöä ja kolme poikaa. Lapset toteuttivat yhteistoiminnallisen suunnitteluprosessin ja henkilökohtaiset kokonaisen käsityön prosessinsa kahdessa sukupuolen mukaan jaetussa ryhmässä. Tutkimuksen tulokset on jaettu tutkimusongelmien mukaisesti kolmeen eri osioon ja lisäksi ne on jaoteltu sukupuolen mukaan, jotta on mahdollista tarkastella myös tyttöjen ja poikien erilaista huumoria. Lapset liittivät toimintaansa huumoria kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Jokainen lapsi toteutti oman kokonaisen käsityön prosessin ja onnistui liittämään jokaiseen vaiheeseen humoristisia asioita, jotka naurattivat tekijän lisäksi myös muita. Myös tyttöjen ja poikien erilaisesta huumorista saatiin viitteitä. Tyttöjen huumori suuntautui pitkälti hahmon hassuun ulkonäköön, kun taas pojilla hahmon muut ominaisuudet kertoivat sen humoristisuudesta. Sekä käsityöprosessi että huumori rakentuvat sosiaalisesti. Käsityöprosessiin kuuluu sosiaalinen kanssakäyminen, jonka seurauksena mukaan saadaan myös huumoria, oli kyse minkä ikäisistä ihmisistä tahansa.

Valmistuvien käsityön aineenopettajaopiskelijoiden näkemyksiä käsityön aineenopettajan työnkuvasta

Tässä tutkielmassa kartoitettiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaista käsityön aineenopettajan työnkuvaa lähiaikoina valmistuvien opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuskysymys on: Minkälaisia näkemyksiä käsityön aineenopettajaopiskelijoilla on käsityön aineenopettajan työnkuvasta? ja alaongelmina Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia käsityön aineenopettajaopiskelijat näkevät tulevassa työssään? Tutkielma toteutettiin laadullisena fenomenografisena tutkimuksena, jossa vastaajien erilaiset näkemykset ovat kiinnostuksen kohteena. Kysely suoritettiin Google forms -nettikyselynä, joka sisälsi avoimia kysymyksiä ja joka lähetettiin kaikille maisterivaiheen opiskelijoille (58 opiskelijaa), jotka lukevat pääaineenaan käsityökasvatusta. Kyselyyn vastasi 15 opiskelijaa. Vastaukset analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jossa käytettiin Blombergin (2008) mallia opettajan työskentelystä ryhmän jäsenenä (työyhteisö), ryhmän johtajana (opetustilanteet) ja verkostoissa toimijana. Tutkimustulosten mukaan käsityön aineenopettajan työ on opetustilanteisiin painottunutta työskentelyä, jossa tullaan enenevissä määrin korostamaan yhteistyötä niin työyhteisön kuin verkostojenkin tasolla. Työn vaativuuden odotetaan kasvavan ajan puutteen ja kasvavien sisältöjen myötä. Käsityön aineenopettajan tärkeimmät tehtävät ovat arjen perustaitojen opettaminen ja mielihyvän aikaansaaminen oppilaille. Myös omaa ammatillista kehittymistä pidettiin tärkeänä. Yksilöllisen ohjauksen tarve, työturvallisuus ja työskentelytilat ovat käsityön aineenopettajan työn erityispiirteitä. Uudet opetussuunnitelman perusteet (2014) mahdollistavat monenlaiset oppiaineen toteutuksen tavat ja yhteistyön mahdollisuudet. Toisaalta opiskelijat kokevat perusteiden tulkinnan olevan haastavaa. Myös teknologinen kehitys ja ajan puute asettavat omat haasteensa käsityön aineenopettajan työlle. Johtopäätöksinä voidaan todeta opiskelijoiden olevan valmiita kehittämään käsityöoppiainetta monimateriaaliseen suuntaan ja toteuttamaan käsityön ja muiden aineiden integrointia. Opiskelijat ovat myös selkeästi perehtyneet opetussuunnitelman perusteisiin (2014). Jatkotutkimusaiheissa haluaisimme tutkia: Miten käsityön aineenopettajat tulkitsevat opetussuunnitelman perusteita (2014)? Käsityöoppiaineen tulevaisuus, muuttuuko sisältö vai pysyykö samana? Minkälaisia ovat tulevaisuuden valinnaisaineet? Toteutuuko yhteisopettajuus käsitöissä tulevaisuudessa?

Pissakoulu lasten toiminnallisen kastelun hoidossa: Intervention vaikuttavuuden arviointi kastelun määrän ja lasten kokemuksien avulla

Kastelu on merkittävästi lapsen arkielämää haittaava kiusallinen oire. Koulun aloittavista perusterveistä lapsista 10 – 25 % kastelee viikoittain joko päivällä ja/tai yöllä. Keskeistä kastelevan lapsen hoidossa on kastelua vähentävien ja virtsarakon hallintaa lisäävien tapa-asioiden ohjaus ja uusien toimintamallien vakiinnuttaminen lapsen arkeen. International Children’s Continence Societyn (ICCS) suositusten mukaan arjen tapa-asioiden ohjaukseen perustuvan uroterapian tulisi olla kastelevan lapsen ensisijainen hoitomuoto. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida pissakoulu-intervention vaikuttavuutta kastelun hoidossa sekä kuvata lasten kokemuksia pissakoulusta. Tutkimusasetelmassa käytettiin toisiaan täydentävinä sekä kvantatiivisia että kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä. Kuusikymmentäyhdeksän hoitoresistentiksi kastelijaksi luokiteltua 6-12-vuotiasta lasta osallistui polikliiniseen pissakouluun 4-6 lapsen ryhmissä kahtena erillisenä päivänä kahden kuukauden välein. Otoskooksi määriteltiin voima-analyysin perusteella 52. Ohjauksen sisältö perustui ICCS:n suosituksiin ja toteutuksessa painotettiin lapsilähtöisyyttä sekä yhdessä tekemistä ja keskustelua. Kvantitatiivisen osan aineistonkeruumenetelmänä käytettiin viikon WC-päiväkirjaa. Kastelun määrän muutoksia mitattiin ennen ja jälkeen molempien pissakoulupäivien ja tulokset analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin pissakoulun toisen päivän päätteeksi haastattelemalla viisi ensimmäistä pissakouluryhmää, jonka jälkeen aineiston todettiin saturoituneen. Ryhmäkeskustelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistuneista 69 lapsesta 58:lta saatiin tiedot kaikilta neljältä mittauskerralta. Lapset olivat iältään keskimäärin 8,3 vuotiaita, 34 oli tyttöä ja 24 poikaa. Verrattaessa ensimmäisen ja viimeisen mittauksen keskiarvojen välisiä eroja kuivat päivät (3,5 vrt. 5,3, p<0.001) ja kuivat yöt (2,4 vrt. 3,9, p<0.001) lisääntyivät tilastollisesti merkitsevästi. Päiväkastelun osalta 24/40 (60 %) ja yökastelun osalta 23/46 (50 %) lapsella kastelu väheni ≥50 %. Kuivaksi tuli 13/58 (22 %) lasta. Ryhmähaastatteluihin osallistui 19 lasta (12 tyttöä ja 7 poikaa, keski-ikä 8,9 vuotta). Lapset kokivat kastelun monella tapaa arkea haittaavaksi noloksi pulmaksi. Pissakoulu auttoi heitä tulemaan pissarakon pomoksi, jolloin pulmasta tuli hallittava tai siitä pääsi kokonaan eroon. Erityisen tärkeää lapsille oli tavata toisia kastelevia lapsia ja jakaa kokemuksia heidän kanssaan sekä oppia tekemällä lapsilähtöisin menetelmin. Pissakoulu on lapsilähtöinen ja vaikuttava hoitotyön interventio, joka arjen tapa-asioiden muutoksilla auttaa lapsia saavuttamaan paremman virtsarakon hallinnan ja vähentämään kastelua tarjoten myös arvokasta vertaistukea.

Anàlisi estructural de voltes ceràmiques i patologies de l’ església de Sant Narcís

Aquest treball analitza dues tipologies de voltes (la volta de quatre punts i la volta de maó de pla o cúpula seimiesfèrica) , situades a l’església de Sant Narcís a Girona, amb la finalitat d’establir un model de mesura i estudi aproximat de la seva capacitat portant. L’abast del projecte es pot dividir en tres grans blocs: el primer, desenvolupa l’origen tècnic i històric de les voltes i del barri de Sant Narcís; el segon, tracta de la composició de materials i elements, duent a terme una anàlisi constructiva i patològica que defineix les característiques, ordre i deficiències de diferents elements i materials que formen part de l’edifici; i el tercer bloc tracta del càlcul estructural, on es realitzen diferents modelitzacions d’una de les voltes de quatre punts i de la volta semiesfèrica de l’església de Sant Narcís, amb la fi de verificar i trobar el model més apropiat per dur a terme una anàlisi, mitjançant el programa de càlcul ANSYS

El retroproyector en la enseñanza de la Física y Química.

A través de la elaboración de transparencias y su utilización, se espera la simplificación de la materia y, por tanto, una mayor asimilación por parte de los estudiantes. La utilización de los medios audiovisuales ha permitido comprobar con absoluta claridad dos importantes extremos: los alumnos aprenden más rápidamente y retienen más tiempo el conocimiento inculcado. De la experiencia se han beneficiado 630 alumnos de BUP y 50 de Formación Profesional, pertenecientes a los Centros Tomás Morales e Isabel de España. Resultados: Prácticamente el cien por cien del alumnado que ha tenido contacto directo con el proyecto se ha mostrado satisfecho de la experiencia. El interés del profesorado ha ido en aumento a medida que ha tomado contacto con el sistema de enseñanza. Los resultados prácticos no son, sin embargo, tan satisfactorios. Algunas partes de la materia se asimilan con el sistema audiovisual, aunque no debe considerarse como única solución para la didáctica de cualquier asignatura. Conclusiones: La utilización de transparencias debe ser considerada como un medio y no como un fin en sí mismo. Este método debe estar integrado dentro del desarrollo curricular de la asignatura; debe buscarse una complementación entre los distintos medios audiovisuales para reforzar todas las situaciones de aprendizaje. Mediante la visualización de situaciones, esquemas, representaciones gráficas, etc., se despierta la curiosidad del alumno, estimulando los planteamientos, problemas, etc.

Aspectos sociales y económicos de la Educación Ambiental en las Enseñanzas Medias.

Pretende dar una formación global e integral a los alumnos coordinando las distintas disciplinas que convergen en la Educación Ambiental, que les lleven a investigar y conocer los aspectos naturales, económicos y sociales de su medio. Objetivos: conocer por parte de los alumnos la problemática medioambiental de su entorno, tanto natural como económica y social. El desarrollo de actitudes de participación activa y proporcionar las aptitudes necesarias para proteger y mejorar el medio ambiente. Muestra: 50 alumnos de tercero de Formación Profesional de los Institutos de Güimar y de Granadilla. Se realizaron encuestas. Se ha conseguido un aumento de la conciencia y sensibilidad de los alumnos por su medio, la adquisición de unos conocimientos sobre la problemática medioambiental y la posibilidad de llevar a cabo un enfoque interdisciplinar de los temas que se traten.

Prevalencia de enfermedad celiaca en Latinoamérica: revisión sistemática de la literatura y meta-análisis

Introducción: La enfermedad celiaca (EC) es una enfermedad autoinmune (EA) intestinal desencadenada por la ingesta de gluten. Por la falta de información de la presencia de EC en Latinoamérica (LA), nosotros investigamos la prevalencia de la enfermedad en esta región utilizando una revisión sistemática de la literatura y un meta-análisis. Métodos y resultados: Este trabajo fue realizado en dos fases: La primera, fue un estudio de corte transversal de 300 individuos Colombianos. La segunda, fue una revisión sistemática y una meta-regresión siguiendo las guías PRSIMA. Nuestros resultados ponen de manifiesto una falta de anti-transglutaminasa tisular (tTG) e IgA anti-endomisio (EMA) en la población Colombiana. En la revisión sistemática, 72 artículos cumplían con los criterios de selección, la prevalencia estimada de EC en LA fue de 0,46% a 0,64%, mientras que la prevalencia en familiares de primer grado fue de 5,5 a 5,6%, y en los pacientes con diabetes mellitus tipo 1 fue de 4,6% a 8,7% Conclusión: Nuestro estudio muestra que la prevalencia de EC en pacientes sanos de LA es similar a la notificada en la población europea.

Perfil de resistencia microbiológico en ciudados intensivos adultos en la fundación Santa Fe de Bogotá año 2014

Se realizó un estudio descriptivo, retrospectivo; se usó la base de datos de los aislamientos microbiológicos documentados en las UCI de la Fundación Santa fe de Bogotá para el año 2014. La prevalencia de bacterias resistentes en los aislamientos de la FSFB no es baja, por lo que se requiere una terapia empírica acertada acorde con la flora local. Se requieren estudios analíticos para evaluar factores asociados al desarrollo de gérmenes multi resistentes y mortalidad por sepsis