MEMOIR OF THE LIFE, CHARACTER, AND PUBLIC SERVICES OF THE LATE HON. HENRY WM. DE SAUSSURE, PREPARED AND READ ON THE 15th FEBRUARY, 1841, AT THE CIRCULAR CHURCH, CHARLESTON, BY APPOINTMENT OF THE SOUTH CAROLINA BAR ASSOCIATION.

A special meeting of the Association was held as it was resolved that Chancellor Harper was requested to prepare a memoir of the late Chancellor De Saussure.

Um drama da crítica: Oscar Wilde, Walter Pater e Matthew Arnold, lidos por Fernando Pessoa

Tese de doutoramento, Estudos da Literatura e da Cultura (Teoria da Literatura), Universidade de Lisboa, Faculdade de Letras, 2014

On the conservatism of post-Jungian criticism: competing concepts of the symbol in Freud, Jung and Walter Benjamin

The renewed interest in analytical psychology by academics working in the humanities has led to the emergence of a post-Jungian field of cultural criticism, at the theoretical core of which stands Jung's theory of symbolism. This article examines the centrality of symbolism to both Freud and Jung's psychology and explains how the differing concepts of the symbol lead to their divergent theories of interpretation in psychology and art criticism. Acknowledging the advantages of Jung's more expansive account of the symbol, it argues that Walter Benjamin's critical engagement with Jung nonetheless provides a useful correction to the problematic conservatism inherent to his concept of the symbol and its contemporary application.

Walter Benjamin and the Inhumanities: Towards a Pedagogical Anti-Nietzscheanism

The following discussion is intended as a critical intervention into recent debates about the “crisis of the humanities,” reading the symptomaticity of crisis in the medical sense of a turning point. It does so from the perspective of the work of Walter Benjamin, whose own transdisciplinary practice of thought has been characterized as a “philosophy directed against philosophy” and a “philosophizing beyond philosophy,” and stands as a model for the kind of intellectual and para-academic activity evoked here. Historically re-situating Benjamin’s famous allegory of the Angel of History from the twentieth-century context of the “crisis of culture” to the contemporary “crisis of education,” it attempts to reconstruct a dialectical understanding of pedagogization within Benjamin’s work, which is used to sketch out the contours of a critically reimagined pedagogy of the Inhumanities.

Towards a Critique of Educative Violence: Walter Benjamin and ‘Second Education’

Although modern systems of mass education are typically defined in their opposition to violence, it has been argued that it is only through an insistent and critical focus upon violence that radical thought can be sustained. This article seeks to take up this challenge in relation to Walter Benjamin’s lesser-known writings on education. Benjamin retained throughout his life a deep suspicion about academic institutions and about the pedagogic, social and economic violence implicated in the idea of cultural transmission. He nonetheless remained committed to the possibility of another kind of revolutionary potential inherent to true education and, when he comes to speak of this in his Critique of Violence, it is remarkable that he describes it as manifesting an educative violence. This article argues that Benjamin’s philosophy works toward a critique of educative violence that results in a distinction between a ‘first’ and ‘second’ kind of education and asks whether destruction might have a positive role to play within pedagogical theories in contrast to current valorisations of creativity and productivity.

Plan af Kajana utgifven 1841 af C. W. Gyldé

1 kartta : vär. ; 40,9 x 54,9 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:4000]. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista.

Plan af St. Mickel utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) oli maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri vuosina 1854-72. Ylitirehtööri omisti paljon aikaansa metsänhoidon ja maanjakotoiminnan lisäksi myös maamme kartastotoiminnalle. Hän julkaisi vuonna 1853 Suomenmaan korko-kartan, joka on maailman ensimmäisiä korkeusvyöhykekarttoja. Myös Suomen yleiskartan 1:400 000 (Karta över Finland) ensimmäisen painoksen karttalehdet painettiin vuosina 1864-1872 hänen johtajakaudellaan. Vuosina 1837-1843 toimiessaan maanmittausinsinöörinä maanmittaushallituksessa C. W. Gyldén julkaisi Suomen kaikkien silloisten kaupunkien kaupunkikartat, yhteensä 31 karttalehteä. Nämä asemakaavakartat painettiin kaikki samassa koossa 50,8 x 65,9 cm. Tästä johtuen karttojen mittakaavat vaihtelivat asteikkojen 1:3200 – 1:10000 välillä. Kaupungin asemakaavan lisäksi jokaisessa kartassa on yleissilmäyskartta, julkisten rakennusten luettelo sekä niiden sijainti. Lisäksi hän julkaisi vuonna 1844 näiden kaupunkien historiaa ja tilastotietoja kuvaavan selityskirjan.

Plan af Nådendal utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Naanatalin kartta. - 1 kartta : vär. ; 40 x 53,7 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:4000]. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista.

Plan af Tavastehus utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Hämeenlinnan kartta. - 1 kartta : vär. ; 40,4 x 53,5 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:4000]. - Sisältää luettelon kortteleista ja julkisista rakennuksista.

Plan af Fredricshamn utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Haminan kartta. - 1 kartta : vär. ; 40,5 x 54,4 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava: [1:8000]. - Sisältää luettelon julkisista paikoista ja rakennuksista.

Plan af Tammerfors utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Tampereen kartta. - 1 kartta : vär. ; 41 x 54,5 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava: [1:4000]. - Sisältää luettelon kortteleista ja julkisista rakennuksista.

Plan af Nycarleby utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Uusikaarlepyyn kartta. 1 kartta : vär. ; 40,9 x 54,9 cm, lehti 45 x 60 cm. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista. - Mittakaava: [1:3200]

Plan af Raumo utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Rauman kartta. - 1 kartta : vär. ; 40,7 x 54,4 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:4000]. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista.