Business Process Management: 13th International Conference, BPM 2015, Innsbruck, Austria, August 31 -- September 3, 2015, Proceedings

BPM 2015 was the 13th International Conference on Business Process Management. It provided a global forum for researchers to meet and exchange views over research topics and outcomes in business process management. BPM 2015 was hosted by the University of Innsbruck and took place August 31 to September 3.

Submission to the Senate Economics References Committee Inquiry into affordable housing 20 August 2014: De-risking development of medium density housing to improve housing affordability and boost supply

This submission addresses the problem of housing price inflation, the chronic under-supply of new housing stock, and the resultant decline in housing affordability for low and middle income households. It specifically focusses on the supply of medium density housing (multi-unit development) in Melbourne, although we believe that the observations made about housing in supply in Melbourne are relevant in other urban centres and to other types of housing supply. In terms of medium density housing (MDH) our concern also extends to the poor quality and design. Why the market tends to deliver generic apartments of poor quality and design which are uncompetitive with lower density housing and amenity despite planning objectives, and how this apparently intractable problem can be overcome is the topic of this submission...

Luonto, tiede ja teknologia : Kansanvalistuksen Suomi-kuva 1870-1920

Nature, science and technology. The image of Finland through popular enlightenment texts 1870-1920 This doctoral thesis looks at how Finnish popular enlightenment texts published between 1870 and 1920 took part in the process of forming a genuine Finnish national identity. The same process was occurring in other Nordic countries at the time and the process in Finland was in many ways influenced by them, particularly Sweden. In Finland the political realities under Russian rule especially during the Russification years, and the fact that its history was considered to be short compared to other European countries, made this nation-building process unique. The undertaking was led by members of the national elite, influential in the cultural, academic as well as political arenas, who were keen to support the foundation of a modern Finnish identity. The political realities and national philosophy of history necessitated a search for elements of identity in nature and the Finnish landscape, which were considered to have special national importance: Finland was very much determined as a political entity on the basis of its geography and nature. Nature was also used as means of taking a cultural or political view in terms of, for example, geographical facts such as the nation s borders or the country s geographical connections to Western Europe. In the building of a proper national identity the concept of nature was not, however, static, but was more or less affected by political and economic progress in society. This meant that nature, or the image of the national landscape, was no longer seen only as a visual image of the national identity, but also as a source of science, technology and a prosperous future. The role of technology in this process was very much connected to the ability to harness natural resources to serve national interests. The major change in this respect had occurred by the early 20th century, when indisputable scientific progress altered the relationship between nature and technology. Concerning technology, the thesis is mainly interested in the large and at the time modern technological manifestations, such as railways, factories and industrial areas in Finland. Despite the fact that the symbiosis between national nature and international but successfully localized technology was in Finnish popular enlightenment literature depicted mostly as a national success story, concerns began to arise already in last years of the 19th century. It was argued that the emerging technology would eventually destroy Finland s natural environment, and therefore the basis of its national identity. The question was not how to preserve nature through natural science, but more how to conserve such natural resources and images that were considered to be the basis of national identity and thus of the national history. National parks, isolated from technology, and distant enough so as to have no economic value, were considered the solution to the problem. Methodologically the thesis belongs to the genre of science and technology studies, and offers new viewpoints with regard to both the study of Finnish popular enlightenment literature and the national development process as a whole.

En sjukdom af högst elakt släckte : Återfallsfebern på Sveaborg och i Karlskrona 1788-1790

Sommaren 1788 drabbades den svenska flottan av en svårartad febersjukdom. Febern, som senare definierats som febris recurrens el. återfallsfeber, hade sitt ursprung i den ryska flottan. Besättningen ombord skeppet Vladislav, krigsbytet från slaget vid Hogland, bar på ett stort antal smittade klädlöss. Efter flottans ankomst till Sveaborg spred sig sjukdomen snabbt bland manskapet, men även bland fästningens garnison. Förhållandena inom militären, både inom lantarmén och framför allt inom flottan, var gynnsamma för epidemiers spridning. De trånga utrymmena, den ensidiga kosten, det undermåliga dricksvattnet, den bristande hygienen: allt gynnade uppkomsten och spridningen av olika epidemier. Manskapets försämrade allmäntillstånd gjorde, att sjukdomarna blev mera förödande än vad de i andra förhållanden skulle ha varit. Bristen på manskap och material under Gustav III:s ryska krig var enormt, bl.a. var bristen på medicinsk personal och -utrustning skriande. Då flottan och armén drabbades av en epidemi av katastrofala dimensioner stod myndigheterna hjälplösa. Epidemin visaqr tydligt hur illa förberett hela kriget var och hur misskött flottans sjukvård var. På Sveaborg var förhållandena fruktansvärda. Halva garnisonen uppges ha avlidit, och det låg travar av lik överallt. Kaserner m.fl. byggnader adapterades till provisoriska lasarett och det rådde brist på allt. De medicinska myndigheterna representerades av den till fästningen skickade andra fältläkaren, som tillsammans med läkarna på fästningen gjorde sitt bästa i enlighet med tidens vårdmetoder. Då den svenska örlogsflottan i november seglat över tilll Karlskrona spred sig epidemin i staden. Sjukdomen grasserade också bland de civila. Då sjukdomens orsak och utbredningssätt var okända, kunde man varken hindra epidemin från att spridas eller genomföra adekvata vårdmetoder. Tvärtom, med de hemförlovade båtsmännen spred sig sjukdomen även till de övriga delarna av riket. Under 1789 var flottan p.g.a. de många sjukdomsfallen närmast operationsoduglig. Under vårvintern och våren 1790 avtog epidemin. Epidemin var ett svårt medicinskt problem. För att utreda situationen i Karlskrona skickade den tillförordnade regeringen, utredningskommissionen och Collegium medicum sina egna representanter till staden. De olika läkarnas sjukdomssyner grundade sig främst på tron om sjukdomars uppkomst genom miasma och förbättrandet av luftkvaliteten sågs som en väsentlig vårdform. I arbetet jämförs de olika myndigheternas och några av de på platsen varande läkarnas syn på sjukdomens art, dess orsaker och ursprung. De flesta härleder sjukdomen till den ryska flottan, och nämner någon form av smitta. Som främsta sjukdomsorsak nämns dock miasma och de rekommenderade vårdformerna representerade den humoralpatologiska synen. Förste amiralitetsläkaren Arvid Faxe representerar dock en annan åsikt, i det att han enbart tror på sjukdomens överföring via smitta. Epidemin var också ett politiskt problem. Epidemin var en lokal angelägenhet ända till dess att flottans operationer hämmades av manskapsbristen, varefter den blev ett ärende på högsta nivå. Kungen ingrep sommaren 1789 genom att grunda en kommision med rätt vidsträckta befogenheter. I Karlskrona verkar de militära myndigheterna och läkarna ha misstrott och skuldsatt varandra för katastrofen, och förhållandet mellan de till staden sända utredarna och militärerna var likaså inflammerat. Genom källorna återspeglas rivalitet, avund och inbördes konkurrens. Personalbristen var svår, och den skyldiga söktes utanför den egna kretsen. Den danskfödde apotekaren med sina påstott otjänliga mediciner blev en ypperlig syndabock. Örlogsflottan beräknas i sjukdomar ha förlorat omkring 10.000 man i döda, huvudsakligen i Karlskrona (civila inberäknade). Armén och Skärgårdsflottan uppges likadeles ha mist omkring 10.000 man, medan antalet i strid stupade armésoldater endast var ca 1500. Sammanlagt antas alltså ca 20.000 människor ha mist livet; både i återfallsfeber, men även i andra, samtidigt grasserande farsoter. I denna siffra är inte de övriga delarna av riket inberäknade. Epidemin i fråga kan alltså på goda grunder anses vara det svenska 1700-talets största medicinska katastrof.

International Society for Applied Ethology. Special issue: a Selection of Papers from the 38th International Congress of the ISAE, Helsinki, Finland, August 2004

Welcome to the latest collection of papers selected from the International Society for Applied Ethology's (ISAE's) annual congress. The ISAE is a multi-faceted scientific society that supports applied research on animals under the influence of humankind. Every year, we aim to invite congress participants who have submitted papers, plenary talks, run workshops, or presented the memorial lecture on theoretical, review or discussion papers of topical interest to contribute to the Special Issue. These papers are peer-reviewed before being published here in Applied Animal Behaviour Science. International Society for Applied Ethology (ISAE) Special Issue 2004.

Genetic population structure of red snappers (Lutjanus malabaricus Bloch & Schneider, 1801 and Lutjanus erythropterus Bloch, 1790) in central and eastern Indonesia and northern Australia

The genetic population structure of red snapper Lutjanus malabaricus and Lutjanus erythropterus in eastern Indonesia and northern Australia was investigated by allozyme electrophoresis and sequence variation in the control region of mtDNA. Samples were collected from eight sites in Indonesia and four sites in northern Australia for both species. A total of 13 allozyme loci were scored. More variable loci were observed in L. malabaricus than in L. erythropterus. Sequence variation in the control region (left domain) of the mitochondrial genome was assessed by RFLP and direct sequencing. MtDNA haplotype diversity was high (L. erythropterus, 0.95 and L. malabaricus, 0.97), as was intraspecific sequence divergence, (L. erythropterus, 0.0-12.5% and L. malabaricus, 0.0-9.5%). The pattern of mtDNA haplotype frequencies grouped both species into two broad fisheries stocks with a genetic boundary either between Kupang and Sape (L. malabaricus) or between Kupang and Australian Timor Sea (L. erythropertus). The allozyme analyses revealed similar boundaries for L. erythropterus. Seven allozymes stocks compared to two mtDNA stocks of L. malabaricus including Ambon, which was not sampled with mtDNA, however, were reported. Possible reasons for differences in discrimination between the methods include: i) increased power of multiple allozyme loci over the single mtDNA locus, ii) insufficient gene sampling in the mtDNA control region and iii) relative evolutionary dynamics of nuclear (allozyme loci) and mitochondrial DNA in these taxa. Allozyme and haplotype data did not distinguish separate stocks among the four Australian locations nor the central Indonesian (Bali and Sape locations) for both L. malabaricus and L. erythropterus.

International Society for Applied Ethology. Special issue: a selection of papers from the 39th International Congress of the International Society for Applied Ethology (ISAE), Tokyo, Japan, August 2005

Welcome to the latest collection of papers selected from the International Society for Applied Ethology's (ISAE's) annual congress. The ISAE is a multi-faceted scientific society that supports applied research on animals that are managed by humans. Every year, we aim to invite congress participants who have submitted papers, plenary talks, run workshops, or presented the memorial lecture on theoretical, review or discussion papers of topical interest to contribute to the Special Issue. These papers are peer-reviewed before being published here in Applied Animal Behaviour Science. This year, we have a variety of papers to bring to your attention. The David Wood-Gush Memorial lecture, the keynote address of the congress, was given by Shigeru Watanabe on animal cognition and welfare. His paper highlights how animal's sensory capabilities relate to their welfare. On the topic of human–animal bonds, Stine Christiansen and Björn Forkman explore how animal welfare is assessed in a veterinary context, and how those assessments might be improved by ethologists. Yoshie Kakuma and co-authors report on the discussions from a workshop on the welfare of working and companion dogs in five different countries. Based on their plenary lectures, Michael Cockram discusses the factors that affect farmed animals during road transport and how these might contribute in making decisions to restrict journey times, while Clive Phillips and co-author Danica Peck examine how personality influences the behaviour and interactions between zoo-housed tigers and their keepers. We hope you enjoy these papers. Our sincere thanks go to both the authors and referees, without whom these special issues would not be possible. A selection of papers from the 39th International Congress of the International Society for Applied Ethology (ISAE), Tokyo, Japan, August 2005.

Family portrait including Elsa Fleissig nee Loewenthal, August Fleissig, Lena Loewenthal, Hans Frankenbach and Justin Loewenthal Portraits Family

Digital Image

IXth International Symposium on Thysanoptera and Tospoviruses, 31st August-4th September 2009, Sea World Resort, Queensland, Australia.

This proceedings contains abstracts of 108 papers focusing on the different Tospovirus diseases of various crops and their thysanopteran vectors. The genetics of these pests and pathogens, the different methods used in their control and their geographical distribution are also highlighted.

The August 2007 equine influenza response management framework.

This section outlines the most important issues addressed in the management of the response in the two infected states, New South Wales and Queensland. There were differences in the management of the response between the states for logistic, geographic and organisation structural reasons. Issues included the use of control centres, information centres, the problems associated with the lack of trained staff to undertake all the roles, legislative issues, controls of horse movements, the availability of resources for adequate surveillance, the challenges of communication between disparate groups and tracing the movements of both humans and horses.

Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla

Tutkimuksen tavoitteena on historiantutkimuksen menetelmiä käyttäen selvittää metsänhoidon teorian sekä käytännön metsänhoidon kehitysvaiheet ja näihin vaikuttaneet tekijät, keskiajalta lähtien 1870-luvulla tapahtuneeseen metsäteollisuuden läpimurtoon saakka. Tutkimus tarkastelee Suomen metsiä, niiden käyttöä ja metsänhoidon alkuvaiheita Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina. Vastauksia haetaan erityisesti seuraaviin pääkysymyksiin: - miten eri metsänkäyttömuodot ja -käyttäjät vaikuttivat metsiin ja metsänhoidon edistymiseen? - millä tavoin maanomistuksen kehitys vaikutti metsien käyttöön ja hoitoon? - millaisiin päämääriin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin metsien käytön julkinen ohjaus perustui? - mitä käytännön vaikutuksia valtion metsäpolitiikalla ja ohjauksella oli metsänhoidon kehitykseen? - missä ja miten kehittyivät Suomessa sovellettu metsänhoidon teoria ja käytännön menetelmät? - mitkä tekijät säätelivät metsänhoidon teorioiden soveltamista käytäntöön? - mikä oli naapurimaiden metsänhoidon sekä kansainvälisten yhteyksien merkitys metsänhoidon kehitykselle Suomessa? - miten vuosisatainen pelko metsien ja puun loppumisesta vaikutti metsänhoidon kehitykseen? - millainen merkitys puun arvon kehityksellä oli metsänhoidon alkuun saattamiselle ja edistymiselle? Suomessa harjoitettiin 1870-luvulle saakka pääasiassa talonpoikaista metsänkäyttöä. Maaseudun väestö hankki toimeentulonsa metsistä eränkäynnin, kaskiviljelyn, laiduntamisen, rakennushirsien valmistamisen, tervantuotannon ja paikoin myös potaskan tai sysien valmistamisen avulla. Erityisesti rannikkoseuduilla tuotettiin "isorakennuksen puita", lehtereitä, mastopuita ja muuta erikoispuutavaraa. Lautojen ja lankkujen sahaus laajeni vähitellen, saavuttaen 1800-luvun lopulla hallitsevan aseman myyntiin tarkoitettujen metsäntuotteiden tuotannossa. Polttopuun sekä muun kotitarvepuun kulutus säilyi suurimpana puunkäytön ryhmänä pitkälle 1900-luvulle saakka. Mainituista metsänkäyttömuodoista erityisesti kaskeaminen ja sitä seuraava laiduntamisvaihe sekä tervaspuiden koloaminen "autioittivat" laajoja metsäalueita. Tiheimmin asutuilla seuduilla esiintyi pulaa poltto- ja rakennuspuusta myöhäiskeskiajalta alkaen. Nämä ongelmat sekä laivanrakennuksen ja vuoriteollisuuden puunsaannin turvaamisen tarve johtivat 1600-luvun puolivälissä pysyvään metsänkäytön julkiseen ohjaukseen. Tuolloin Ruotsin valtakunnan metsälainsäädännön kivijalaksi tuli kestävyyden periaate, josta kruunu kylläkin joutui tinkimään moneen otteeseen. Valtion jatkuva rahantarve oli käytännössä metsäpolitiikan tärkein taustavoima sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana. Jo 1600-luvulla ruvettiin vaatimaan talonpoikien yhteismaiden jakamista omistajilleen vastuullisemman metsänkäytön nimissä. Isoajakoa saatiin Suomessa odottaa 1770-luvulle saakka. Etelä-Suomessa se valmistui melko nopeasti, 1800-luvun puoliväliin mennessä. Sillä olikin myönteinen, metsien säästävämpään käsittelyyn johtava vaikutus. Valtiosta tuli isonjaon myötä erityisesti Pohjois-Suomessa merkittävä metsänomistaja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Valtion metsähallinto, jota maaherrat ja sivistyneistö vaativat perustettavaksi jo 1700-luvun puolivälissä, aloitti toimintansa maanlaajuisesti 1860-luvulla. Se oli ensimmäinen merkittävä metsänhoidon organisaatio, ja vasta sen myötä metsänkäyttöä ohjaavilla säädöksillä ja ohjeilla alkoi olla käytännön merkitystä. Yksityismetsiä varten ei tällaista organisaatiota vielä perustettu, niitä rasittivat pahoin nousevan sahateollisuuden määrämittahakkuut pitkälle 1900-luvun puolelle. Turun Akatemiassa tehtiin mittavaa metsänhoidon menetelmiä koskevaa sekä myös metsäpoliittista tutkimustyötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset eivät vielä sanottavasti siirtyneet käytäntöön, lähinnä puun alhaisen arvon ja tarvittavien organisaatioiden puuttumisen takia. Kun valtion metsähallintoa ja Suomen omaa metsäopetusta ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun puolivälissä, haettiin metsänhoidon mallia alan johtavaksi maaksi kehittyneestä Saksasta. Tultaessa 1870-luvulle, oli Evolla jo käynnissä voimakas kehitystyö maamme olosuhteisiin soveltuvien menetelmien luomiseksi saksalaisen teorian pohjalta. Metsänhoidon tiedot ja taidot olisivat jo tässä vaiheessa riittäneet kestävän metsätalouden harjoittamiseen kaikkien omistajaryhmien metsissä, jos tarvittavat organisaatiot olisi kyetty perustamaan ja metsäammattilaisia olisi koulutettu tarpeeksi. Metsänhoidon kehitystä hidastivat 1800-luvun lopulla lähinnä valtion heikko talous ja poliittiset näkemyserot. Metsäteollisuuden 1870-luvulta alkanut voimakas kasvu ja lisääntyvä puuntarve pakottivat kuitenkin valtiovallan pitämään huolta puuntuotannon jatkuvuudesta. Metsäteollisuuden kasvavan viennin kautta lisääntyvät verotulot ja kan-santalouden myönteinen kehitys antoivat vähitellen mahdollisuuden metsänhoidon edistämiseen ammattilaisten koulutuksen, kansalaisten neuvonnan, lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan kautta. Tämä tutkimus lähestyy aihettaan metsähistorian, taloushistorian, yhteiskuntahistorian ja ympäristöhistorian näkökulmista. Ajankohtaista merkitystä sillä on kehitysmaiden sekä Itä-Euroopan siirtymätalouksien metsänhoidon edistämiselle, missä suomalaiset metsäammattilaiset ovat mukana lukuisten kehityshankkeiden asiantuntijoina. Kymmenissä maissa metsätalous kamppailee samanlaisten ongelmien kanssa kuin Suomessa ja naapurimaissa 100 - 300 vuotta sitten. Meidän kokemuksistamme on näille kansantalouksille hyötyä valtion- ja yksityismetsätalouden metsänhoito-organisaatioita sekä metsälainsäädäntöä kehitettäessä.

Boris Guerrit being thanked in Jerusalem for having sheltered in his mother-in-law's home in Soisy-sur-Seine his cousin Sonia and her husband Jacob Judey-Barosin from September 1943 until the liberation of Paris in August 1944 Portraits Groups

Early in 1943 the Barosins were arrested and sent to the deportation camp in Gurs. They were freed by French authorities and went into hiding until their liberation in 1944 in Paris. In 1947 they emigrated to the United States.

Margarete Oppenheimer geb. Busch : 29. Mai 1883 - 8. August 1935.

Memorial book with the speeches by Leo Baeck and Hugo Jacobi.

Familienerinnerungen. Ein Fragment 1790-1913

History of the family of Isak Mirabeau (born 1840); his maternal grandfather Isak Henle was the first Jew to receive civic rights in Hall (Wuerttemberg); his paternal grandfather came from Olnhausen (Wuerttemberg); he was a hops and wool merchant; he became wealthy as a supplier for the French army, and entered the banking business; notes on Jewish history in 19th century Wuerttemberg; contains also instructions to his son for the case of his death (does not have to say kaddish).

Theresienstaedter Tagebuch (Oberstdorf July-August 1945/1960s?) 1945 (January - July)

Detailed description of life in Theresienstadt during the last months of World War II and of liberation, based on the author's diary and post-war interviews and statistical material.