Luonto, tiede ja teknologia : Kansanvalistuksen Suomi-kuva 1870-1920

Nature, science and technology. The image of Finland through popular enlightenment texts 1870-1920 This doctoral thesis looks at how Finnish popular enlightenment texts published between 1870 and 1920 took part in the process of forming a genuine Finnish national identity. The same process was occurring in other Nordic countries at the time and the process in Finland was in many ways influenced by them, particularly Sweden. In Finland the political realities under Russian rule especially during the Russification years, and the fact that its history was considered to be short compared to other European countries, made this nation-building process unique. The undertaking was led by members of the national elite, influential in the cultural, academic as well as political arenas, who were keen to support the foundation of a modern Finnish identity. The political realities and national philosophy of history necessitated a search for elements of identity in nature and the Finnish landscape, which were considered to have special national importance: Finland was very much determined as a political entity on the basis of its geography and nature. Nature was also used as means of taking a cultural or political view in terms of, for example, geographical facts such as the nation s borders or the country s geographical connections to Western Europe. In the building of a proper national identity the concept of nature was not, however, static, but was more or less affected by political and economic progress in society. This meant that nature, or the image of the national landscape, was no longer seen only as a visual image of the national identity, but also as a source of science, technology and a prosperous future. The role of technology in this process was very much connected to the ability to harness natural resources to serve national interests. The major change in this respect had occurred by the early 20th century, when indisputable scientific progress altered the relationship between nature and technology. Concerning technology, the thesis is mainly interested in the large and at the time modern technological manifestations, such as railways, factories and industrial areas in Finland. Despite the fact that the symbiosis between national nature and international but successfully localized technology was in Finnish popular enlightenment literature depicted mostly as a national success story, concerns began to arise already in last years of the 19th century. It was argued that the emerging technology would eventually destroy Finland s natural environment, and therefore the basis of its national identity. The question was not how to preserve nature through natural science, but more how to conserve such natural resources and images that were considered to be the basis of national identity and thus of the national history. National parks, isolated from technology, and distant enough so as to have no economic value, were considered the solution to the problem. Methodologically the thesis belongs to the genre of science and technology studies, and offers new viewpoints with regard to both the study of Finnish popular enlightenment literature and the national development process as a whole.

Väitöskirjan tutkimuskohteena on miten kansanvalistuksellisessa kirjallisuudessa käsiteltiin suo-malaista luontoa ja kuvaa suomalaisesta kansallisesta maisemasta. Kansanvalistuksellisessa kontekstissa määritelty suomalainen luonto on työssä se perusta, jonka varaan ajatusta modernista suomalaisuudesta rakennetaan. Sen ensisijaisena tehtävänä on tukea suomalaisuuden rakentumista ja toimia vahvistuvan suomalaisen identiteetin kulmakivenä. Luonnon avulla myös määritellään Suomi maantieteellisenä kokonaisuutena ja otetaan kantaa poliittisesti ja kulttuu-risesti merkittäviin asioihin. Luonto ei ole staattinen elementti suomalaisuuden konstruktiossa, vaan altis yhteiskunnan taloudellisessa ja henkisessä kehityksessä tapahtuville muutoksille. Erityisesti työssä pohditaan sitä, mikä merkitys luonnolla oli suomalaisuutta rakentaville fennomaaneille ja miten he liittivät luonnon osaksi suomalaisen talouselämän kehitystä. Lisäksi työssä pohditaan sitä, miten teknologia kirjoitettiin osaksi suomalaista tietoisuutta ja ensi alkuun osaksi kansallista luontokontekstia. Teknologian osalta työ painottuu suuriin ja koko kansakuntaa aikanaan koskettaviin teknologisiin järjestelmiin, kuten rautateihin ja suuriin tehdaskomplekseihin. Teknologia esitetään luontoon liittyvien käsitteiden avulla. Vääjäämättömästi etenevä kehitys muuttaa tilanteen niin, että vähitellen luontoa aletaan kuvata teollisuudesta ja talouselmästä tulevien termien kautta. Aikaisempi luonnontilainen alkuperäinen luonto valjastetaan teollisuuden voiman ja raaka-aineen lähteeksi. Prosessia tukevat samaan aikaan voimallisesti kehittyvät luonnontieteet ja teknilliset tieteet. Kehitys osoitti, että luonnon ja teknologian yhteiselo ei ollut täysin saumatonta. Ratkaisuna ongelmaan tarjotaan ajatusta luonnonpuistoista. Niiden ajateltiin olevan alueita, joissa luonto säilyisi koskemattoman tuleville sukupolville, mutta jotka sijainniltaan olisivat talouselämän kannalta kohtuullisen hyödyttömiä. Lähdemateriaalina työssä on käytetty kolmea kansanvalistuksellista kirjasarjaa sekä yhtä aikakauslehteä: Kansanvalistusseuran Kalenteria; Omaa Maata; Suomi, maa, kansan, valtakunta -sarjaa sekä Kyläkirjaston Kuvalehteä. Lähdemateriaalin julkaisuajankohdat määrittävät myös työn aikarajausta. Lähdemateriaali tuo korostetusti esille ensinnä kansanvalistuskirjallisuuden selvästi poliittisen luonteen ja toiseksi sen, miten sitä onnistuttiin taitavasti käyttämään oikeanlaiseksi mielletyn poliittisen ja kulttuurisen ideologian välittämisen välikappaleena.