EUSAAR size distribution analysis database

Two years of harmonized aerosol number size distribution data from 24 European field monitoring sites have been analysed. The results give a comprehensive overview of the European near surface aerosol particle number concentrations and number size distributions between 30 and 500 nm of dry particle diameter. Spatial and temporal distribution of aerosols in the particle sizes most important for climate applications are presented. We also analyse the annual, weekly and diurnal cycles of the aerosol number concentrations, provide log-normal fitting parameters for median number size distributions, and give guidance notes for data users. Emphasis is placed on the usability of results within the aerosol modelling community. We also show that the aerosol number concentrations of Aitken and accumulation mode particles (with 100 nm dry diameter as a cut-off between modes) are related, although there is significant variation in the ratios of the modal number concentrations. Different aerosol and station types are distinguished from this data and this methodology has potential for further categorization of stations aerosol number size distribution types. The European submicron aerosol was divided into characteristic types: Central European aerosol, characterized by single mode median size distributions, unimodal number concentration histograms and low variability in CCN-sized aerosol number concentrations; Nordic aerosol with low number concentrations, although showing pronounced seasonal variation of especially Aitken mode particles; Mountain sites (altitude over 1000 m a.s.l.) with a strong seasonal cycle in aerosol number concentrations, high variability, and very low median number concentrations. Southern and Western European regions had fewer stations, which decreases the regional coverage of these results. Aerosol number concentrations over the Britain and Ireland had very high variance and there are indications of mixed air masses from several source regions; the Mediterranean aerosol exhibit high seasonality, and a strong accumulation mode in the summer. The greatest concentrations were observed at the Ispra station in Northern Italy with high accumulation mode number concentrations in the winter. The aerosol number concentrations at the Arctic station Zeppelin in Ny-Ålesund in Svalbard have also a strong seasonal cycle, with greater concentrations of accumulation mode particles in winter, and dominating summer Aitken mode indicating more recently formed particles. Observed particles did not show any statistically significant regional work-week or weekday related variation in number concentrations studied. Analysis products are made for open-access to the research community, available in a freely accessible internet site. The results give to the modelling community a reliable, easy-to-use and freely available comparison dataset of aerosol size distributions.

(Table 1) Radiocarbon ages of samples taken from five sites in north-eastern European Russia

Aim: Concepts about patterns and rates of post-glacial tree population migration are changing as a result of the increasing amount of palaeobotanical information being provided by macroscopic plant remains. Here we combine macrofossil, pollen and stomata records from five sites in north-eastern European Russia and summarize the results for the late-glacial-early Holocene transition. The late-glacial-early Holocene transition encompasses the first indications of trees (tree-type Betula, Picea abies, Abies sibirica and Larix sibirica) and subsequent forest development. Considerable time-lags between the first macrobotanical and/or stomata finds of spruce (Picea abies) and the establishment of a closed forest are reconsidered. Location: Pechora basin, north-eastern European Russia. Methods: We used plant macrofossil, stomata, pollen and radiocarbon analyses to reconstruct late-glacial and early Holocene tree establishment and forest development. The data were derived from lake sediment and peat archives. Results: Palaeobotanical data reveal an early Holocene presence (11,500-10,000 cal. yr bp) of arboreal taxa at all five sites. One site presently located in the northernmost taiga zone, shows the presence of spruce and reproducing tree birch during the late-glacial. Given the current view of post-glacial population dynamics and migration rates, it seems likely that the source area of these early tree populations in north-eastern European Russia was not located in southern Europe but that these populations had local origins. Results thus support the emerging view that the first post-glacial population expansions in non-glaciated regions at high latitudes do not reflect migration from the south but were a result of an increase in the size and density of small persisting outlying tree populations. Main conclusions: Results suggest that the area east of the margin of the Scandinavian ice sheet to the Ural Mountains had isolated patches of trees during the late-glacial and early Holocene and that these small populations acted as initial nuclei for population expansion and forest development in the early Holocene.

(Table 1) Age, sex, length, girth and blubber thickness and content of ringed seals (Pusa hispida) in Kongsfjorden in 2000

This study of vertical fatty acid profiles, based on analysis of 58 fatty acids sampled at 3-mm intervals throughout the blubber column of a model marine mammal, the ringed seal (Pusa hispida), revealed three chemically distinct layers. The average depths of the outer and inner layers were quite consistent (~1.5 and ~1 cm, respectively). Consequently, the middle layer varied greatly in thickness, from being virtually absent in the thinnest animals to 2.5 cm thick in the fattest. The relative consistencies of the thickness and composition of the layers as well as the nature of the fatty acids making up each layer support the generally assumed function of the various layers: (1) the outer layer is primarily structural and thermoregulatory, (2) the inner layer is metabolically active with a fatty acid composition that is strongly affected by recent/ongoing lipid mobilization/deposition, and (3) the middle layer is a storage site that contracts and expands with food availability/consumption. The remarkable dynamics of the middle layer along with the discrete pattern of stratification found in the vertical fatty acid profiles have important implications for methodological sampling design for studies of foraging ecology and toxicology based on analyses of blubber of marine mammals.

Vampyyrin varjossa. Pelon elementit elokuvassa Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens.

Tutkielman aiheena on vuonna 1922 tehty saksalainen ekspressionistinen elokuva Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens. Elokuva on ensimmäinen virallinen sovitus irlantilaisen kirjailija Bram Stokerin Draculasta (1897). Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisia pelon elementtejä elokuva välittää katsojilleen. Tämän lisäksi tutkielmassa on kehitelty lähiluvun tutkimusmetodia hyödyntäen rakennetaulukkoa, jolla elokuvasta ilmeneviä pelon elementtejä analysoidaan. Rakennetaulukon muodostuksessa on erityisesti hyödynnetty saksalaisen elokuvatutkija Siegfried Kracauerin kahta teosta: Caligarista Hitleriin (1947) sekä Propaganda ja kansallissosialistinen elokuva (1942). Tutkimuksessa on Kracauerin oppeja noudattaen laadittu jokaiselle analysoitavalle kohtaukselle oma rakennetaulukkonsa, johon on yksityiskohtaisesti purettu kohtausten visuaalinen sisältö, vuorosanat ja musiikki. Analysoitava aineisto koostuu kuudesta elokuvan kohtauksesta. Valituissa kohtauksissa keskeisessä roolissa ovat elokuvan päähenkilöt: vampyyrikreivi Orlok, asianajaja Hutter ja tämän vaimo Ellen. Keskeisenä tutkimuskirjallisuutena on käytetty elokuvatutkimuksesta, vampyyripopulaarikulttuurista, pelon kulttuurista sekä saksalaisesta 1900–1930-lukujen yhteiskunnasta kertovia teoksia. Tutkimuskirjallisuudella avataan Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens -elokuvan historiallista sekä kulttuurista kontekstia. Kirjallisuuden lisäksi tutkimuksessa on käytetty kommenttiraitoja, joita Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens -elokuvaan on tehty. Taustatutkimuksessa on myös käytetty elokuvasta kertovia dokumentteja. Tutkimustuloksissa päädytään siihen, että ensisijaisesti Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens välittää katsojilleen kuoleman pelkoon liitettäviä elementtejä. Pelon elementtejä välitetään monipuolisesti elokuvassa kuten hahmojen olemuksen ja dialogin, miljöön, kamerakuvan luomien näkökulmien ja musiikin keinoin. Käytetty lähiluvun tutkimusmetodi ja rakennetaulukko ovat toimivia elokuvan kohtausten analyyseissä, mutta vaativat vielä jatko-tutkimuksia, mikäli niitä halutaan yrittää soveltaa muussa kuin ekspressionistisen elokuva-aineiston tarkastelussa.

Hommat hanskassa? Maahanmuuttopolitiikkaan ja somalialaisiin turvapaikanhakijoihin liittyvä keskustelu suomalaisessa lehdistössä vuosina 1990–1991

Tutkielmani aiheena on turvapaikanhakijoihin liittyvä keskustelu suomalaisessa sanomalehdistössä vuosina 1990 ja 1991. Suomeen saapui vuonna 1990 yhteensä 2725 turvapaikanhakijaa, kun edeltävänä vuonna turvapaikkaa haki 174, mikä oli ollut siihenastinen ennätys. Valtaosa hakijoista oli somalialaisia, joista suurin osa saapui maahan Neuvostoliiton kautta. Kasvanut maahanmuutto näkyi kiivaana julkisena keskusteluna, jossa somalialaisista tehtiin ”pakolaisongelman” kasvot. Aineistoni koostuu Etelä-Suomen Sanomien, Helsingin Sanomien, Länsi-Savon sekä Turun Sanomien mielipidekirjoituksista ja uutisoinnista kesäkuulta 1990 toukokuun loppuun 1991. Turvapaikanhakijat esitettiin lehdissä uhkana, joka vaati viranomaisten hallintaa. Hallinnan kehys nousi vallitsevaksi tavaksi jäsentää maahanmuuttopolitiikkaa ja se ilmeni varsinkin monikulttuurisuuden eristämisenä. Sisäasiainministeriö pyrki nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä, mutta ennen kaikkea vähentämään maahantuloa rajakontrollia lisäämällä. Politiikkaa legitimoitiin laittomuuden kehyksellä, korostamalla viisumitonta eli laitonta maahantuloa. Vuoden 1990 loppupuolen uutisoinnin lisääntyminen johtui hallinnan kehyksen rakoilemisesta. Tammikuussa 1991 suomalaisten lisääntynyt ulkomaalaisvihamielisyys nosti julkisen keskustelun keskiöön myös monikulttuurisuuden lieveilmiöiden, rasismin ja syrjinnän, vastaisen kamppailun, jonka Bloemmaert ja Verschueren liittävät eristämisen ohella monikulttuurisuuden hallinnan toiseksi ulottuvuudeksi. Hallinnan teema liittyy myös lehdistön rooliin tiedonvälittäjänä. Julkisuuden portinvartijoina lehden toimitukset hallitsivat julkisuuden piirissä käytyä keskustelua. Tämä ilmeni sekä tavassa käsitellä turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttopolitiikkaa eliittidiskurssein että siinä, millaisia kirjoituksia yleisönosastoilla julkaistiin. Lehdet julkaisivat eri suhteessa myönteisiä ja kielteisiä kannanottoja ja välittivät siten erilaista kuvaa suomalaisesta asenneilmapiiristä. Tähän vaikuttivat ainakin lehtien levikkialueen demografia, toimituskulttuureihin liittyvät erot sekä lehtien erilaiset roolit suomalaisessa mediakentässä, mutta oletettavasti myös toimituksen ideologiset linjaukset. Yleisönosastojen mielipidekirjoituksissa tuotettiin erilaisia identiteettipositioita turvapaikanhakijoista ja suomalaisista. Somalialaiset kuvattiin joko korskeina elintasopakolaisina tai hädänalaisina uhreina, ja keskustelussa vahvistettiin kuvaa ”oikeista” ja ”vääristä” turvapaikanhakijoista. Suomalaiset kuvattiin pitkälti joko maailmaa syleilevinä idealisteina tai rasistisina juntteina, mikä kuvasti keskustelun kahtiajakautuneisuutta.

Kenttäviestijärjestelmän järjestelmätestaus

Yhtymän viestijärjestelmä YVI2 on kenttäviestijärjestelmä, jolla luodaan prikaatin sotatoimessa tarvittavat kenttäviestiyhteydet. Järjestelmällä luodaan viestipalvelut koko yhtymän tulenkäytön, tiedustelun ja johtamisen viestiyhteystarpeisiin. Järjestelmän toimivuus on sotatoimen onnistuneen suorittamisen kannalta erittäin tärkeätä. Tutkimusympäristönä on YVI2- järjestelmä, johon tutkimuksessa on määritelty järjestelmäkomponenttien ja keskeisten palveluiden testien ja mittausten raja-arvot. Järjestelmätestauksella kyetään paikallistamaan viestijärjestelmässä mahdollisesti olevat virheet. Lisäksi järjestelmätestaus tuottaa tietoja, joiden perusteella voidaan määrittää viestiverkon suorituskyky sekä analysoida sitä. Järjestelmätestaus käsittää testauksen suunnittelun, mittaukset ja testit, tietojen koostamisen, tietojen analysoinnin ja testiraportin laatimisen. Testiraportti on yhtenä seuraavan vaiheen tai testauskierroksen suunnittelua. Järjestelmätestauksen tuloksia voidaan analysoida sekä järjestelmän suorituskyvyn että luotettavuuden ja kattavuuden perusteella. Näihin molempiin tutkimuksessa esitetään joitain malleja ja ajatuksia. Järjestelmätestaus soveltuu monipuolisesti viestitoiminnan suunnittelun ja johtamisen tueksi.

A series of trials in the UK as part of the Ofcom TV white spaces pilot

“Copyright © [2014] IEEE. Reprinted from 1st International Workshop on Cognitive Cellular Systems 2014 . ISBN: 978-1-4799-4139-1 .This material is posted here with permission of the IEEE. Internal or personal use of this material is permitted. However, permission to reprint/republish this material for advertising or promotional purposes or for creating new collective works for resale or redistribution must be obtained from the IEEE by writing to pubs-permissions@ieee.org. By choosing to view this document, you agree to all provisions of the copyright laws protecting it.”

Some initial results and observations from a series of trials within the Ofcom TV white spaces pilot

“Copyright © [2015] IEEE. Reprinted from Vehicular Technology Conference (VTC Spring), 2015 IEEE 81st. ISBN: 978-1-4799-8088-8. This material is posted here with permission of the IEEE. Internal or personal use of this material is permitted. However, permission to reprint/republish this material for advertising or promotional purposes or for creating new collective works for resale or redistribution must be obtained from the IEEE by writing to pubs-permissions@ieee.org. By choosing to view this document, you agree to all provisions of the copyright laws protecting it.”